??.??.???? / Helsinki, Helsinki asema
??.??.???? Väritetty postikortti Helsingin päärautatieasemasta.
Kommentit
| 15.03.2026 18:57 | Erkki Nuutio: | Juhlava kortti, jota lievä retusointi ei ole pilannut. Mitähän kolme asemakylttiä pääoven yllä kertovat (vain Helsinki tunnistuu kylteistä)? Keskushallista vasemmalla III luokan odotushuoneessa oli Nikolai Noschisin pyörittämä ravintola. Sen ulkoikkunoihin näkyy kiinnitetyn erilaisia kirjainmerkkejä. Ravintolan elävöittämistäkö varten ? Keskushallista oikealla oli I ja II luokan odotus- ja ravintolasali. Sen pallovalaisimet taitavat olla näkyvissä Ainakin yksi tornin kello näkyy selkeästi. Onko toinen esillä oleva vielä rakenteilla? Uskaltavatko aidot helsinkiläiset arvioida ajankohtaa: 1922-1923 ? |
|
| 16.03.2026 00:03 | Heikki Jalonen: | Olematta aito helsinkiläinen: arvelen että kuva saattaisi olla vuoden 1925...27 ajoilta. Silloin mitään suurempia rakennustöitä ei enää ollut asemalla keskeneräisinä. Ovilipan yläpuolelta puuttuvat "Rautatieasema - Järnvägstation"- tekstit. Niitä ei ollut vielä Olympiavuoden kuvissakaan. Ravintolasalin (alunperin odotushuone III lk-kl sittemin lippukonttori ja nykyisin ei ainakaan lippujen myyntipaikka...) ikkunoiden "sutut" ovat avattavia terveysikkunoita ja niihin liittyviä koristepaneleita. Automobiilejä ei kuvaan ole sattunut (voi tietysti olla retusoitu pois) mutta ilmeisesti siellä on kuitenkin torivalokuvaaja (istuu lähellä kuvan oikeaa reunaa) rekvisiittoineen. Tai sitten hän on posetiivari (olisiko sellainen saanut olla noin julkisella aukiolla esiintymässä, viranomaisten mielestä ne kun kaikki ovat äärimmäisen epäilyttävää ainesta kuten kaikki katumuusikot yhä edelleen?)... (Huom: *) Kylttien tekstisisältö on kaikissa kolmessa sama: "Sisään - Ingång". Löytyy Finnan kuvapankissa, kuvaaja G. Heurlin (ilmoitettu kuvausaika 1920-luku): https://finna.fi/Record/museovirasto.55E80121DDAAB123C7071AD5C2555F74 Kuvassa näkyvä auto on kuitenkin 1930 Chevrolet Universal (taksi II-luokkaa ja melko uusi), joten kuvan todellinen ottoaika on 1930...31. On mahdollista, että kylttien teksti on aikaisemmin ollut pidemmässä muodossa "Sisäänkäynti - Ingång". Muutama verrokkikuva: Artur Faltinin kuva lokakuulta 1919 (päiväys 5.10.1919). Siinä ei näy minkäänlaisia vihjeitäkään noista opastuskylteistä: https://finna.fi/Record/museovirasto.d20d24c3-584b-4d4f-abe2-7d403a56f87d Finnan kuvassa (päiväämätön, mutta autojen puutteen ja vossikoiden perusteella aivan 1920-luvun alusta). Tässä kuvassa pääoven lippa näkyy sivusta katsoen, kylttejä ei tässä kuvassa näy: https://finna.fi/Record/srm.166918663433700 Finnan kuvassa (päiväämätön, mutta bussin perusteella melko tarkoin vuoden 1930 tienoilta) on mahdollista, että lipan alapuolella on jotain (kuva epäskarppi); yläpuolella ei vielä näy kirjaimia: https://finna.fi/Record/srm.166918674530700 Foto Roosin kuvassa (Finnan päiväys 1920-luvun loppu, avoautojen hallitsevuus viittaisi enemmän 1920-luvun puolivälin seutuun) puolestaan selvästi näkyvät nuo kolme opastekilpeä: https://finna.fi/Record/srm.166918636742100 Olympialaisten aikaan nuo kolme selvästi erillistä kylttiä olivat kadonneet, niiden tilalle oli tullut yhtenäinen 5:n poteron valolaatikko koko sisäänkäyntiovipatterin päälle: https://finna.fi/Record/srm.166901566493100 Finnasta löytyy vielä myös päiväämätön kuva, jossa lipan päälle on ilmestynyt "Rautatieasema - Järnvägstation" -tekstit; mutta Olympiarenkaat ovat kadonneet. Luultavimmin kyse on kesästä 1953 tai 1954. Kuvan autokanta on muuten vanhempaa, mutta yksi selvä 1952 Ford Mainline siellä on, varmasti taksi (ja varmasti ns. Olympia-kirkaste): https://finna.fi/Record/srm.166918693055100 Huom*: muistelkaapa Jo Buddyn lupakarusellia vuonna 2015 jotta hän sai soittoluvan Tampereen aseman etelätunneliin... |
|
| 17.03.2026 09:41 | Erkki Nuutio: | Heikin viittaamista Finna-kuvista selviää etuoven yllä olevien kylttien teksti (Sisäänkäynti / Ingång) ja se että nämä kyltit olivat käytössä vielä ainakin 20-luvun jälkipuolella. Kuten Heikki toteaa, on näiden Finna-kuvien ilmoitetut ajoitukset epätäsmällisiä ja virheellisiäkin. Oheinen kuva on otettu aikaisintaan kesäkuussa 1922, koska ensimmäinen asematornin kelloista aennettiin 4.1922 (Suomen Kuvalehti 14/1922 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877842?page=13 ). Silloisilla nostokeinoilla neljän kellotaulun nosto paikoilleen kesti kuukauden verran. Oheisessa kuvassa yksi kelloista on valmiina ja kellonaikakin pitänee paikkansa. Sen sijaan toinen näkyvä kello vaikuttaa olevan vaiheessa. Tämä kertonee ilmeiseksi kuvausajaksi noin 6.1922. Oheisen kuvan kuvaussuunnan ja rajauksen on määrännyt Kaivokadun keskelle ulottuva kivinen kerrostalo (katso SK 11/1925 s.31). Talo on estänyt Kaivokadun katujärjestelyjä ja lienee purettu pian vuoden 1925 jälkeen. Rautatieasema muodostui kohtaamispaikaksi vasta sen jälkeen kun RH oli vuokrannut asemaravintolat Nikolai Noschisille ja tämä oli varustanut ne ja laittanut kunnon touhun päälle. Avajaiset kutsuvieraille olivat 14.6.22 (katso SK 24-25/1922 s.39) ja yleisölle 15.6.22. Samoihin aikoihin oli Helsingissä pohjoismaiset lehtimiespäivät. Valokuvaajiakin oli siis liikkeellä. Arvioin tällä ja muilla perusteilla (autottomuus, etuoven edustan keskeneräisyys ym.), että oheinen valokuva on otettu 6.-9.1922. Vuosia 1924- ei voi hyväksyä, koska silloin näkyisi väistämättä (avo)autoja ja oven edustalla olisi jo reunakivellinen jalkakäytävä. Myös vuosi 1923 on epätodennäköinen samoin perustein. |
|
| 17.03.2026 12:39 | Esa J. Rintamäki: | Herra Erkki, "kunnon touhua" lienee hiukan jarrutellut päällä ollut kieltolaki? Ellei raflan menuun sitten kuulunut Viron poikien (asiasana: pirtun salakuljettajat) järjestämät lisukkeet niin sanottua "kovaa teetä" varten...? |
|
| 17.03.2026 14:00 | Rainer Silfverberg: | Kyllä Erkki varmaan sitä tarkoitti! Uutta minulle oli että asemaravintolat alkuaikoina eivät olleet Matkaravinnon vaan yksityisen ravintoloitsijan. |
|
| 17.03.2026 16:59 | Heikki Jalonen: | Nikolai Noschis toimi Helsingin aseman ravintoloitsijana vuosina 1922...36. Vuodesta 1936 alkaen toiminnasta vastasi Matkaravinto Oy. Se oli perustettu 1929, alkuperäiseltä nimeltään Suomen Matkaravinto ja Maja Oy, vuodesta 1937 Matkaravinto Oy. Matkaravinnolla ei suinkaan ollut mitään monopolia asemaravintoloihin nähden, monia muitakin toimijoita oli, alkaen pienistä "Asemapäällikön rouvan kahvipöydistä" aina moniluokkaisiin laaturavintoloihin. Sellainen oli esim. Riihimäen arvostettu ravintola, jonka alkuun pani perhe Axeen jo vuonna 1870. Vuonna 1914 emäntä Olivia Axeenin kuoltua toiminta siirtyi H.G. Paloheimo Oy:n hallintaan, jatkuen aina ravintolan sulkemiseen v. 2009. Ravintolavaunutoiminnan puolestaan Suomessa aloitti Compagnie Internationate des Wagons Lits et des Grands Express Européens, joka aloitti kolmella ravintolavaunulla liikenteen lokakuussa 1911. Erilaisia "piirakkamummuja" ja "kalakukon kauppiaita" oli raiteilla varmaan seilannut jo kymmeniä vuosia ennen sitä. |
|
| 17.03.2026 17:01 | Jorma Rauhala: | Alkujaan kaikki asemaravintolat ovat olleet paikallisen henkilön hoitamia. Usein kuulee mainittavan että niitä piti etenkin pienemmillä paikoilla kulloisenkin liikennepaikan asemapäällikön vaimo. Matkaravinto tuli toimintaan mukaan 1930-luvulla. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla - ja myöhemminkin - monet asemaravintolat eivät olleet MR:n vaan olivat yksityisten ruokalanpitäjien hoitamia. Suurin ja pitkäikäisin näistä on ollut Riihimäen ravintola. MR loppui 1977 ja VR perusti oman firman eli Liikenneravintolat. https://fi.wikipedia.org/wiki/Matkaravinto https://fi.wikipedia.org/wiki/Avecra |