23.10.2005 / Venäjä
23.10.2005 Kuolemajärven asema.
Kommentit
| 25.10.2005 21:32 | Jouni Hytönen: | Karjalan kannaksella pari asemaa on saanut pitää vanhan suomalaisen nimensä, koska läheiselle kylälle ehdittiin antaa nimi, jonka niminen rautatieliikennepaikka oli jo olemassa. Kuolemajärven kylä sai keksityn nimen "Rjabovo", joka löytyy Pietarin ja Moskovan väliltä. Montakohan aluetta maailmasta löytyy, jossa paikannimet on vedetty täysin hatusta? Keksin kaksi, Leningradin oblastin vanha suomalainen osa ja Kaliningradin oblasti. Kannaksen suomalainen paikannimistö venäläistettiin keinotekoisesti vuonna 1948. | |
| 25.10.2005 21:41 | Mauri Lagerstedt: | Muita vanhan nimen omaavia asemia kannaksella ovat mm. Kanneljärvi, Tammisuo, Myllypelto, Leipäsuo, Ojajärvi, Pukinniemi ja Hakolahti. | |
| 25.10.2005 21:46 | Jouni Hytönen: | Mesterjärvi, Jäppilä, Karhusuo, Hannila, Inkilä ja Kivioja löytyy myös. | |
| 26.10.2005 18:00 | Reijo Talka: | Suomenkielisten paikannimien venäläistämisessä en näe mitään pahaa, mikäli on kunnioitettu alkuperäisen nimen aihepiiriä kuten on tehty kaksikielisessä Suomessa: esim. Sandkullan, Albergan ja Mårtensdalin tekeminen tutuksi Hiekkaharjuna, Leppävaarana ja Martinlaaksona ovat kerrassaan onnistuneita ratkaisuja. | |
| 26.10.2005 20:46 | Jorma Rauhala: | Tuo on totta. Mutta kun tuolla SNTL:ssä kiellettiin kaikki entinen historia ja nykynimet lienevätkin suomeksi käännettyinä aivan potaskaa. Tuohon Uudenmaan vertailuun voisi vielä lisätä, että Espoo oli ennen vain Esbo ja alkujaan Aspå. Se on suora käännös vielä vanhemmasta nimestä Haapajoki. Samoin Huopalahti > Hoplax > Haapalahti. Niin sanotun Uudenmaan (nimenä se on myös aivan teko) rannikot ovat olleet suomenkielisen hämäläisasutuksen ranta-alueita ennenkuin viikingit ja muut merellä purjehtineet ruotsinkieliset häätivät heidät pysyvästi sisämaahan. Espoon historiikeista löytyy lisää asiaan liittyvää. | |
| 26.10.2005 23:05 | Jouni Hytönen: | Muistelen, että Suomen aikana Kannaksella ei ollut sellaisia kyliä kuin "Vapunpäivä, Traktori, Nuorisoliitto, Voitto tai Puna-armeijala". :-/ | |
| 27.10.2005 00:53 | Niila Heikkilä: | Leningradin oblastista kun siirrytään Karjalan tasavaltaan (raja kulkee Hiitolan eteläpuolella) periaatteessa kaikki paikannimet ovat kuin silloin ennen. Siellä ei onneksi koskaan tehty tätä täysin käsittämätöntä paikannimien vaihto-operaatiota. Mikäs sen mukavampaa kuin kolkutella vanhaa Karjalan rataa, ja katsella asemien suomalaisia nimiä. Hiitola..Elisenvaara..Lahdenpohja..Sortavala..jne. | |
| 29.10.2005 22:07 | Tapio Muurinen: | Kuolemajärvi oli pitkänä ja kapeana pitäjänä sikäli erikoinen, että siellä oli kaksi rautatieasemaa, Kämärä aivan kunnan pohjoiskärjessä, ja kirkolla myöhemmin rannikon kautta rakennetun radan asema. Tämä ei ole alkuperäinen asemarakennus. Se ilmeisesti tuhoutui sodassa. Viimeksi Kuolemajärven asemapäällikkönä oli 1931 - 1939 Sulo Toimi Olavi Eronen. (Isäni kotiasema) | |
| 14.01.2011 15:50 | [Tunnus poistettu]: | Aika hyvältä näyttää... |