05.04.2026 Dv12 2611 työntää kakkosnelosta (24 x Sp(s)) mäntyroikkaa Repolan mäkeen. Radio-ohjauskuljettajan käskyttämän päivystysveturin Tampella-MGO huutaa B-portaalla kuin viimeistä päivää ― sillä viissiin, että laitoksen mylviessä kohdalle 5¾-vuotiaan tytön kädet hakeutuvat korville ―, mutta siltikin puutavaravaunuletkan vauhti romahtaa niin, että hetken jo mäkeenjäänti näyttää väistämättömältä. Lopulta kuitenkin riittävän moni junankeulan vaunuista pääsee tehdasalueella alamäen puolelle, ja matka jatkuu.
| 06.04.2026 14:35 | Rasmus Viirre: | Paikkaa Dr14:lle? Tampereelta olisi kätevä siirtää aina junan mukana. | |
| 06.04.2026 14:53 | Matti Melamies: | Mä muistelen nähneeni Dr14:n Raumalla käydessäni siellä satamassa noin 25 vuotta sitten. Se oli filmikamera-aikaa. En edes muista otinko kuvan ja ainakin toistaiseksi jää varmistamatta onko muistikuvani oikea. Kirkniemessä on Deeveri korvattu Krokolla ja joku siellä toimiva VR:n kuljettaja kehui somessa Krokon olevan ylivoimainen Kirkniemen paperitehtaalta Kirkniemen ratapihalle johtavassa ylämäessä Deeveriin verrattua. Ehkä Kroko korvaa myös Deeverit Raumalla, kun niitä saadaan lisää. |
|
| 06.04.2026 15:52 | Ari-Pekka Lanne: | Kyllä vain, nämä olivat aikanaan Seeprojen heiniä: https://vaunut.org/kuva/17169 . Raumalla oli vuosituhannen vaihteessa Deeveri, jolla tehtiin pääasiassa sataman vaihtotyöt, Seepra etupäässä metsäteollisuuden kynimisiin ja vielä Nalle varalaitoksena: https://vaunut.org/kuva/54056 . Kunnes MANnin kiertokanki halusi kerran tulla tässä Repolan mäessä kurkistelemaan merimaisemia: https://vaunut.org/kuva/144180 . Sen jälkeen Raumalle ei enää annettu Seepraa Deeverin kaveriksi, vaan oli kaksi Deeveriä. Muistan kun Cargon Rauman alueen (Rma, Ukp, Tku, Hva, Pri yms.) aluepäälliköltä kysyttiin muutama vuosi sitten, koska Raumalle saadaan Seepra takaisin, päällikkö tokaisi, että eiköhän ennemmin uusia vetureita (Kroko). Ehkä se oli, kun Deevereillä nämäkin työt kuitenkin hoituivat. Jos se vaihteisto keittää, niin kyllä sen siitä sitten jäähdyteltyäkin saa. |
|
| 06.04.2026 16:48 | Rasmus Viirre: | Mielenkiintoista. Toimitaan hyvin suomalaiseen tapaan: ”kyllä mä pärjään” :) | |
| 06.04.2026 21:12 | Jouni Ijäs: | Ei noussut Repolan mäki aina seeprallakaan. Muistan 2000-luvun alkupuolella kun seepra vaunuineen hyytyi näille paikkeille. Silloin oli kyydissä 16 Sp/Sps + 8 hakevaunua. Juna pätkäistiin kahteen osaan ja viimiset 8 vaunua jätettiin tuonne jälkimmäisen tasurin toiselle puolelle. | |
| 07.04.2026 12:30 | Ari-Pekka Lanne: | Haketta ajettiin Teuvan sahalta Sgn-konttivaunuilla: https://vaunut.org/kuva/59957 . Hakevaunujen irtokontteja lojui kymppiluvun lopulla Villähteellä romiksella: https://maps.app.goo.gl/FMUwCFECtD57o8Ys8?g_st=aw . | |
| 07.04.2026 23:38 | Jaakko Tuominen: | Ari-Pekka, romis on Lahden puolella Kolava. | |
| 08.04.2026 12:30 | Ari-Pekka Lanne: | Näköjään, siinä Lahen Villähteen puoleisilla rajaseuduilla. Kiitos oikaisusta. Katsoin hiukan Resiina-arkistoa ja vaunusomen Sgn-kuvia. Sgn-vaunuja muutettiin 25 kpl Occ-vaunuista v. 1997 kesällä. Rauman uusi sellutehdas oli aloittanut toimintansa v. 1996 alkupuolella, joten olisiko sen kautta ilmennyt tarvetta uusille hakevaunuille? Vaunut liikennöivät alkuun ysärillä Vilppulasta Raumalle (ks. Markku Nummelinin »Juna suomalaisessa maisemassa» s. 66), sitten milleniumin puolella Teuvalta Raumalle ja lopuksi Kajaanista Lakritsalaan, kunnes jäivät kymppiluvulla seisoskelemaan Kajaanin ratapihalle; yksi Mäntyluotoonkin: https://vaunut.org/kuva/128613 . V. 2018 ja 2019 taitteen aikoihin muutettiin 25 Sgn-vaunua Sps-vaunuiksi. |
|
| 21.11.2026 18:39 | Jani Keskinen: | Tänään oli vuorossa Dr19 2865, yllättävän hyvin lähti rapujunan kanssa liikkeelle Rauman ratapihalta tehtaalle deeveriin verrattuna. | |
| 22.11.2026 10:12 | Ari-Pekka Lanne: | Vastaahan yksi Kroksu suunnilleen kahta Deeveriä. Toisaalta ― jos kohta se ei vielä niinkään rautiksella asti ilmennyt ― tehoja piti Deeverin radio-ohjauskäytöllä säännöstellä tässä siten, ettei maagista 35 km/h:n vauhtia saavutettu liian aikaisin, muuten veturin tehot putosivat nolliin pahimmillaan juuri ennen mäkeä, eikä niitä sitten ihan hetkessä saatukaan taas tappiin. Tästäkin johtuen ajoin itse aina, jos vain työpari viitsi ryhtyä »häntämieheksi» eli perinteisen vaihtotyönjohtajan rooliin, mitä vaihteen taakse painattelussa tarvittiin, ns. »pöydästä», jolloin tehoja pystyi säännöstelemään ennen mäkeä ja mäessä tarkasti. Paljon tässä käytettiin silti radio-ohjausta jo senkin takia, kun sekin on oma prosessinsa siirtyä radio-ohjauksesta pöytäajoon ja päinvastoin. Useimmissa muissa Rauman vaihtotöissä radio-ohjaus on pöytäajoa kätevämpi, koska vaunujen työntämistä on enemmän kuin vetämistä. |