30.07.1941 Pitkärannan ratapihaa 30.7.1941. Oikeanpuoleinen höyryveturi on neuvostoliittolainen O-sarjan 5857. Äärioikealla pahasti palanut umpitavaravaunu. Takana lukee: Pra 30.7.-41
| 10.01.2026 12:20 | Hannu Peltola: | Mielenkiintoinen kuva! Kuvan keskellä saattaisi olla T-sarjan 2-6-0 Mogul-veturi. Vasemmalla oleva tankkivaunu on joko suoraan Jenkeistä 1. maailmansodan aikana tullut 8000 gallonan säiliövaunu tai sen venäläinen kopio. | |
| 10.01.2026 12:43 | Erkki Nuutio: | Näemmä saimme junallisen öljyäkin ilmaiseksi uusilta neuvostoystäviltämme - ei siis pelkästään vetureita ja aseita. Kuva näyttäisi otetun läheltä VR:n asemaa vuodelta 1930. Se oli kai jo poltettu ja korvaava valmistui vuonna 1943. Laatokan lahden takana näkyy kaiketi Pitkärannan sellutehdas. Yräs keskeinen peruste neukkuhyökkäykseen maahamme 1939/40 oli Suomen sellutehtaiden (Enso, Pitkäranta) ryöstäminen. Näiden tuotteita tarvittiin neuvostoammusten räjäytysaineisiin. |
|
| 10.01.2026 13:43 | Esa J. Rintamäki: | Mitä kertoo Höyryveturit rautateillä - kirja: Veturisarja B2 / Tv3 (nrot 2200 - 2254): (pyörästö 0 - 8 - 0) Vet. 5857 oli venäläistä sarjaa O (yläindeksi V), joka vallattiin heinäkuussa 1941. Se otettiin käyttöön kunnostettuna tammikuussa 1942, sarjaa Tv3 nro 2207. Sijoituspaikkana (lokakuussa 1942 ja kesäkuussa 1944) Äänislinna. 2207 palautettiin Neuvostoliittoon tammikuussa 1945. Kupujen välissä lienee ollut jarrujärjestelmän apuilmasäiliö. Sarjan kutsumanimenä oli "Kaksikyttyräinen". Sen vasemmalla puolella oleva veturi on ilmiselvästi tyyppiä Sts. Näitä suomalaiset saivat vallatuksi kaksi. Suomalaisten kunnostamana se sai sarjamerkikseen K6 / Tr3 nrosarja 2600 - 2616 (pyörästö 2 - 8 - 0) Todennäköisesti kuvassa on Sts nro 3507, josta tuli elokuussa 1941 suomalainen K6 / Tr3 nro 2600. Veturi oli valmistunut Harkovassa vuonna 1907. Toinen samanlainen vallattu oli Sts 3502, josta tuli kunnostuksen jälkeen K6 / Tr3 2601. Nämä oli sijoitettuna Kouvolaan lokakuussa 1942 ja kesäkuussa 1944 Äänislinnaan. Kumpikin palautettiin Neuvostoliittoon syksyllä 1944. Kolmas vallattu oli nro 1631 ja neljäs taas Hangosta löytynyt 345. Jälkimmäinen sai numerokseen 2602, mutta sitä ei otettu käyttöön suomikkomerkinnöillä. Tätä sarjaa tuotiin Virosta vaikka kuinka ja paljon (29 kpl), kunnoltaan kovin monenmoisia. Herra Erkki, muistanet varmaan kuinka ex-pappisseminaarilainen Talliinin Joopi raastoi itselleen myös Rouhialan vesivoimalaitoksen. Tämä rosvontyö vaikeutti muun muassa pääkaupungin sähkönsaantia. Muistissa lienee sekin, kun nykyistä itärajaa saneltiin meille noina vuosina, kuinka Talliinin Joopi pisti sormensa kartalle just Enson kohdalle, petomainen hymy pärställään. Muutoin Enso olisi jäänyt meille. Eikä meikätsuhnilla ollut asiassa mitään vastaansanomista! |