??.??.???? Rautatietykin putki ja parempi natsaiset suomalaiset sotilaat. Putkista paremmin tietävät saavat arvuutella kaliiperimääriä. Takana lukee: rautatietykki.
| 02.02.2026 16:53 | Erkki Nuutio: | Kaliiberi näyttäisi olevan kolme luutnantin natsaa a' 80 mm (eli luokkaa 240 mm.). Ei osu rautatietykkeihin. Kenties rannikkolinnakkeelta. |
|
| 02.02.2026 17:24 | Esa J. Rintamäki: | Herra Erkki, eikös rantapyssyissä olekin hiukan äleämpää kaliiberia? 305 mm? Asiasana: "Mäkkäri" (eli McElliot eli Mäkiluoto eli Makilo.) |
|
| 02.02.2026 19:38 | Antti Laajalahti: | Hangossa kai venäläisillä oli 12 tuumasia rautatietykkejä (305mm). Rikkoivat niitä lähtökiireessä, suomalaiset korjasivat ne ja luovuttiat sodan päätyttyä venäläisille. | |
| 02.02.2026 19:45 | Antti Laajalahti: | Hangon rautatietykeissä oli hienot mekaaniset suuntauslaitteet jotka ottivat eri etäisyyksille ammuttaessa huomioon maan pyörimisliikkeen. Äärietäisyyksille ammuttaessa 12 tuumaisen kranaatin lentoaika on viiden minuutin luokkaa. Laskekaa viisaammat paljonko se suunilleen tekee ennakossa jos ampumasuunta on etelään. | |
| 02.02.2026 19:47 | Mikko J. Putkonen: | Jos Erkin arviot pitävät paikkansa, kuvan tykki voisi olla Russaröstä. https://fi.wikipedia.org/wiki/234/50_Be | |
| 02.02.2026 21:15 | Erkki Nuutio: | Russarön 9.2 tuuman (234/50) tykit kävivät 1.12.1939 klo 9.57 tykistötaistelun 8800 tonnin risteilijä Kirovia ja sen suojana olleita kahta hävittäjää vastaan. Kirov avasi tulen ja Russarö vastasi. Hävittäjä Sremiteljy sai vakavan osuman, pakeni savuverhossa ja pääsi vaivoin palaaman tukikohtaansa ja telakalle. Myös Kirov sai osumia, lopetti tulituksen klo 10.08 ja pakeni nopeasti etelään (Tallinnaan). Kirov oli saanut Russarön osumista huomattavia vaurioita. Neuvostotapaan telakkakorjauksen pituutta ja laajuutta ei ole mainostettu. Neuvostovakoilu ei ollut selvittänyt Russarön tykkiulottumiin tehtyjä parannuksia ja tuli pahoin yllätetyksi. Kirov: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirov_(1936) . Mikon kommentin viitteen jatkoviite kertoo asiasta laajemmin (kappale 234/50) ja vieläpä asian liittyneen kapearaideoperaationkin. |
|
| 02.02.2026 21:48 | Esa J. Rintamäki: | Aika iso kiitos tykistömme ampumataidoista voidaan osoittaa herra tykistökentraali V. P. Nenoselle. Tykkitehtaallamme oli myös palvelusinto kohdallaan. |
|
| 02.02.2026 23:52 | Heikki Jalonen: | Voisikohan olla 180/57 N (N=naapurilta lainaan saatu)? | |
| 03.02.2026 10:06 | Kari Haapakangas: | Rantapyssyssä valikoimaa kaliibereissa oli hyvinkin lavealti, nuo 305 milliset olivat itse asiassa harvinainen poikkeus. Vahvasta rannikkotykistöstämme kiitos kuuluu itse asiassa japanilaisille sekä perivenäläiselle ryssi... köh, no niin. Totisesti vähemmän fiksua oli lähettää Itämeren laivasto kurittamaan keltaista miestä maailman toiselle puolen. Matkakin oli jo sen lajin koheltamista (mm. Doggermatalikon selkkaus), että eipä ihme ettei siitä laivastosta oikein mitään palannut. Oli siis vahvistettava rannikkopuolustusta. Se kun oli nopeampaa kuin uuden laivaston rakentaminen. Rannikkotykistömme työjuhta oli oikeastaan 152 millin Canet-tykki, ja sen lisäksi oli sitten raskaampia 8, 10 ja 12-tuumaisia. |
|
| 03.02.2026 10:11 | Erkki Nuutio: | Sinänsä kiinteät tykkimme, kuten rannikkotykit olivat keisarilta perittyjä, osin lähinnä 30-luvulla paranneltuja. 180 mm ei riitä kuvan tykille. Luutnantin kauluslaatan pituus oli/on noin 80 mm : ( https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258496/PEVIESTOS-Sotilaspuvussa-ja-virkapuvussa-kannettavat-merkit-ja-tunnukset.pdf/449efb5b-7f0e-4919-bf9c-cdbd6b06293f/PEVIESTOS-Sotilaspuvussa-ja-virkapuvussa-kannettavat-merkit-ja-tunnukset.pdf.pdf , sivu 56) . Kuvan kaliiberi on noin 3 luutnantin laattaa, eli noin 240mm. Vain Russarö tulee kyseeseen. Myös kuvassa hieman näkyvä suojakilpikin viittaa Russaröhön. Bolsujoukon lynkkaaman entisen valtionpäämiehemme, Keisari-Suuriruhtinas Nikolai II:n perintöluovutus, jonka naapurimaaksemme muuttuneen bolsu-Venäjän valtionpäämies Lenin vahvisti vuonna 1920 on esitelty kirjassa: Viacheslav Nikitin Suomen armeijan venäläinen perintö - Tsaarin upseerit ja itänaapurin kalusto Suomen puolustusvoimissa 1918-1948 (Minerva, 2017, 449 s.) |