13.05.2026 / Mänttä, kirjaston tutkijanhuone
13.05.2026 Viitaten edelliseen herra Harrastajan lisäämään kuvaan, kun ei juna enää kuljeta. Tavara kulkee nyt rekka-autoilla! Tämä kuva on peräisin 1950- ja 1960- lukujen taitteen "Tehdas ja me"- lehdestä. Nykyrekat ovat toki huomattavasti kookkaampia kuin kuvan "piikkinokka" Jyry-Sisu (6-sylinterinen Leyland nokalla). Jyry-Sisuksi sen tietää kolmesta konepellin kiinnityskumista. Edelleen tämä lienee valmistussarjan vanhemmasta päästä, kun konepellin ylin krominen koristelista on ilman erityistä "Jyry-Sisu" - valumetallilaattaa. Iskä kuljetti tällaisella GAS-tuotteita maamme satamiin, pääasiassa kuitenkin Helsinkiin. GAS Oy oli lopettanut oman kuormuri- ja rekkaliikenteensä ja niin M. Ylä-Mononen tarttui yrittäjänä tilaisuuteen, siis rautatieliikenteen täydennyksenä. Vetoauto on harmaa, mustilla lokasuojilla. Gangster- eikun aurinkolippa oli kermanvaalea. Perävaunu oli sinivalkoinen, merkinnät mustia. Kuka arvoisista Sisu-tuntijoista kertoisi minulle vetoauton tyyppimerkinnän? Tässä autossa oli kaksiosainen panoraamatuulilasi. Lieneekö hytti Kiitokorin (Kausala) valmistetta?
Kommentit
| 15.05.2026 07:23 | Erkki Nuutio: | Palailen alustavasti näille sivuille, vaikka vasen jalka on vielä kipsissä 26.5. asti. Palatessani kävellen ruokakaupasta tyrkkäsi kotinurkillani kevyen liikenteen väylällä väylän läpi ajanut henkilöauto la 11.4. sivuuttaessaan aivan vierestäni minut kumoon ja poistui pysähtymättä. Tyrkkäyksessä ja kaatumisessa soralle murtui vasen nilkkani, oikea polvi sai kuhmun ja oikea otsa ja silmäaukko sai iskun, joka avasi silmäkulman. Oikean silmäni pelastui silmälasin lujan linssin ja kehyksen ansiosta. Linssiin tuli syviä murtumia, mutta se pysyi koossa. Sen jälkeen on Pirha loistanut (mutta poliisitutkinta on ollut virheellistä ja säälittävää, mutta sivuutan sen nyt). Jo su 12.4. nilkkani leikattiin taitavasti ja laitettiin kipsiin. Lepoa ja kuntoutusta sairaalassa oli 5.5. asti ja siitä lähtien kotikuntoutusta läheisten rollaattorikelpoiseksi muuttamassa asuntoni yläkerrassa. Oletan että pysyviä terveysvaikutuksia ei seuraisi (lukuunottamatta lievää tarvetta silmätipoille oikeaan silmään). Sivuutan tässä muut asiat, mutta annan kaksi neuvoa: varmistakaa että tapaturmavakuutukseenne on nimenomaisesti sisällytetty oikeusturvavakuutus sekä että mahdoillisesti saiuraalaan joutuessanne pääsette yhden hengen huoneseen (selvittäkää ehdot heti). Kahden (tai useamman) hengen huone on toistuvasti kuin hollitupa. Televisiokin huutaa klo 7-22 silmien edessä, ja sinun on hyäksyttävä että sänkynaapuri haluaa nähdä kaikki umpsibumit, tapparalaisten kiljumiset ja muut. Voitte toki ostaa varoiksi vastamelukuulokkeet ja silmälaput. Sitten pääasiaan eli kuvaan. Vuodesta 1953 valmistettiin kuvatulla nokalla varustettuja Sisuja, joissa oli legedaarisen kestävä ja taloudellinen Leyland 0.680 -suoraruiskutus-dieselmoottori (aluksi 150 hv, sitten 165 hv , 665 Nm, 11.1 dm3). DAF aloitti moottorivalmistuksensa 0.680:n lisenssillä, Scania-Vabis hankki Leyland-lisenssin jo tätä ennen. Puoliperävaunun vetäjänä auto lienee K-31LO680, koska rinnan myyty K-43SP oli yleiskuorma-auto. Logiikkaa on turha etsiä merkinnöistä. Ehkä varhainen tekoäly oli kyseessä. Arvelen valmistusvuodeksi 1953-54, koska Jyry-merkkiä ei ole. Sallittu eap:kin on vielä 6400 kg. Koppi tosiaan lienee Kausalan puuseppien (Kiitokori Oy) tekemä. Vanhanaikainen tuote, joka kuitenkin luotettasvuudellaan valloitti Suomen rahtiliikenteen. Kilpailijamerkit tarjosivat yhtä vahanaikaisia, mutta moottioreiltaan vaatimattomampia tuotteita. |
|
| 18.05.2026 05:23 | Erkki Nuutio: | Esa: Oletko saanut pyytämäsi tiedon (oletukseni) Sisu-rekkaveturin tyyppimerkinnästä? Mitä tulee painomerkintöihin ohjaamon oven etupuolella, viittaan tekstiin: https://www.wheels.fi/mita-tarkoittavat-numerot-vanhan-pakettiauton-ovessa/ . Numeroita ei kuvassa kuitenkaan ole kolmea, vaan kaksi. Oletan että kuvan 10400 viittaisi rekkaveturin sallittuun kokonaispainoon 10400 kg ja 6400 sallittuun taka-akselipainoon 6400 kg. Vaikka minulla kuorma-autojen tekniikan tuntijana on paljonkin sivuavaa tietämystä ja aineistoa, en ole löytänyt täsmätietoja kulloinkin 30-...60-luvuilla sallituista akseli- ja kokonaispainoista. Pieniähän ne painot olivat ja routa-aikoina tuli ankaria lisärajoituksia ja ajokieltoja. |
|
| 18.05.2026 07:20 | Esa J. Rintamäki: | Kyllä, herra Erkki. Suhtaudun antamaasi tietoon erinomaisen suurella kiitollisuudella. Siitä pääsee hyvin eteenpäin. Olin tiedustellut asiaa myös sähköpostitse Sisun Karjaan tehtaiden suunnittelupäälliköltä ja toimitusjohtajalta. Minkäänlaista vastausta ei ikinä tullut. Olisin kiinnostunut piirustuksista, koskien vetoauton päämittoja ja kuvan puoliperävaunua myös. Elkalta Mikkelistä saattaisi mahdollisesti löytyä jotain, mutta sitäkin instanssia vaivaa sama ilmiö kuin Kansallisarkistoa: - pitäisi osata kysyä asiasta juuri oikealla, tarkalla tyyppimerkinnällä. Elkan hakutoiminto (tabletilla tehtynä) on silkkaa ärräpäitä kirvoittavaa käyttöepämukavuutta. Itselleni riittäisi aivan mainiosti Markku Mäkipirtin kirjoittamassa Vanaja-kirjassa (Ajoneuvot Suomessa osa 1) olevien piirrosten taso lähteenä käytettäväksi. Olen työskennellyt teknisenä piirtäjänä siinä määrin, että lihasmuistiini on jäänyt pysyvä jälki Rotring-putkiteräkynien lievästä ravistamisesta, ennenkuin viivaa alkoi ilmestyä kuullolle. Säilyikö muuten kuvan kaltaisten rekka-Sisujen tyyppimerkintä samana, myös silloin kun se "Jyry-Sisu"-merkki ilmestyi konepeltien sivuihin? Mitä painomerkintöihin tulee, niin viime vaiheessaan niitä oli tosiaan kolme. Ne piti merkitä myös pakettiautoihin, jopa piilofarmareihinkin! Autokouluissa opetettiin ennenvanhaan muistisääntöä: "kanna - koko - akseli" (kantavuus, kokonaispaino ja akselipaino). Kelirikkoaikoinahan liikennöinnistä tuli joskus aivan mahdotonta, kun keväisin, roudan sulamisen aikaan koko maantie oli yhtä valtavaa pursuilevaa savilillinkiä! Mänttä - Keuruu -maantie oli juuri tällaista "kiusaa", ennenkuin nykyinen kantatie 58 valmistui käyttöön 1960-luvun puolenvälin tienoilla. Parane pian, herra Erkki. |
|
| 18.05.2026 09:11 | Erkki Nuutio: | Valitettavasti (kuten totesit) 50-luku (ja 40-luvun jälkipuoli) on musta aukko. Ehkä laajimmin silloisia Sisuja uutisoi Sisu-Uutiset, joka tuolloin ilmestyi 12 kertaa vuodessa. Lahjoitin nipun näitä lehtiä Mobiliaan, jolla ei ollut muita lehden numeroita tuolta ajalta. Nipun olin saanut Karioilta. Näiden kanssa olin asioissa, koska he toimittivat TopDog -kitkapalat Sisuihin Itsekin kaivoin tiedot lähinnä Mäkipirtin SISU-kirjasta, jossa on vain muutamia sivukuvapiirroksia. Mäkipirtin mukaan likimain kuvan mukaisia Jyryjä valmistettiin 1967 asti, tosin Kiitokorin kopilla lähinnä 50-luvulla, kun taas kuvien perusteella 60-lukuiset kopit tulivat muualta. Lisäksi vuonna 1963 tuli tarjolle 0.680:n Power Plus -versio (210 hv), joka paljolta tuhosi Leylandin laatumaineen. 1963/1964 tuli tarjolle Volvoakin ennen Sisun tyylikkäällä kippiohjaamolla varustettu KB-112/117. Kopit oli tehty Kiitokorissa. Tällainen oli mm. Jokioisten - Forssan rautatieoy:llä Toki Sisun arkistosta varmaan löytyy alkuperäistietoja ja kuvia, mutta on ymmärrettävää, että nykykarjaalaisille on kiire tehdä autoja ja aikaa hypätä mustaan aukkoon ei ole, varsinkin kun tikapuita ylöspalaamiseen ei taida olla. |