??.??.1924 / Rajajoki
??.??.1924 "Rajajoki 1924". ¨Näkymä heti rautatiesillan jälkeen. Sillan turvakiskotuksen loppu näkyy kuvan oikeassa reunassa.
Kommentit
| 18.01.2026 12:03 | Erkki Nuutio: | Pidän ilmeisenä vuosilukuna 1924. Vuoteen 1929 mennessä neuvostonäkymä on siistiytynyt merkittävästi. Raja-alueen inkeriläisasukkaat häädettiin muualle. Tarkempia vuosilukuja näille tapahtumille täytyy kaivaa lähteistä. Riemukaari tuli kai 1929 vaiheilla. Selvimmin 20-luvun alkupuoleen viittaa uusimaton silta (uusittiin ilmeisesti 1925/26 vaiheilla). Kuvassa näkyy laudoista tehty kävelypolku, jota pitkin neuvostomaasta poistumisluvan saaneet kävelivät Suomeen silloin kun neuvostojunalla ei vielä päässyt (-1921) tai sellaista ei kulkenut Rajajoen asemalle asti (-1925?). Kiskojen välissä olevilla irtolankuilla helpotettiin satunnaisten henkilöautojen kulkua sillan yli (muita autoille mahdollisia siltoja Rajajoen ylitse ei ollut). |
|
| 18.01.2026 16:17 | Erkki Nuutio: | Tarkennus: Venäläiset räjäyttivät Rajajoen kolmiaukkoisen ja kaksiraiteisen levysillan 4.6.1919. Sillan itäpuolinen maatuki särkyi kokonaan. Sillä levänneet pohjois- ja eteläraiteen lyhyet jänteet putosivat rikkoutuneelta maatuelta jokeen. Itärannan siltapilarikin vaurioitui ja sillä levännyt pohjoisraiteen keskijänteen itäpää putosi tältä pilarilta, mutta jäi länsipäästään länsirannan siltapilarin varaan. Silta korjattiin tilapäisesti eteläraiteen osalta vuonna 1921 ja tämä raide avattiin rajoitetulle yhdysliikenteelle. VR rakensi sillan uudelleen yksiraiteisena vuonna 1925, mutta Venäjän Lokakuun rautatiet suoritti puolet kustannuksista (osittain VR 1912/37 II s.289, 292). Silta oli raidettaan leveämpi ja raiteen molemmin puolin oli laudoitettu kävelytie. Tässä vaiheessa silta oli yhä satunnaisille autoille ainoa mahdollinen kulkuväylä Rajajoen yli. Kuva on siten ajalta ennen vuotta 1925, luultavasti siis vuodelta 1924. Asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi palasi syksyllä 1939 kaksi Paasikiven seurueen neuvottelijaa (muistaakseni Nykopp ja Paasonen) Moskovasta autolla Suomeen Rajajoen rautatiesillan kautta, eli silloinkaan ei ollut muita siltoja käytettävissä Rajajoen ylitykseen. |
|
| 21.01.2026 10:03 | Erkki Nuutio: | Täydennän tietoja Kansalliskirjaston nettilehtiin kuuluvan, viikottain ilmestyvän Vapaa Karjala sanomalehden uutisilla 9.-12.1925 ja tiedoilla: 1/ Ainakin suurin piirtein kuvan mukaisessa tilassa oli yksiraiteiseksi muuttunut silta kun yhdysliikenne alkoi vuonna 1921 tilapäisen sopimuksen mukaisesti. Henkilöliikennettä Moskovaan hoidettiin ehkä vuodesta 1921 lähtien yhdellä edestakaisella makuuvaunulla kolme kertaa viikossa. Matkustajia kumpaankin suuntaan oli vähän (3-25, ja näistäkin epäilemättä joku Tsekasta keskusteluja kuuntelemassa). Edestakainen postivaunu ja postinvaihto Rajajoella tapahtui sopimuksen pohjalta viimeistään vuonna 1924 (VK 28.10.25 s.2). 2/ Matkustaja- ja tavarayhdysliikennesopimus valtiollisesti tehtiin siten, että sen oli tarkoitus toteutua 12.10.25 (VK 11.9.25 s.3). 12.10.25 kuitenkin todettiin, että Venäjä ei ollut tehnyt tarvittavia toimia tavarayhdysliikenteen suhteen, eikä tavaravaunuja voitu siksi Venäjälle lähettää. Edestakainen matkustajaliikenne Moskovaan (kaksi VR:n makuuvaunua (VK 11.9.25) kolmasti viikossa saattoi jatkua vuoden 1921 sopimuksen puitteissa. 3/ Valtioiden lisäneuvotteluja käytiin edellä mainitun vuoden 1925 sopimuksen toteuttamiseksi myös tavaravaunujen osalta (VK 18.9., 25.9. ja 2.10.25) Niiden perusteella sopimuksenmukainen matkustaja- ja tavarayhdysliikenne päätettiin aloittaa 1.12.1925 (VK 23.10.25). Tavaraliikenne maiden vlillä oli vilkastunut, mutta matkustaliikenne ei (kts. esim. VK 23.10.25 ja 27.11.25). 4/ Lokakuun rautatielle ehdotettiin neuvottelukokouksen pitämistä 30.11.25 Rajajoen sillan kunnostamisesta (VK 20.11.1925). 5/ Rajalla käytyjä neuvotteluja sillan kunnostuksen toteuttamisesta 12.1925 VR:n toimesta käytiin ensin viikolla 30 ja sitten raja-asiamiesten läsnä ollessa 3.12.25 (VK 4.12.25). Vielä tässäkin neuvottelussa ei voitu Venäjän estäessä sopia Valkeasaaren puolella olevan, VR:n käytössä kunnostuksen aikana käytettävän maa-alueen vartioinnista, mutta asia tuli kohta sovituksi ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1337951?page=1 ). Kunnostustyön aikana 12.1925 oli VR:n käytössä siten aluetta pituussuuntaan 50 m. sillasta Valkeasaareen päin, pohjoiseen päin 15 m ja etelään päin 40 m. Kun ajankohta on nyt haarukassa, mahtaisiko löytyä valokuvia ja muutakin? |
|
| 21.01.2026 16:32 | Esa J. Rintamäki: | Neuvosto-Venäjä oli juuri saanut sisällissotansa lopetettua. Sillä oli tosissaankin valtavan isot ongelmat selvitettävänään, eikä yksistään rautatieliikenteen suhteen. Nälänhätä uhkasi vakavasti, vuosien 1920 ja 1921 sadot oli menetty, kato oli käynyt. Talous oli täysin kuralla, sotakommunismi ei enää toiminut, bolsevikit koettivat parantaa tilannetta sallimalla osittaista markkinataloutta "uudella talouspolitiikalla" eli NEP:illä. Neuvostojen suosiotakin piti herätellä viheliäisimpiinkin peräkyliin saakka. Tarvittaessa Tsekan komennuskunnan avulla... Vekkuli piirre neuvostohallituksessa oli sekin, kuinka kaikki sen jäsenet (Stalinia lukuunottamatta) olivat saaneet hyvin korkean yliopistokoulutuksen ja sivistyksen! Bolsevikkien arvioitiin olleen noihin aikoihin kaikkein pisimmälle koulutettua hallitusporukkaa koko Euroopan tasolla tarkasteltuna. Nyt piti teoretisoinnin sijasta oppia käytännön pyörittämistä. Kahvilaväittelyissä menestyminen, Pariisissa Seinen varren ulkoilmakahviloissa ei enää auttanut juuri mitään. Sitten, Lenin antoi tehtäviä kansankomissariaateille. Rautatieliikenteen kansankomissaariksi nimitettiin muuan Lazar Kaganovitsh. Ja Lazar sai hommansa jotenkin käyntiin. Alkuvaikeuksia tosin riitti. Sama jannu vastasi Moskovan metron rakennustöistäkin. Sekin meni putkeen, sikäläisten kannalta katsottuna. Ja Kaganovitsh itse oli siis juutalaista syntyperää, sukunimensä perustui nimeen Kahan, joka taas jenkeissä oli ja on myös muotoa Cohn... Mikäs se Trumpin iskän suosiman loijarin (lawyer) nimi nyt olikaan, juu, - Roy Cohn. Ovelana ja häikäilemättömänä tunnettu. Toisin sanoen: - maailma onkin järisyttävän peini ja pienenee koko ajan. |
|
| 21.01.2026 20:18 | Erkki Nuutio: | Esan kommenteista: Bolsuilla oli sisällissodan jälkeen kehno alkuasetelma, mutta sähläsivät itse perusteellisesti sen lisäksi. Tuli Kronstadtin kapina 1921. Tuhansia kapinamatruuseja pakeni jään yli Terijoelle - ne jotka olivat välttyneet hengenmenolta taisteluissa mm. punasuomalaisten joukko-osastoa vastaan. Lenin totesi että koko neuvostomaa kaatuu yleiseen kapinaan jos menoa ei kiireesti muuteta. Siitä johtui NEP, jonka myötä talous alkoikin nopeasti elpyä. Lenin sitten kurjistui ja kuoli kuppaan. Kun talous oli ehtinyt parantua, iskivät kiihkomieliset bolsujohtajat takaisin ja lopettivat NEPin. Aloiteltiin maatalouden bolsevisointia. Oletettujen toisinajattelijoiden terrorisoinnista tehtiin järjestelmällisempää. Kaganovitsh oli bolsujohtajista vihatuin, Staliniakin vihatumpi. Täysin häikäilemätön, karkea ja armoton stalinistiroisto. |