13.12.2025 / Pori (uusi)
13.12.2025 Nallen I- ja II- sekä III- ja IV-pyöräkerrat on yhdistetty toisiinsa erikoisilla Beugniot-vivuilla, joiden tarkoituksena on siirrellä pyöräkertoja sivusuunnassa siten, että kaikkiin pyöränlaippoihin kohdistuisi kiskoista tasaisesti sivuttaiskuormituksia veturin kulkeutuessa kaarteista ja vaihteista. Siltikin veturin kulku on tällaisissa paikoissa siksi kankeaa, että pyöränlaippojen voitelu kuuluu päivittäisiin ajovalmiushuoltotoimenpiteisiin.
Kommentit
| 24.12.2025 11:28 | Jimi Lappalainen: | Sano Pösön vivut vaan! :) https://vaunut.org/kuva/71661 | |
| 24.12.2025 11:40 | Ari-Pekka Lanne: | Hienoa Jimi! =oD Sää kans muistat kaikkia noita vorkkinippeleitä. Määkin kyl muistin tuon. Jopa tovin kuvasettiä sorvatessa mietin, että pitäisikö tuo laittaa linkiksi kuvatekstiin. Mutta enpä sitten kuitenkaan tullut edes itse avanneeksi koko keskustelua itselleni luettavaksi. Tää oli kuitenkin hyvä, kun länttäsit sen tähän. =o) | |
| 24.12.2025 19:18 | Simo Tuominen: | Laakerien pitäisi antaa ohjeen mukaan kumpaankin sivusuuntaan +-22mm sivuliike runkokehykseen nähden, ilmeisesti tämä ei anna täysin riittävää liikkumisvaraa ensimmäiselle pyöräkerralle, tai antaisi mutta kytkintangot eivät anna myöden. Joten voitelu on tarpeen. Alunperin voitelu onkin suunniteltu laipalle automaattisesti jo esisarjassa(Vr11), joten tätä ei tarvitse laitteiden toimiessa tehdä käsipelin. | |
| 25.12.2025 10:36 | Ari-Pekka Lanne: | Jo vain, Dieselveturit ja moottorivaunut II -opuksen s. 23 on kuvattu mainittuja Beugniot-vipuja sekä todetaan lopuksi: »Pyöränlaipan kuluminen on näin saatu miltei yhtä edulliseksi kuin teliveturilla, ja veturin kulku suurellakin nopeudella miellyttäväksi.» Voitelupumpusta ja pyöränlaippoja laahaavista voitelulaitteista koostuva laipanvoitelulaitteisto on kuvattu s. 111. Kirjan s. 166 ― Vr11-veturia käsittelevässä osuudessa ― kerrotaan lisäksi: »Keskus- ja pyöränlaipanvoitelulaite on samanlainen kuin Vv 15―16-vetureissa.» Deevereissäkin oli uutena tällaiset rasva-annostelijat, mutta oletettavasti huollon helpottamiseksi ja edullistamiseksi ne on aikoinaan korvattu grafiittisauvoin: https://vaunut.org/kuva/168605 . Jos kohta rasva-annostelijoiden kunnossapito syö vaikkapa kymmenien vetureiden deeveristön tapauksessa jo kohtalaisesti pelimerkkejä, kuivana-ajelu vasta syökin. Rautahevon pyöräkertaremontteja ei tehdäkään ihan pikkurahalla. Epäilemättä tästä johtuen muistan joskus joutuneeni tuolla rataverkollamme tekemisiin sellaistenkin telivetureiden kanssa, joissa on ollut jossain vaiheessa kokeiltavana uusia laipanvoitelulaitteistoja. Asia on siis haeskellut uomiaan kautta vetureittemme historian, ja on ehkä vieläkin jonkinlaisessa käymistilassa. |
|
| 25.12.2025 12:53 | Petri Nummijoki: | "Veturin kulku suurellakin nopeudella miellyttäväksi." Tämä ei taida vastata useimpia käyttäjälausuntoja mutta ehkä kirjoittajalla on ollut vertailukohtana joku Vv13 tai Vr1. | |
| 25.12.2025 13:30 | Ari-Pekka Lanne: | Laitosta on kirjoitettu kaiketi 60- ja 70-lukujen taitteessa, joten vertailukohtina voinee pitää höyryvetureitakin. Mutta tosiaan on kuultu kertomuksia kytkintangollisten vetureiden ryskäämisen tuhoisuudesta veturimiesten selkiin pitkäaikaisissa altistuksissa. Eikä toisaalta kaikkein terveellisimpänä pidetä istumatyötä ylipäätään. | |
| 25.12.2025 16:59 | Erkki Nuutio: | Edellä on oikeaksi katsottuja arvioita. Lisäisin selkää hajottavaksi oheistekijäksi staattisern istumatyön lisääntyneen osuuden ja ehkä istuinten ja näiden joustoelimien putteellisuudet mm.60-luvun vetureissa. (yli 35-vuotta kokemusta välilevyongelmista). Asiaan liittyen suosittelen istuimen istumaosan ja selkänojan välisen kulman säätämistä 115 asteeksi (vähintään 110 asteeksi) auton ajajanpenkkiä koskien. Sopinee myös vetureihin. 95...105 on liian vähän alaselän nivelten/välilevyjen kannalta - kuormittaa liiaksi alaselän lihaksia, ja näiden väsähtäessä liian pitkästä istumisesta (+ilman taukovoimistyeluja) nivelväli avautuu taaksepäin ja pyrkii pullauttamaan välilevyä ulos (mikä johtaa hermopuristukseen). |
|
| 25.12.2025 21:06 | Ari-Pekka Lanne: | Kyllä. Itselläkin on emppiiristä Grammer-Bremsheyn kuluttelua takana sentään parisenkymmentä vuotta, vaikkakaan vanhemmista 60-luvun ajoistuimista ei ole kokemusta. Tuon opin jo heti alussa, että juuri alaselkä tykkää kyttyrää, jos istuinosan ja selkänojan kulma on liian pieni ― tai ainakin jos toolin selkänojaosa on liian pystyssä. Istuinosan kun laittaa ensin kippaamaan aavistuksen eteen, niin jaloissa kiertää hyvin veri. Jos istuinosa kippaisi taakse, jalat roikkuisivat siinä reunalla siten, että se reuna painaisi takareisiä padoten veren virtausta. Sitten vaan selkänoja sopivasti takakenoon, niin ei ala selkä muistuttamaan itsestään, vaikka olisi vähän pidempiäkin ― sellaisia kellon ympäri ja ylikin; toki tauotettuina, mutta kuitenkin ― istuntoja. |