01.08.2003 / Kihniö, Niskos
01.08.2003 Ratapihan länsipää. Vasemmalla pääraide Parkanoon, oikealla pistoraide turvealueelle.
Kommentit
| 26.10.2005 22:22 | Arto Papunen: | Eikös tämä paikka ole Niskos? Aitonevahan on tuon pistoraiteen päässä? | |
| 26.10.2005 22:37 | Elias Murto: | Tuolla olen ajellut resiinalla. Hienojakin paikkoja sillä reitillä on. Voin suositella. Aikaa kannattaa varata koko päivä. | |
| 26.10.2005 23:00 | Ari Palin: | Itsekin olen sitä miettinyt, että kumpi tämä on. Nykykäsitykseni mukaan Niskos on ollut seisake ja tämä olisi Aitoneva, mutta voin olla väärässäkin. Pystyisikö joku kertomaan varman tiedon tähän asiaan? | |
| 26.10.2005 23:03 | Ari Palin: | Minäkin saavuin tuonne ja lähdin tuolta resiinalla. Ajelun hinta oli kylläkin hieman kallis eli 10 euroa/h, ja tunnissa tuon pistoraiteen ajelinkin edestakaisin, mutta hieman kiirettä piti. Tarjolla olisi kyllä ollut muistaakseni myös 8 tunnin lippu, jonka hintaa en muista. | |
| 27.10.2005 01:15 | Jari Kuusinen: | Aitoneva tämä ei missään tapauksessa ole, Pahkanevakin sijaitsee lähempänä. Niskoksen seisake on sijainnut n. 1½km kuvasta taaksepäin, kts. Kihniön peruskartta: http://www.kihnio.fi/kartat/yleiskartta.htm . Pettukangas (kuvan kyltti vasemmalla) tai Aitonevan vaihde lienevät oikeimmat nimitykset. Soramaantieltä lähtee oikein Pettukangas-viitalla varustettu tie, mikä ylittää radan juurikin kuvassa näkyvällä tavalla, vaikka kyseistä tietä ei ainakaan minun peruskartastani jostain kumman syystä löydä! | |
| 27.10.2005 01:18 | Jari Kuusinen: | 1½km ... jestas sentään! Tulee ihan mieleen Win 3.xx ja netin alkuajat kymmenen vuoden takaa! Siis yritetäänpä uudelleen: "Niskoksen seisake on sijainnut n. 1,5 km kuvasta taaksepäin" P.ste | |
| 27.10.2005 06:32 | Jukka Voudinmäki: | Yllämainitun Kihniön yleiskartan mukaan tämä on Niskosta, vaikkakin Niskoksen seisake on sijainnut tästä runsaat 1,5 km taaksepäin. Länsipää? Eikös kuva ole idästä päin, Haapamäki-Virrat -suunnasta? Jos tämä olisi länsipää, vasemmalle haarautuva raide veisi Aitonevan turvetuotantoalueelle ja oikeanpuoleinen rata Virroille/Haapamäelle. | |
| 27.10.2005 07:36 | Kimmo Pyrhönen: | Liikennepaikan nimi oli juurikin Aitoneva, sijaintikm 448+484 Helsingistä. Täältä johti (johtaa) raide turvetehtaalle, siis Aitoneva -nimiselle suolle. Sivuraide on ollut samaa liikennepaikkaa. Etuvasemmalle johtaa siis raide Parkanoon ja siellä on Kihniö 4,024:n kilometrin päässä Aitonevan liikennepaikalta ja toiseen suuntaan Niskokselle oli matkaa 1,039 km. | |
| 27.10.2005 12:44 | Mika Hakala: | eikös turvetehtaat ole vieläkin toiminnassa? | |
| 27.10.2005 15:59 | Jari Kuusinen: | Aitonevan kasvuturvetehtaan nimellä tunnettu pikkupaja lopetti pussituksen jo 90-luvun puolivälissä, mutta Lapinnevalta ja Peräseinäjoen Haukinevalta löytyy yhä lähimmät Kekkilän toimipisteet. Aitonevan asfaltoiduilla kentällä on tänä kesänä saanut ihmetellä uutta turpeentuotantotekniikkaa aurinkopaneeleineen, mistä tarkemmin osoitteessa http://www.vapo.fi/fin/yhtio/vapo_energia/turvetuotanto/tuotantomenetelmat/uusi_menetelma/?id=1067 .. Myös Ratikylän ja Ylivallin liikennepaikkojen asfaltoidut kuormauspaikat olivat valjastettu menneenä kesänä samaan tarkoitukseen, jos joku nyt ylipäätään sattui niihin eksymään.. :) | |
| 27.10.2005 16:16 | Jari Kuusinen: | Mainittakoon kertauksen vuoksi viimeisen turvejunan kulkeneen 1999. Rata Aitonevalle valmistui 31.10.1945 eli käytännössä heti kun turpeennosto saatiin vauhtiin. Turvevaunut tuotiin aina 70-luvulle saakka Suo Oy:n (Myöhemmin IVO:n / VAPOn) toimesta tänne Pettukankaalle, aluksi VR:n vuokraveturilla ja kuskeilla, myöhemmin Suo Oy:n omalla veturilla ja omilla kuskeilla. Käytössä oli 15 "normaalia vaunua", mutta Suo Oy:n veturi ei jaksanut kiskoa kerralla kuin neljä vaunua Pettukankaalle johtuen mm. koko matkan (n.4km) mittaisesta noususta! Oma lukunsa olivat kapearaiteiset radat, joita oli kymmeniä kilometrejä ympäri Aitonevaa. Ai miksikö? No se oli tuohon aikaan ainoa tehokas keino saada turve kerättyä suolta, aikana ennen neuvostovalmisteisia maailmanlopun telatraktoreita! | |
| 27.10.2005 16:20 | Jari Kuusinen: | Ja edellisen kommentin tietolähteenä "Aitoneva - Työtä, turvetta ja elämää" (2004) | |
| 27.10.2005 20:11 | Ari Palin: | Jukka Voudinmäki: Kuva on otettu idästä päin, mutta "ratapihan" länsipäässä. Turvealueen raide haarautuu länsipäästä. | |
| 27.10.2005 20:14 | Ari Palin: | Kiitokset KooPeelle epäilyni vahvistamisesta, eli että kyseessä on Aitonevan liikennepaikka. | |
| 27.10.2005 20:41 | Jorma Rauhala: | Suo Oy:n leveäraideveturi, jonka 6nen mainitsee olleen hieman heikkotehoinen kokojunavetoon, on hengissä museossa. Siis siellä Toijalan veturimuseossa, jossa ei kovin moni ole käynyt! Veturi on ruotsalaisen Slipmaterial-yhtiön lisenssillä Suomessa valmistettu ns. Bjurstöm-lokomoottori, Lokomo 2/1932. Alunperin 1931-36 liikennöitsijä oli Oy Diesen Wood & Co, Pitkäranta (Karjalassa); 1936-45 Pitkäranta & Co, Joensuu ja 1945-86 Suo Oy, Aitoneva. Nyt siis hienosti laitettuna esillä Toijalassa. Taas syy käydä siellä, mars-mars. | |
| 27.10.2005 20:52 | Tommi K Hakala: | Käskystä,JR.Sinne suunnistan ensikesänä. | |
| 27.10.2005 20:56 | Valtteri Keski-Säntti: | Niin, minäkään en ole käynyt. | |
| 25.11.2022 12:12 | Kimmo Huhta: | Onko tietoa, minä vuonna alkoivat turpeen kokojunakuljetukset ja linjaveturien käynnit Aitonevalla? Voisiko Naistenlahden voimalaitoksen historiasta saada jotakin osviittaa? Naistenlahti 1 valmistui 1971 (pääpolttoaineena aluksi öljy, kenties jonakin täydentävänä polttoaineena jo silloin turve?). Naistenlahti 2 valmistui 1977 jo alunpitäen pääpolttoaineenaan turve. |