??.??.1934 / Rättimäki
??.??.1934 Matkustajajuna saapuu Rättimäen seisakkeelle joskus 1930-luvulla (alkup. kuvateksti 1950-luvulla). Nykyinen yliopiston alue eli Savilahti on vielä peltomaisemaa.
Kommentit
| 09.12.2025 20:40 | Jukka P. T. Ruuskanen: | Kallantie/Viitostie vielä vanhalla paikallaan nykyisen Viestikadun kohdilla. | |
| 10.12.2025 00:35 | Eljas Pölhö: | Savutorven korkea tuulikaulus ja että H9 (Hv3) ylipäätään on halkopolttoinen etulaatallisena viittaa enemmän 1930-luvulle kuin 1950-luvulle. 1930-luvulla veturin sijoitusvarikko oli Kouvola ja sen ajopiiri pohjoiseen jatkui Kuopioon saakka. Sotavuosina se siirrettiin Pieksämäen varikolle, jossa se toimi loppuun saakka. Silloin sen ajopiiri pohjoiseen jatkui vähitellen Kontiomäelle saakka. | |
| 10.12.2025 01:34 | John Lindroth: | Koskahan tuo Knorr esilämmitin poistettiin? | |
| 10.12.2025 09:48 | Erkki Nuutio: | Alikulku komeineen pylväskivineen näyttää juuri rakennetulta. Kivet ovat rakennuskäytäntöä, jota ei sodan jälkeen harrastettu. Sama pätee tien juuri rakennettuihin 30-lukuisiin tiekaiteisiin. Mikä kuvassa alikulkeva kapealta vaikuttava tie olikaan? Kallantie rakennettiin vuosina 1929-1931 (Soraa, työtä, hevosia - Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1860-1945 s. 275 (Tielaitos 1999, 509 s.) |
|
| 10.12.2025 11:26 | Mikko Herpman: | Onkos tämä juna se "Lentävä kalakukko"? | |
| 10.12.2025 11:34 | Eljas Pölhö: | Hyvä kysymys John, valitettavasti en löytänyt vastausta 645 kohdalta. Väinö Airaksen päätös Knorrien poistamisesta on päivätty 6.11.1935: Ensimmäisenä N1 (=Pr1) ja H9 (=Hv2) 675-684 ja ne käytetään varalla muihin. Muut poistetaan kun vikaantuvat. 645 ilmeisesti vasta Pieksämäen varikolla ollessaan. Veturin 645 polttoainehistoria sen sijaan löytyi vuodesta 1930 lähtien: Muutettu kivihiilille 5.6.1937 Muutettu haloille 13.10.1939 Muutettu kivihiilille 28.1.1940 Muutettu haloille 15.12.1944 Muutettu kivihiilille 22.7.1948 Muutettu haloille 23.5.1949 Muutettu kivihiilille 26.1.1950 Lisäksi tiedetään, että siihen asennettiin sähkövalot 10.12.1948 |
|
| 10.12.2025 13:57 | Erkki Nuutio: | Tuntemamme tietäjä, Resiinan liikennepaikkahaku kertoo, että Rättimäen seisake perustettiin 15.5.1933. Aikahaarukka taitaa olla tarkentunut vuoteen 1933. |
|
| 10.12.2025 14:20 | Jukka P. T. Ruuskanen: | Erkki: Kysessä on nykyinen Niiralankatu/Viestikatu eli vanha viitostie. | |
| 10.12.2025 15:19 | Esa J. Rintamäki: | Liikennepaikkamerkkinä varsiluuta...? Jaa että Kalakukko? Hyvinkin mahdollista. "Tenupullon korkki taskussa kiilsi - fiiuuhh - , taskussa kiilsi. Portsarin kenkä takapuolta viilsi: - Lentävä Puliukko!" Talvituristi 1951 - 1952, katsotaanpa: yllä olevasta kuvasta on vaikea erottaa mahdollisesti mukaan kytkettyä postivaunua. Rättimäki on turistin mukaan kaksi kilometriä Kuopiosta etelään. Karttakirja: Suomi Finland yleiskartta 1:400 000, julk. 1943, täydennetty painos v.:lta 1960-61: (otetaan esiin voimakas suurennuslasi) Rata kulkee etelälounaasta, kaartaa kohti itäsuuntaista Kuopiota; Rättimäki on kaarteen viimeisen kolmanneksen kohdalla. Kuvassa auringonpaiste "tarinoisi" kellon olevan likimain aamupäiväyhdentoista ja puolenpäivän välillä. Vanhat kartat-sivustolta on selvemmin nähtävänä radan linjaus juuri "Rag Hillin" kohdilla. Valtionrautatiet 1937-1962, sivulta 393 on luettavissa, kuinka "talvikautena 1951 - 1952 suoritettiin varsin radikaalinen kokeilu matkustajajunien vähentämiseksi." Ja: "kaikkiaan lakkautettiin satakunta junaparia, (joukossa viisi pikajunaparia)." Ja nyt nokka Turistiin: postijuna 77, Hki - Kv - Pm - Kon - Ol: vaunuluokat II ja III, makuuvaunu Hki - Pm. Lähtö Helsingistä junana nro 5, klo 22:30. Tulo Kouvolaan klo 2:10. Juna 5 jatkoi Kouvolasta itään, lähtö klo 3:00, Parikkalan kautta Savonlinnaan, jonne tuloaika klo 11:19. Juna 77 lähti Kouvolasta pohjoiseen, lähtöajalla klo 2:50. Tuloaika Kuopioon klo 10:58, Pieksämäellä se oli seissyt 40 minuuttia. Lähtö Kuopiosta klo 11:30 ja saapumisaika Kontiomäelle klo 17:10. Lähtö edelleen klo 17:32 ja viimein pääteasema Oulu: kello 21:50. Matkaa tehty 825 km. Pitää kuitenkin muistaa, että tuo 825 km on Turistin kilometrejä. Todellisuus lienee muuta, vaikkakin hyvin vähän poiketen. Turistin kilometreistä laskettiin mm. matkalippujen hinnat. Tuohon aikaan III luokan meno Hki - Pm - Ol maksoi 1540 markkaa + matkatavaramaksu päälle lisäksi, 100 kg:sta 550 markkaa eli tänään 59,83 eur + 21,37 eur. Duunarin tuntipalkka v. 1952 oli kutakuinkin 172 markkaa eli reilut 17 eur. Puolen kilon voipaketti: 221 mk, eli n. 3 eur. Perunakilo: vähän alle 18 mk, eli noin 90 eurosenttiä. Puolen litran "huonekaluliima" eikun - ööö - Pöytäviina: 410 markkaa elikkä vähän alle 15 egee. Olisikohan kuvan juna juuri postijuna 77, jotenkin kuvan ajankohta päivästä voisi olla likimain vaikkapa "tehtaan ruokiksen" aikoihin??? |
|
| 10.12.2025 17:24 | Pasi Utriainen: | Kiitoksia täsmennyksistä. Niiralankadun alikulku voi tosiaan olla kuvassa juuri rakennettu. Historian kirjoista selviää, että silta valmistui vuonna 1934. Savilahden maalaismaisema säilyi 1970-luvulle saakka, jolloin moottoritie valmistui vanhan viitostien viereen ja yliopiston rakennukset alkoivat vähitellen täyttää ranta-aluetta. | |
| 10.12.2025 19:51 | Petri Nummijoki: | Ensin pitäisi määritellä, mitä junaa Kalakukko-nimellä tarkoitetaan? Oma käsitykseni on, että VR:n henkilökunnan ja varmaan harrastajienkin keskuudessa Kalakukkona on yleisimmin pidetty Kuopion päiväpikajunaparia P75/76, jotka vuosia kohtasivat toisensa klo. 16:00 aikoihin Pieksämäellä. Ns. suuren yleisön keskuudessa ilmeisesti kuitenkin Kalakukolla viitattiin tyypillisimmin Kuopion kiitojunaan MK79/70 (vuodesta 1965 MK77/78), kun se oli omana aikanaan Helsinki-Kuopio-kaukojunista nopein ja mainostetuin. Toisaalta näissä harrastajakeskusteluissa on saanut kannatusta sellainenkin näkemys, että elokuvan ja laulun perusteella aito Kalakukko olisi Kuopion suunnan yöjuna mutta en tiedä onko tämmöisellä tulkinnalla ollut 50- ja 60-luvuillakin kannattajansa vai lieneekö vasta myöhempien aikojen tulkinta asiasta? P75/76 tuli kulkuun 40- ja 50-lukujen taitteessa ja Kuopion kiitojuna 50-luvun puolivälissä, joten lienee kuitenkin selvää, ettei kuvan juna ole niistä kumpikaan. |
|
| 10.12.2025 21:52 | Heikki Jalonen: | Varsiluuta kertonee jotain: uuden työmaan (eli alikulkusillan) harjannostajaiset tai pohjan tervajaiset, miten vaan. Oltaisiin siten vuodessa 1933...34. Mutta varsinainen kysymys: montakohan eri veturiyksilöä junan keulilla ehti käydä Hki-Kuo välillä? Siis höyryaikaan ja Hv-sarjojen valtakaudella. Löydetäänkö enää tietoa aikataulujen tai veturikiertojen / sijoitusten avulla? Yöjunassa saatettiin sama veturi ehkä jopa välivesittää koska löysempi aikataulu, mutta pikajunassa mentiin (nopeuden vuoksi) luultavasti mieluimmin veturi valmiiseen vaihtamalla. Kouvolassa varmaan ihan ilmeisestä käytännön pakostakin. Arveluni päiväpikajunalle: (1) Hki-Ri (2) Ri-Kv (3) Kv-Pm (4) Pm-Kuo eli Kuopiossa "oikoo väsynyttä jalkaa" jo matkan neljäs väsynyt veturi. Oliko näin vai jotenkin muuten? Mitä tulee siihen elokuvan savolaiseen perinneherkkuun: mahtoikohan koskaan edes olla niin, että höyrykaudella sama kippari seilasi koko välin Hki-Kuo? Taisivat tulla vuoron tunnit täyteen viimeistään Kouvolassa...? |
|
| 10.12.2025 22:30 | Petri Nummijoki: | En tiedä juuri junasta H77/78 mutta P71/72 ja P75/76 on jo höyrykaudella 1950-luvulla ajettu kahdella veturilla Helsingistä Kuopioon eli toinen veturi Helsingistä Kouvolaan ja toinen Kouvolasta Kuopioon. Tosin Helsinki-Kouvola ajettiin jo siihen aikaan Hr1:llä tai Pr2:lla ja Kouvolasta Kuopioonkin keväästä 1959 lähtien yleisimmin Hr1:llä. Vesityksiä on varmaan ollut muitakin. Luultavasti Helsingin ja Kouvolan välillä on vesitetty Riihimäellä (Hr1 tarpeen vaatiessa ja Pr2 aina) sekä Pr2 vielä uudestaan jossain Lahden ja Kouvolan välillä. Ainakin Uudessakylässä on ollut viskuri https://vaunut.org/kuva/137114. Kouvolan ja Kuopion välin vesityksistä kyselin juuri itsekin https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16643.0 mutta ilmeisesti se on tapahtunut ainakin Hr1-vetureiden aikaan tavallisimmin Mikkelissä, Hv-vetureilla ehkä useammassakin paikassa erityisesti Hv2-sarjaa käytettäessä. Mutta olisiko dieselvetureiden aikaan ainakin yöjunaa P71/72 ajettu toisinaan samalla veturilla koko Helsingin ja Kuopion välisen matkan? Lunta raiteilla-kirjan sivulla 100 käsitellään raskaan sarjan vetureille kovana pakkastalvena 1966 asetettuja ylimääräisiä liikennerajoituksia K43-radoilla ja todetaan, että Hr12-vetureiden osalta päätöstä muutettiin jo 21.2.1966 niin, että polttoainetta sai ottaa Kuopiossa ja Joensuussa 3/4 polttoainesäiliön tilavuudesta (alkuperäisen poikkeusrajoituksen 1/2 sijaan), jotta (yö)junilla P72 ja P82 ei tarvitse ottaa Kouvolassa polttoainetta, vaikka Hr12-veturi menisikin sieltä "läpi". |
|
| 10.12.2025 22:50 | Eljas Pölhö: | 1930-40-luvuilla Helsinki-Viipuri yhdellä H9:llä, vedenotto yleensä Kouvolassa, jos 3-akselinen tenderi niin vedenotto myös Riihimäellä. Helsinki-Kuopio H9 kaudella: kahdella tai kolmella (etenkin, jos juna jatkoi Kuoiosta eteenpäin). Veturi vaihtui siis Kouvolassa ja osassa junia myös Pieksämäellä (etenkin 3-akselisen tenderin kanssa). Helsinki-Rovaniemi: H8-9 Hki-Tpe, H8-9 Tampere-Haapamäki osalla, muut Tampere-Seinäjoki (-Vaasa), Seinäjoelta oli kaksi tapaa: H8-9 Seinäjoki-Ylivieska+H7 Ylivieska-Oulu ja H8-9 Seinäjoki-Oulu (Ylivieskan vedenottoa varten veturi irroitettiin ja käytiin tallilla ottamassa vettä kun aseman pohjoispäässä ei ollut viskuria). Oulu-Kemi H8 tai H7, Kemi-Rovaniemi H7 tai keveämpi. H7/Hv4 jatkoi pitkälle 60-luvulle keveän kiskotuksen takia. |
|
| 10.12.2025 23:10 | Esa J. Rintamäki: | Mietin tuossa edellä olleita kommentteja, ja ajattelin heti veturimiesten nimikkoveturijärjestelmää. Oliko myös veturimiesten työajat noihin aikoihin luokkaa 120 tuntia kolmen viikon aikana? Pääasia lienee ollut, että tunnit tulivat täyteen, mutta kuinka vapaat kädet veturimiesten esimiehillä (veturimestari ja/tai varikonpäällikkö) oli järjestellä varikkonsa kalustokiertoja juuri sitä 120:aa tuntia ajatellen? Lepohuoneet lienee selviö, mutta... |
|
| 10.12.2025 23:11 | Esa J. Rintamäki: | Mietin tuossa edellä olleita kommentteja, ja ajattelin heti veturimiesten nimikkoveturijärjestelmää. Oliko myös veturimiesten työajat noihin aikoihin luokkaa 120 tuntia kolmen viikon aikana? Pääasia lienee ollut, että tunnit tulivat täyteen, mutta kuinka vapaat kädet veturimiesten esimiehillä (veturimestari ja/tai varikonpäällikkö) oli järjestellä varikkonsa kalusto - ja miehistökiertoja juuri sitä 120:aa tuntia ajatellen? Lepohuoneet lienee selviö, mutta... |
|
| 10.12.2025 23:34 | Petri Nummijoki: | Mutta noudatettiinko tuollaisilla pitkillä ajoväleillä nimikkojärjestelmää höyryveturikaudellakaan? Esim. kuvan https://vaunut.org/kuva/99489 yhteydessä kerrotussa tapauksessa miehistö ilmeisesti vaihtui Kouvolassa mutta veturi ei. Vai tulkitsinko väärin, että mittaajat olivat koneen päällä? | |
| 11.12.2025 00:52 | Panu Breilin: | Savon radan päiväpikajuna oli ensimmäistä kertaa liikenteessä vuonna 1939, jolloin nimitys lentävä kalakukko näkyy olleen myös jo käytössä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1801307?page=2 Kuvan juna saattaisi kulkuajankohdasta ja kokoonpanosta päätellen olla Helsinki–Kontiomäki-yöjuna H71? Ainakin vuoden 1936 aikataulussa sen saapumisaika Kuopioon on ollut 10.40 ja veturiksi on Helsinki–Kouvola- ja Kouvola-Kuopio-välille merkitty "H8, H9" ja Kuopio–Kontiomäki-välille "H7". |