??.02.1960 / Myllymäki
??.02.1960 Raakapuuta nostetaan pukkinosturin avulla kuorma-autosta Hk-vaunun kyytiin. Nosturi on Kone Oy:n valmistama ja kapasiteetiltaan 2 kertaa 6,5 tonnia.
Kommentit
| 04.12.2025 18:47 | Heikki Jalonen: | Korkean kolmiosaisen takaikkunan perusteella kuorma-auto saattaisi olla Vanaja. Sisussa takalasit olivat selvasti matalampaa mallia. Vasemmalla puolella oleva pystypakoputki on epätavallinen tuon ajan kotimaisissa merkeissä, tavallisesti pystyputki oli oikealla. Ei kuitenkaan mahdoton, koska päällirakentajat rakentelivat... Volvoissa takalasi oli noihin aikoihin neliosainen, keskellä leveähkö tolppa. Scania-Vabiksessa puolestaan oli kolmiosainen mutta selvästi kapeammalla keskilasilla. M-B:n hyteissä keskilasit olivat erikoisen matalat. Engelsmanni se ei ole, niiden hyteissä takaikkunat olivat järkiään erittäin pienet. Kuorma-auton varusteena oleva mekaaninen (vaijeritoiminen) "joutsalainen" kuormausnosturi ja yksiakselinen tyhjänä vetäjän kyydille vedettävä "marakatti"-puoliperävaunu ovat puolestaan hyvin tunnistettavissa. Vuonna 1960 ihan kuranttia tekniikkaa - 10 vuotta myöhemmin auttamattoman mennyttä aikaa. |
|
| 04.12.2025 20:24 | Erkki Nuutio: | Täsmällistä tietoa kuten aina Heikiltä. Mutta onko auto nokaton (bulldog), vanhimman mallinen sellainen? Niitä Vanaja (TB-69) ja Sisu (KB-107) toimittivat puoliperävaunun vetajiksi muutaman vuoden ajan - Mäkipirtin mukaan 1961-1962. Alkaen vuodesta 1963 Sisulta tuli sitten tilalle mullistava ja tyylikäs kippiohjaamollinen KB-117. Kiitokorin ohjaamoisissa Sisun 1961-1962 KB-107ST TVH:n aura-autoissa on tasan oheisen kuvan mukaiset takalasit (Mäkipirtti: Sisu (s.95). |
|
| 04.12.2025 23:16 | Heikki Jalonen: | Bulldog se ei ole, nuo Joutsalaisen harusvaijerit kertovat etupuskurin (haruspukin) paikan joka on kaukana edessä. Liekö noita haruksia edes olisi nokattomaan autoon saanut mitenkään viritettyä, hytti ei niille anna tarpeeksi lujaa kiinnitys- tai tukipaikkaa. Nokkamallin autot olivat muutenkin puutavaran ajossa (-kin) paremmin sääntö kuin sattuma noina pienten painojen kaksiakselisten autojen aikana. Noiden aikojen (1960) varmasti yleisin (myös Suomessa) bulldog-auto (oikeastaan puolibulldog, joka mahdollisti haruspukin keulaan) oli Thames Trader. Tuo ei ole sellainen, sen tehdashytissä oli kolme todella pientä ikkunaruutua takana. Raateria kyllä käytettiin puutavara-autonakin, jopa joutsalaisen alustana. Edelleen auton merkistä: myös Bedford J5-malli voisi olla mahdollinen. Sellainen kaareva linja, aivan kuin konepellin reunasauma, häämöttää tuolla junanvaunun päädyn ja pankon välissä. Noiden aikojen Sisussa tai Vanajassa po. reunarako oli täysin suora, samoin ruotsalaisissa. Bedfordin tehdashytissä takalasit olivat melko lailla tuon näköisesti. Olipa mikä merkki tahansa, jälki olisi ollut rumaa jos olisi sattunut nokkapokka ja tukkikarkulainen olisi koputellut takaseinään... Kuvassa näyttää, että auton kuljettaja on juuri virittämässä marakatin vetoaisaan vaijeria, jolla kärry kiskotaan vetoauton kannatukselle. Siellä se antaakin mukavasti talvikelillä kaivattua painoa vetopyörille. Joutsalaista tuntemattomalle: oheisen linkin takaa löytyy kuva, jossa marakatti on kiivennyt vetäjänsä selkään. Vetäjänä noissa systeemeissä Suomessa varmaan yleisin (ja monen mielestä paras) valinta, Volovo (Viking L485) : https://www.ammattilehti.fi/albumi/puutavara-autot/?k=joutsa |
|
| 04.12.2025 23:31 | Heikki Jalonen: | Finnasta muuten löytyi juurikin Petteri ja joutsalainen tukkikuormassa; https://finna.fi/Record/lusto.knp-86788?lng=en-gb Samasta autosta ei kuitenkaan ole kyse; Finnan kuvassa ohjaamon takana on edes jonkinlainen suojasermi. |
|
| 05.12.2025 00:03 | Panu Breilin: | Tässä on kaksi muuta kuvaa tuosta samasta tilanteesta missä auto näkyy paremmin: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166909839544900 https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166909837834400 |