??.??.???? / Pasila alapiha
??.??.???? Suomen Autoteollisuuden valmistama "ratakuorma-auto" on tässä mallissa aivan nimensä veroinen. Tyyppimerkintä JXB 7. Yhden hengen ohjaamo, vuodelta 1954. "VR rakennusmestarien matkassa".
Kommentit
| 06.03.2026 21:49 | Esa J. Rintamäki: | Minä jo katsoin pikkukuvasta, että onko Tka:n lavalle nostettu CCCP - Gd:n kori? | |
| 07.03.2026 11:47 | Erkki Nuutio: | "Punatulkun" protoyksilö. 50-luvun alkupuoli oli pääosin vielä bensiinimoottorien aikaa, tosin Sisuihin sai jo silloin johtavan dieselvalmistajan Leylandin moottoreita. Dieselmoottorit olivat kuitenkin kalliita ja niiden ruiskutuslaitteet täytyi huoltaa erikoiskorjaamon laitteilla. Niinpä tässäkin oli 5,04 litrainen Sisun oma AMI -bensiinimoottori. Se oli kotoinen sovellutus 30-luvun jälkipuolen Hercules-sivuventtiilimoottorista. Myös synkronoimaton vaihteisto oli Sisun omaa valmistetta. Ilmeinen esikuva oli Sisuissa 30-luvun loppupuolella käytetty Eaton-vaihteisto. Sota-aikana oli pakko valmistaa itse ja sama päti valuutan puuttuessa (sotakovaukset päättyivät vasta vuonna 1952) pitkään sodan päätyttyäkin. JXB-7 syntyi ilmeisesti tekn. Tauno Jäkän ja ins. Marcus Lindbergin piirustuslaudolla. VR:n puolella määrittelijä ja hankkija oli ilmeisesti DI Heikki Saarento. |
|
| 07.03.2026 16:22 | Jarno Piltti: | Resiinassa 4/1982 on sodan aikainen kuva neuvostoliittolaisesta ratatyöautosta suomalaisten käytössä. Ainakin tämän yhden kuvan perusteella perusidea on sama: moottoroitu kaksiakselinen avovaunu jossa pieni hytti ja nosturi. Onko asioilla yhteys vai ei? Näistä sotasaalisrata-autoista on todella olemattomasti tietoa missään. | |
| 07.03.2026 18:37 | Erkki Nuutio: | Varmaan virikkeitä on otettu idästäkin. Olihan väki suurin joukoin siellä 1941-1944. Neukut itse tarjosivat Sisulle + VMT Lentokonetehtaalle sotakorvausatikkeliksi lukkeja, eli hajasääritrukkeja (lauta-autoja). Kuvan rata-auto on avotavaravaunun ja Sisun kuorma-autokomponenttien puhdas yhdistelmä - aivan kelvollinen sellainen. | |
| 07.03.2026 20:57 | Jorma Rauhala: | Erkki, osaatko avata koodia JXB-7 mitä se tarkoittaa? Oliko nro 1 jo jokin vehje vai onko nro vain jokin tekninen ominaisuus? J=juna? B=kaksiakselinen? |
|
| 07.03.2026 22:17 | Erkki Nuutio: | Sisun ratakuorma-autokoodien osista lienee selvää lähinnä vain J, koska se sisältyi kaikkiin malleista ja sitä käytettiin yksinomaan ratakuorma-autoihin. Moottorien osalta näyttää aika sekavalta, mutta osin viitataan Sisun omiin moottoritunnuksiin, kuten Leyland 0.400:n moottorikoodi oli AMV ja ratakuorma-automalli JA-5SV, Leyland 0.375 oli AMU ja ratakuorma-automalli JA-5SU jne, mutta poikkeuksia oli. Eli pääosin logiikka puuttuu (autoille tyypillistä). Kaikki Sisun ratakuorma-autot olivat 2-akselisia. Kokoonpano tapahtui Karjaan tehtaalla. JXB-ohjaamot olivat vielä puukehikkoisia ja pellitettyjä. Myöhemmät ohjaamot olivat kokoteräksisiä. 50-luvun teliraitiovaunujen valmistuksen myötä sitä johti (ilmeisesti valmistustekniseen suunnitteluunkin keskeisesti osallistuen) saksalainen ja Saksassa oppinsa saanut ins. Wolfgang Emmerich. Hän myös opetti Karjaan koripuusepät hitsausammattilaisiksi; kuten eräs näistä kertoi "luotimme häneen kuin pojat isäänsä". |
|
| 07.03.2026 22:54 | Petri Nummijoki: | Kyllä kai 1954 voidaan bensiinimoottoria pitää jo konservatiivisena valintana? On se tietysti voinut puolustaa paikkaansa, mikäli ajomäärien ei ole ennakoitu nousevan kovin korkeiksi. Tämä selittänee senkin, että Kisko-Kallet valmistettiin loppuun asti (1959) bensiinimoottorilla varustettuna. Linja-autoista dieseleiden osuus oli 48 % vuonna 1954 eli niukka vähemmistö mutta uudet autot olivat pääasiassa dieseleitä ja vuonna 1959 oli dieseleitä jo 86 %. Traktoripuolellakin sen ajan mittapuun mukaiset suuret mallit (Forson Major, Nuffield 4) olivat vuoteen 1954 ehdittäessä tarjolla Suomen markkinoilla käytännössä enää dieselversioina. Harmaan Fergusonin kaltaisissa pienemmissä malleissa bensiini- ja petroolimoottoristen kysyntä tyrehtyi vuoden 1956 paikkeilla. Valmet 20 tietysti nyt sinnitteli bensiini- ja petrooliversioilla valmistuksen päättymiseen eli vuoteen 1962 asti. |
|
| 08.03.2026 10:29 | Erkki Nuutio: | Raskaissa kuorma-autoissa (Sisu, Vanaja, Volvo, Scania-Vabis, Mercedes,...) tapahtui lähes täydellinen luopuminen bensiinistä karkeasti 50-luvun puolivälin vaiheilla. Osa dieseleistä (kuten Mercedes) oli kuitenkin 70-luvulle asti esikammiotyyppisinä epätaloudellisempia. Kevyemmissä ja usein halvemmissa automalleissa jatkui siirtymä valinnaisena 60-luvun puolivälin vaiheille, esimerkiksi (Nalle- ja Kärppä-Sisu, Volvo Snabbe ja Trygge (kumpaankin diesel 1964-). Dieselmuutosta nopeutti näissä ja esimerkiksi keskiraskaissa brittimerkeissä edullisten ja kelvollisten Perkins- ja Ford-dieselmoottorien saatavilletulo 50-luvun puolivälin vaiheilla. Samoin vaikutti dieselkorjaamoiden ja dieseltietämyksen leviäminen (mm. varsin laajalevikkinen Diesellehti) sekä polttoöljyä nautiskelevien dieseltraktorien voittokulku. |