??.??.1920 / Helsinki, Helsinki asema
??.??.1920 1920-luvulla Helsingin päärautatieaseman ja sen ympäristöstä otettu ilmakuva. Olisiko jokin paraati meneillään? Autoja, hevosia ja ihmisiä muodostelmissa ja ihan muuten vaan. Aseman katolla liehuu siniristilippu.
Kommentit
| 19.02.2026 18:29 | Erkki Nuutio: | Kaisaniemenkatu avattiin vuonna 1921. Sen suuaukon oikeaan kulmaan ei ole vielä rakennettu kulmataloa kuvan pienempien rakennusten tilalle. Rakennusvuosi kulmatalolle varmaan löytyy. Joka tapauksessa 20-lukua, ehkä puoliväliä siitä. Rautatientorilla on tyhjiä torimyyjien myyntipöytiä. |
|
| 20.02.2026 09:50 | Erkki Nuutio: | Voi tämä olla vuodelta 1920 (Kaisaniemen/Murtokatua varten tehty aukko on ehkä vielä keskeneräinen), mutta ehkä todennäköisemmn vuodelta 1921. Vuonna 1923 oli torilla jo linja-autoja. Vuonna 1920 ei autoliikennettä käytännöllisesti katsoen ollut lainkaan. |
|
| 20.02.2026 19:58 | Jorma Rauhala: | Kellotornissa on jo Siemensin kello, ja kellohan saatiin torniin vasta 1922. Ennen kelloa aukko oli peitetty laudoituksella, eli oli silloin kauttaaltaan vaalea ala. | |
| 20.02.2026 21:18 | Mika Hakala: | Mielenkiintoinen aikaväli, googletuksen mukaan ensimmäistä Suomen lentokonetta pidetään 1918 Thulin typ D -tiedustelukonetta ja maamittauslaitoksen ilmakuvat alkoivat kokeiluna 1924... Wikipedia sattui olemaan nyt sen harvan kerran nurin. Voisiko paraatipaikat olla itse lentokoneen näkemistä varten? Tähän ehkä jokun lentoliikenteen harrastaja osaisi vastata, että milloin olisi heidän alalla ollut mahdollista kameralla ottaa lennosta vastaava kuva ilman suurempaa suttua? |
|
| 21.02.2026 01:45 | Esa J. Rintamäki: | Muuten hyvä, mutta kun ne Suomen "Ilmailutarhan" molemmat Thulin Parasolit käpsähtivät ketoon jo keväällä 1918 ja murenivat tikuiksi. Wikipeerian kertoman mukaan toisessa hajosi siipi ja toisen moottori syttyi tuleen lennolla. Nekin hauraat liihottimet olivat ilman Martin-Baker - heittoistuimia, joten uljaat ja uskaliaat lahtarilentosankarit samalla siirtyivät ajasta ikuisuuteen. Valokuvaustiedustelulentäminen oli suurta muotia jo ensimmäisessä maailmansodassa. Niiden myötä syntyi ajatus estää niitä suorittamasta tehtäväänsä - ja niin syntyi hävittäjälentäminen "Punaisine Paroneineen". |
|
| 21.02.2026 09:26 | Erkki Nuutio: | Vuodeksi tulee siten 1922, koska seuraavana vuonna torilla jo oli lähtöpysäkkejä ja pysyvämminkin linja-autoja. Ilmavalokuvaus-tiedustelua Suomessa harjoitti laajasti von der Goltzin Itämeren divisioona. Suomalaisten alkuaikojen toimia kuvaa Janarmon Varhaisilmailumme 1753-1919 (1963). Kiinnostavin kuva kirjassa on terävä ilmavalokuva Pietarin Suomen asema-alueesta (mukaanlukien SVR:n Kolikovan kentälle rakentama tavararatapiha) . Aikaansaannos oli tulos Mikkolan ja Leijerin nelituntisesta Sortavalasta alkaneesta rautatie- ja lentoasematiedustelusta 28.2.1919. |
|
| 21.02.2026 12:03 | Jorma Rauhala: | HS 23.9.1922 kertoo että Rautatientorin puolelle on jo asennettu kellotaulu. Kaipa kuvassa näkyvä Kaivokadun puolikin kellosta sai sitten melko pian taulunsa eli loppuvuonna 1922 kellotorni olisi valmis. Tämä kuva taitaa olla Etelä-Uudenmaan suojeluskuntapiirin viisivuotismuistoparaatista 8.4.1923. Joukot kokoontuivat tuolloin marssia varten Rautatientorille. Kaikki muu toiminta onkin poissa. Liputuskin on aseman katolla. Virallisia liputuspäiviä oli vielä tuohon aikaan hyvin vähän ja tällainen tärkeä tapahtuma on aivan selvä liputuksen syy. Marssi eteni Espalle ja Senaatintorille. Saksalaisia kenraalejakin osallistui juhlallisuuksiin ja ilmakuva lieneekin siis saksalaisten ottama, jos ei kotimaasta vielä löytynyt lentävää kuvauskalustoa. |
|
| 21.02.2026 15:54 | Kari Haapakangas: | 1923 Saksalla ei tosin ollut (saanut olla) sotilaskoneita. "teknik" on kyllä hyvin voinut olla saksalaisperäistä, mutta todennäköisemmin asialla ovat kyllä maailman vanhimmat ilmavoimat | |
| 21.02.2026 16:04 | Jorma Rauhala: | Lehdissä kerrotaan parin lentokoneen lennelleen Helsingin keskustassa tämän paraatin aikana. Sieltä tietysti tämäkin kuvattu. |