18.07.2025 / DB Museum, Nürnberg, Saksa
18.07.2025 Tämän kuvan jouduin ottamaan vähän vinosta kulmasta ja se ei ole paras mahdollinen. Kyseessä on kuitenkin mielenkiintoinen historiallinen kartta, niin julkaistaan se täällä. Kuvassa on esitetty vuonna 1943 laadittu karttasuunnitelma Hitlerin (ja Speerin) ideoimasta Breitspurbahn-rautatiestä, jonka raideleveys olisi ollut messevät 3 metriä https://de.wikipedia.org/wiki/Breitspurbahn_(Nationalsozialismus) Kartta on varsin mielenkiintoinen, vielä vuonna 1943 suunniteltiin rataverkkoa Leningradiin, Kasaniin ja Bakuun, vaikka rintamalinja oli jo kaukana lännempänä. Myös linjat Persiaan ja Istanbuliin ovat mielenkiintoisia. Suomi ei ilmeisesti olisi päässyt Breitspurbahn-verkoston piiriin. Ludvig II ei ollut ainoa saksalainen hallitsija, jolla piikkikypärä oli ollut liian kireällä!
Kommentit
| 13.01.2026 09:23 | Erkki Nuutio: | Matti Haron Menolippu uuteen Eurooppaan - Päättäjiä ja päättömiä jatkosodan vuosina (2004, 190 s.) käsittelee otsikkonsa mukaisesti tätäkin asiaa. Ihan hyödyllistä olisi saareensa käpertyneiden nykysuomalaisten tutustua silloiseen Suomeen ja Eurooppaan, vieläpä harrastusalaamme painottaen. Huomionarvoista on, että kartassa ei Leningradia ole pistetty maan tasalle Fuehrerin määräyksen edellyttämällä tavalla. Jopa käytetään nimenä Leningradia Hitlerin käyttämän Petersburgin sijasta. Voisiko selityksenä olla erillisrauha-ajatus, jolla oli laajasti kannatusta natsien ylimmissä portaissa. Tunnetusti Hitler tyrmäsi aina erillisrauhan? |
|
| 13.01.2026 11:50 | Rainer Silfverberg: | USA oli varoittanut Mannerheimia pommittamasta Leningradia. Samoin katkaisemasta Muurmannin rataa Sorokan pohjoispuolelta. | |
| 13.01.2026 12:46 | Mikko Nyman: | Olipa mielenkiintoinen postaus! Löysin Youtubesta 12-minuuttisen "Real Life Snowpiercer - The Insane Giant Nazi Railway - Breitspurbahn" -pätkän, joka kannattaa katsoa, jos aihe kiinnostaa. Tässä suora linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=zkuEP5iMRiM |
|
| 13.01.2026 13:58 | Petri Sallinen: | "USA oli varoittanut Mannerheimia pommittamasta Leningradia. Samoin katkaisemasta Muurmannin rataa Sorokan pohjoispuolelta." Milloin näin tapahtui? https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170043/SM1360.pdf |
|
| 13.01.2026 14:48 | Kari Haapakangas: | Karttapohja taitaa olla sotaaedeltävältä ajalta, eihän siinä ole piirrettä "valtakunnan" uusia rajoja eikä sen protektoraatteja. Sinänsä mielenkiintoisesti Itämeri on -Leningradia lukuunottamatta- jäänyt vaille "superrautatieyhteyttä" |
|
| 13.01.2026 15:01 | Rainer Silfverberg: | Petri: Linkkaamassasi dokumentissa mainitaan "painostus länsimaiden suunnasta" eli USA ja UK todella painostivat. Suomella olisi ollut mahdollisuus pommittaa Leningradia sekä tykistöllä että lentopommituksina ja edetä kaupunkiin asti mutta Mannerheim kieltäytyi. Ainoastaan Laatokassa yrittivät suomalaiset laivasto-osastot (moottoritorpedoveneillä lähinnä) edetä Nevalle asti mutta venäläinen rannikkotykistö torjui, niin että Leningradia ei onnistuttu kaikilta suunnilta saartamaan. Muurmannin radan osalta saksalaisilla oli vastuullaan pohjoiset rintamalohkot mutta eivät pystyneet etenemään radalle asti. Suomalaiset olisivat pystyneet mutta länsiliittoutuneet varoittivat siitä. |
|
| 13.01.2026 16:45 | Petri Sallinen: | Tutkimus ei anna yksiselitteistä vastausta sille, miksi suomalaiset pysähtyivät Leningradin linnoitusalueen eteen, vaan esittää useita erilaisia syitä seuraavasti (tutkimus on vuodelta 2019, eli se on suhteellisen tuore): "Leningradin linnoitusalueen eteen pysähtymisen syistä on liikkeellä erilaisia näkemyksiä. Perinteisessä suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu ulkopoliittisten syiden merkitystä pysähtymisen taustalla. Ennen kaikkea on korostettu sitä, että Neuvostoliitto ei olisi koskaan antanut anteeksi, jos suomalaiset olisivat uhanneet Leningradia jatkamalla hyökkäystä Karjalan linnoitusalueen läpi. Länsimaiset julkaisut puolestaan painottavat enemmän länsimaiden painostusta Leningradin linnoitusalueen eteen pysähtymisen syynä. Neuvostoliittolaiselta ja venäläiseltä puolelta taas pääasiassa korostetaan sitä, että suomalaiset yrittivät hyökätä Leningradiin, mutta Neuvostoliitto torjui hyökkäykset Karjalan linnoitusalueella. Viime vuosina suomalaiset historioitsijat ovat korostaneet pysähtymisen syynä myös Suomen sotilaallisen voiman riittämättömyyttä." |
|
| 13.01.2026 16:47 | Erkki Nuutio: | Täydennystä tietopohjaan valtaradasta antaa Matti Haro myös Resiinassa (5/87 s. 34-36). Kirjoituksesta selviää suunittelun ajoitus ja johtohenkilöt. Suunnittelu jatkui vuodelle 1943, siitä varmaan kartan otsikon vuosiluku. Kartta tosiaan lienee vuodelta 1939. Asian selittänee se, että Valtaradan suunnittelupäälliköksi nimitettiin avuonna 1943 Dr.Ing. Guenther Wiens, joka sai suunnitteluun avukseen 76 kiskoliikenteen asiantuntijaa. Siemensin rahoittama Wiensin väitöstutkimus oli juuri vuodelta 1939. Karttapohjan karkeasti hahmottelemat ratalinjat lienevät peräisin Wiensin väitöskirjasta. Väitös on valmistunut sopivasti kun Molotov ja Ribbentrop allekirjoittivat Neuvostoliiton ja Saksan taloudellis-poliittisen liittosopimuksen ja näiden sosialistimaiden välinen ystävyys oli sydämellisin. Petrin viittaama tutkimus SA:n toimista on selkeä ja tasapainoinen. Tulee samalla muistaa, että Suomi osallistui Heinrichsin ja muutaman muun yliupseerin johdolla ennakkokaavailuihin saksalaisten kanssa muutamien kuukausien päästä MAHDOLLISESTI alkaviin sotatoimiin. Oletetuissa sotatoimissa mm. Suomi puolustautuu jos NL hyökkää sen kimppuun. Varman ilmoituksen Saksalta sen täysimittaisesta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon koko Mustanmeren ja Suomenlahden välisellä alueella saimme kaksi viikkoa ennen toteutunutta hyökkäystä. Koko asia oli tietysti äärimmäisen salainen ja epävarmakin ennen tätä vahvistusta. On siten selvää, ettei Suomi (SA) ei voinut sisäpolittisistakaan syistä johtuen tehdä varsinaista sotatoimien suunnittelua ennen sodan alkamista NL:n hyökkäyksillä 25.6.1941. Se ja tottumattomuus hyökkääviin sotatoimiin selittää täysin hapuilun hyökkäysvaiheen lopulla. Myös Mannerheimin johtamistapa ja muut asiat, kuten se ettei Suomi ollut menossa tuhoamaan Neuvostoliittoa maan päältä selittävät. Saksan rautatiesotaa idässä kuvaa Resiina 1/2001 s.10-17. |
|
| 13.01.2026 17:00 | Esa J. Rintamäki: | Herra Rainer, Laatokalla oli pyöriskelemässä myös italiaanoja moottoritorpedoveneillään. Se työ ei kauaa kestänyt. Aatun jäykkäniskaisuus erillisrauhojen suhteen johtui hänen "elintila" - haaveistaan. Haaveista, joita hän teki julkisiksi jo 1925 "Mein Kampfissaan". Se, että sen aikaiset ihmiset suhtautuvat asiaan säälinsekaisella hymyilyllä, luen näille ihmisille raskaaksi synniksi. Varoituksen ääniä (niitäkin sentään oli - jo silloin) ei kuunneltu: "Katsokaa - tuolla miehellä on Chaplinin viikset - hahahaahaa!" Lemberg on samaa kuin Lvov tai Lviv... (Riippuen omistavasta valtiosta). Ne saksalaiset vuoristojoukot (mukana myös joku SS-vuoristojoukot) näyttivät pohjoisen hyttysiä kuhisevissa risukoissa taisteluarvonsa: luokkaa olematon! Komentajasta, SS-Brigadeführer Demelhuberista kenraalimme Hj. Siilasvuo totesi: - en huoli edes keittiömieheksi! Herra Erkki, se Molotov - Ribbentrop - sopimuksen synnyttämä "sydämellisyys" oli hieman väkinäisen oloista. Enemmän sydämellisyyttä löytyy nykyisestä First Ladystä rapakon takaa paaaljon enemmän ja helpommin. Talvisodan lopulla muuten Göring oli vihjaissut suomalaisille, että saavat kaiken menettämänsä korkojen kanssa takaisin, mikäli tekevät rauhan neukkujen kanssa ja - pian! |
|
| 13.01.2026 17:07 | Rainer Silfverberg: | Totta Esa, Laatokalla oli suomalaisten lisäksi myös italaialainen moottoritorpedovene-laivue. |