14.04.2026 / Tampere asema
14.04.2026 Tampereella aseman uudistuksessa uusi välilaituri rakenteilla ja uusi laiturinousu valmistunut. Teslakin joutuu seisomaan työmaa jonossa.
Kommentit
| 15.04.2026 10:07 | Juha-Pekka Marttila: | Voi että..ompa teslallekkin nolo paikka..joutuu seisomaan ja päästämään muut.. Nyt ei pääse tesla näyttämään. Niin ongelmallista autoa, tai miksi sitä pitää kutsua, koslaa, en tule ikinä laittamaan. Tilastotkin jo puhuu puolestaan.. Siitä huolimatta se on joillekkin 'ylpeys' omistaa tai pikemminkin hallita..tuota rumaa velka-autoa.. Ennemmin diesel- käyttöinen Saksa-auto alle. | |
| 15.04.2026 14:33 | Jari Välimaa: | diesel autot vähenevät nopeasti kun sähköautot lisääntyvät nopeasti aut-tilaston mukaan : https://aut.fi/markkinatilastot/uudet-autot/ |
|
| 15.04.2026 18:35 | Juha-Pekka Marttila: | Diesel on aina diesel.. Tätä nyky hömppää koko sähköauto.. Tullee takapakkia.. Ja ihminen pöljänä..onnellisena..maksaa... | |
| 15.04.2026 22:46 | Mikko Mäntymäki: | Dieseli sentään sentään toimii eikä tarvitse motarilla körötellä 100km/h 120km/h alueella että pääsee yhdellä tankkauksella Tpe-Hki-Tpe. Taksia nopeammin olisin ehtinyt junalla 200km/h. | |
| 16.04.2026 07:15 | Jari Välimaa: | Niinkuin autoalan tiedotuskeskuksen tilastossa näkyi tänä vuonna on rekisteröity 667 diesel-autoa ja 8062 sähköautoa joten suunnan mihin kehitys on menossa. | |
| 17.04.2026 14:08 | Tero Korkeakoski: | Jos tää hemmetin datakeskusbuumi ei lopu alkuunsa on sähkö kymmenen vuoden päästä niin kallista että kaikki vaihtavat takaisin polttomoottoriautoihin. Uusia voimaloita kun ei tunnuta saavan aikaan lopetettujen tilalle. | |
| 17.04.2026 14:49 | Jari Välimaa: | Se vaan voimistuu ja sähköautot lisääntyy. Onneksi Suomeen on tulossa lisää 70 000 MW tuulivoimaa ja 26 000 MW aurinkovoimaa. Tällä hetkellä on ylitetty juuri tänään 10 000 MW uusiutuvia. https://suomenuusiutuvat.fi/suomessa-jo-yli-10-gigawattia-tuuli-ja-aurinkovoimaa/ Sähkö pysyy halpana vaikka olisi 2,6 miljoonaa sähköautoa. |
|
| 17.04.2026 15:08 | Petri Sallinen: | Heko, heko — nyt olisi syytä tarkistuttaa tietonsa. Datakeskusten sähköntarve — tai itse asiassa tehontarve — on pientä verrattuna esimerkiksi sähkölämmityksen tehontarpeeseen. Kun Etelä-Suomessa on pakkasta 20 astetta niin kuin oli viime talvena, niin sähkölämmitys haukkaa parin viikon ajan 6000 megawattia sähkötehoa. Millä businesslogiikalla tällaisesta kapasiteetista saadaan koskaan kannattavaa? Juuri tämäntapaiset ilmiöt nostavat kustannuksia. Tällä hetkellä Suomen 33 datakeskusta varaavat jatkuvaa sähkötehoa 285 megawattia. Sähköjärjestelmän on helppo varautua tällaiseen tehonkäyttöön. Sitä paitsi yhä useammin datakeskusten yhteyteen rakennetaan varavoimaa tai akkuvarastoja, jotka ovat suurimman osan ajasta käyttämättöminä. Sähköjärjestelmän kannalta olisi hyvä, jos niillä taisi tuottaa sähköä verkkoon ja myytäväksi, jos hinta on tuotannon kannalta sopivaa. Nyt lainsäädäntö ei salli tätä. Lisää huttua datataloudesta löytyy linkin takaa. https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/datateollisuus-tulee.html |
|
| 17.04.2026 15:42 | Juha Toivonen: | Eihän se ole kuin yhden puhelinsoiton, parin neuvottelun ja sopimuksen päässä. Etelä-Koreasta ja/tai Japanista saa tilattua juuri sellaisen ydinvoimalan, mihin Suomen Valtion/Energiayhtiöiden rahkeet riittävät. Eikä tarvitse joutua kokemaan 10 vuoden "Areva-viivyttelyä" mitä erikoisimpine selvityksineen. | |
| 17.04.2026 15:57 | Juha Toivonen: | Tuohon sähköautokommenttiin... Saatan ostaa sellaisen sitten kun Range on Suomen talviolosuhteissakin vähintään 800-1000 km, ja akuston lataus hoituu alta vartin. Siihen asti ajan bensakoneella (tosin nyt hybridi-sellaisella). Tankkaus kestää alle 2 minuuttia ja lämmöistä ei tarvitse pihistellä kilometrien vuoksi. Siinä on minun talkoopanokseni maailman pelastamiseksi. | |
| 17.04.2026 16:04 | Jari Välimaa: | Tämä on tällä hetkellä ehkä sopivin 800 Voltin autoista https://www.xpeng.com/fi/mallisto/xpeng/uusi-g9 |
|
| 17.04.2026 16:21 | Juha Toivonen: | Taisin unohtaa mainita kuinka "se ensimmäinen mahdollinen tuleva sähköautoni (?) " ei ole valmistettu Kiinassa. Japanin ja Etelä-Korean tuotteet hyväksyn tarvittaessa, mutta kansantasavallan kulkuneuvoja en. | |
| 17.04.2026 17:06 | Rainer Silfverberg: | Sähköllä lämmitettävät omakoti- ja muut pientalot tulivat kauan ennen datakeskuksia. Suurimpaan osaan niistä on vaikea vaihtaa lämmitysmuotoa, tai jos on niiin asukkailla ei ole rvaraa tai resursseja. Tuulivoimasta ei ole paljon iloa jos ei tuule. Datakeskusten lisäksi sähköä syövät nuo uudet vihreän energian vetytehtaat, joita aiotaan rakentaa ympäri Pohjoismaita. | |
| 17.04.2026 17:25 | Petri Sallinen: | Suora, varaamaton sähkölämmitys pitäisi kieltää kokonaan rakennusmääräyksissä. Patterilämmitys on täysin joustamaton lämmitystapa. Jos on pakkasta, niin kämppä alkaa jäähtyä jo muutamassa tunnissa, eli suoraa sähkölämmitystä on turha ohjailla hinnan tai sähköntarjonnan mukaan. Tämä rasittaa sähköjärjestelmää ja pakottaa käyttämään kalliita sähköntuotantomuotoja silloin, kun sähköntarjonnasta on niukkuutta — ja kaikki maksavat viulut, kun tammikuussa joudutaan käyttämään kalliita sähköntuotantomuotoja suoraa sähkölämmitystä käyttävien vuoksi. Hallituksen pitäisi kehittää suoran sähkölämmityksen tapporaha, kuten on ollut käytössä öljylämmityksen osalta — tai suoraa sähkölämmitystä käyttäville olisi kehitettävä erillinen tariffi, joka ohjaa markkinaehtoisesti pois sen käytöstä. Suoran sähkölämmityksen kiinteistöt on suhteellisen helppo saneerata vesikiertoisiksi esim. pinta-asennettavilla komposiittiputkilla. Lämmön lähteeksi maalämpö tai ilmasta veteen lämpöpumppu. Varaava vesikiertoinen sähkölämmityskin toimii, jos on tilaa suurelle vesimassalle (minulla on tällainen). Jos näkee vähän vaivaa ja on tiloja, niin järjestelmään voi vielä yhdistää kattilan, jossa puuta polttamalla veteen voidaan varata lämpöä. Sähkömarkkinat toimivat siten, että uutta sähköntuotantoa ja siirtoyhteyksiä rakennetaan, jos on kysyntää. Tasaisesti sähköä käyttävät datakeskukset ja vetyä 24/7 tuottavat elektrolyyserit ovat sähköjärjestelmän kannalta ihanteellisia käyttäjiä. Niiden käyttö voidaan ennakoida. Sähkölämmitys taas on viheliäinen satunnaisten ja yllätyksellisten tehopiikkien aiheuttaja. |
|
| 17.04.2026 17:54 | Juha Toivonen: | Tuossa lämmittämisessäkin on monta eri tulokulmaa. Asuin aiemmin maalämpötaloksi saneeratussa v1968 kerrostalossa. Varsin huonoin tuloksin lämmöntuottojärjestelmän vaihdon suhteen. Suora sähkö tuli ottaa avuksi, sillä tuo maalämpöjärjestelmä ei toiminut odotusten mukaan. Nyt asun 2018 rakennetussa kerrostalossa, jossa vesikiertoinen maalämpö on lämmönlähde. Teoriassa toimii, käytännössä ei. "Halpaa maalämpöä" pihistellään tarkoituksenmukaisesti, sillä kulutushuippuihin varattua sähkökattilajärjestelmää ei kustannusten vuoksi haluta käyttää. Siispä meillä on asunnossamme "ekologisen" maalämmön lisänä, asuntokohtainen suora sähkölämmitys. Vankkumaton mielipiteeni on, kuinka kuluttajia suorastaan kuset*taan maalämmön edullisuudella ja ongelmattomuudella. Ei toimi Tampereella, eikä se toiminut Forssassa vuodesta 2013 alkaen. |
|
| 17.04.2026 18:23 | Juha Toivonen: | Joku tuolla tokaisi kuinka Suomeen on tulossa x-kymmentätuhatta megawattia uutta tuulivoimaa. No kiva. Vielä kun saadaan vähintään triplasti sitä pyörittävää säännöllistä tuulta tonteille, niin varmaan hyvä tulee? Nyt juuri tuo tuuli on hieman hakusessa ja kalliit propellit seisoo tyhjänpanttina. | |
| 17.04.2026 18:44 | Petri Sallinen: | Toimivuus/toimimattomuus on toimittajakohtaista, rakennuskohtaista ja aluekohtaista. Asun sodan jälkeen perustetulla rintamamiesalueella. Täällä on uusia taloja ja alkuperäisiä taloja — lähes kaikkia lämmitysmuotoja, myös kaukolämpöä, joka on harviaista omakotitaloissa. Uutuutena naapurissa kaksi aivan uutta taloa, jossa ilmasta-veteen-pumput. Jaksavat jauhaa hyvällä hyötysuhteella jopa 20 asteen pakkasessa, kun vanhemmat muuttuvat sähkölämmittimiksi jo -10 asteessa. Alueen maalämpöpumput toimivat erinomaisesti. Koko Espoo on kartoitettu maalämmön suhteen. Täällä on alueita, joille ei kannata rakentamaa maalämpöä — se näkyy kartoissa. Noh, Otaniemessä St1 taisi painua ties kuinka monen kilometrin syvyyteen peruskalliossa, kunnes lusikka otettiin kauniisiin käteen: vain kädenlämpöistä vettä, josta ei kaukolämpöä kannata ryhtyä priimaamaan. |