??.11.1929 / Tallinna, Viro
??.11.1929 Matkustajia kapuaa kyytiin sähkömoottorijunaan Tallinnassa. Nurkissa lukee M.3. "Viron matka 19-23/XI-29".
Kommentit
| 26.05.2026 21:19 | Hannu Peltola: | Tämä on harvinainen kuva, vanhoista virolaisista sähköjunista ei ole ollut hirveän montaa kuvaa kierrossa. | |
| 28.05.2026 13:22 | Kimmo T. Lumirae: | En ole vielä löytänyt juurikaan historiikkia edes Tallinnan lähiliikenteen sähköjunista, saati sitten Viron aiemman itsenäisyyden rautatiekalustosta ja sen kohtalosta 1940 jälkeen, mutta lähiliikenteestä on jotain tiedonrippusia: "The first electrified line in Estonia was opened in 1924, connecting Tallinn with what was, back then, a town, Nõmme going as far as Pääsküla. Construction started in 1923 when government provided 34 million Estonian marks. The technology needed for the establishment of the electrical line was bought from German and Swedish companies (MAN, Siemens-Schuckert, ASEA). Before the Soviet occupation began in 1940, electrical railways carried annually 6 million passengers and the rolling stock did comprise in total 20 passenger wagons: four electric railcars (M1-M4) and 16 railcar trailers. M1-M4s were "evacuated" to Soviet Union during the first week of Eastern Front in 1941." (wikipedia) Eli oli neljä sähkömoottorivaunua ja niihin 16 liitevaunua. Jännitteestä yritin löytää tietoa, mutta ei tällä kierroksella osunut silmääni. Se olisi auttanut ymmärtämään seuraavaa: Berliinistähän vietiin sotakorvauksina Neuvostoliittoon vessanpöntötkin, mutta myös S-Bahnin ET165-sähkömoottorijunia, ja saksankielisen wikipedian mukaan kahdeksan neljännesjunaa eli kahden vaunun yksikköä liikennöi Tallinnan lähiliikenteessä, ilmeisesti muodostaen lähiliikenteen junakaluston, sen jälkeen, kun junat oli levennetty 1435 mm:stä 1520 mm:iin ja katolle rakennettu virroitin laitteistoineen, jolloin niistä tuli SŽD-tyyppi ЭМ-165. Vuonna 1958 ajohjohdinjännite nostettiin 3000 volttiin tasavirtaa ja liikennettä jatkettiin RVR:n latvialaisvalmisteisilla sähköjunilla, melkein tähän päivään saakka. Berliinin S-Bahn-junat ilmeisesti palautettiin (Itä-) Berliiniin. Junia otettiin Berliinistä mahdollisesti 189 junaa ja niistä 54 sijoitettiin Gdanskin alueen lähiliikenteeksi Puolaan, vuoteen 1976, jolloin ajojohdinjännite nostettiin 3000 volttiin. Moskovan lähiliikenteeseen sijoitettiin 60 junaa ja Kiovaan 13 junaa. (wikipedia) Jänniteasiasta sen verran, että Berliinissähän sivukiskovirroituksen jännite oli 750 V tasavirtaa, ja noita sotakorvausjunia ajettiin ainakin Moskovassa 1500 voltilla kytkemällä aina kaksi ajomoottoria pysyvästi sarjaan. |
|
| 28.05.2026 14:52 | Hannu Peltola: | Tämän kuvan yhteyteen olen kirjoittanut hyvin lyhyen yhteenveton neuvostoliittolaisista sähköjunista: https://vaunut.org/kuva/133150?s=1 |