30.10.2005 Kuhmolaisessa erämaassa on rauhallista. Hämärässä iltapäivässä satelee vähän vettä ja vain syksytuulen humina rikkoo hiljaisuuden. Jossakin kaukana kajahtaa pari laukausta, onhan sunnuntai ja metsästysaika. Idän suunnasta alkaa kuitenkin kuulua voimistuvaa jylinää ja kohta halkoo valokiila kuhmolaista syksyistä suomaisemaa. Sunnuntain toinen malmijuna Vartiuksesta rikkoo hetkeksi erämaan rauhan ja jatkaa jylisten kohti rannikkoa. Muutaman minuutin ajan kuuluu poistuvan junan äänet koko ajan vaimentuen ja pian tuulen humina täyttää taas erämaan.
30.10.2005 18:00 | Juhana Hietaranta: | Varsin komea kuva! | |
30.10.2005 18:11 | Eija Mari: | Kuva ja kuvaan littyvät teksti luo tosi upean tunnelman, hieno juttu! | |
30.10.2005 19:16 | Jukka P. T. Ruuskanen: | Ja tykistö jyskää ensi viikolla Vuosangassa, että jos Arolassa kuuluu jyskettä niin ei ylläty. | |
30.10.2005 22:06 | Ari Palin: | On tosiaan upea kuva! Ajojohtopylväiden pystytys ei ole näemmä vielä edennyt tuonne saakka. Onko tuolla tarkoitus 1.12.2006 alkaen käyttää Marsuja vetovoimana ja riittääkö yksi Marsu per juna? | |
30.10.2005 22:13 | Ari Palin: | Calm: Pystyisikö sivuille kirjautuneena olemisen aikakatkaisua muuttamaan siten, ettei se "heittäisi pihalle" kesken kommentin kirjoittamisen, jolloin tulee Lähetä-nappia painettaessa ilmoitus "Nimettömyys sukkaa"? Kommentin kun joutuu vielä kirjoittamaan uudelleen, kun se ei jää minnekään talteen, ellei ole huomannut varmuuden vuoksi kopioida sitä leikepöydälle. Nappia painettaessa ei mistään näe, onko vielä kirjautuneena vai ei. Ilmoitus "Nimettömyys sukkaa" lienee perua ajalta, jolloin kommenttia lähettäessä piti joka kerta kirjoittaa nimimerkki erikseen, ja jos sen jätti pois, tuli kyseinen ilmoitus. | |
30.10.2005 22:14 | [Tunnus poistettu]: | Rata suon päällä. Täytyy olla pohjanvahvistuksena paalutus tai syvä massanvaihto louheesta pengertämällä. | |
30.10.2005 22:30 | Ville Saarelainen: | Yksi Marsu ei riitä, eikä edes kaksi, koska niissä ei ole vetovoimaa juuri sen enempää kuin Valakossakaan. Vetovoiman puutetta ei voi korvata teholla, koska pyörät rupeaisi vain sutimaan. Kolmella Marsulla ongelmana taasen olisi, että sähkönsyöttö ei kestä 3x 6000 kW kuormaa (tosin kierrettävissä tehojen käytön rajoituksella). Lisäksi Marsuja ei liiemmin riitä enää tavaraliikenteeseen kun Lahden oikorata aukeaa. On siis mahdollista, että malmijunia ruvetaan vetämään Susilla. Niitäkin pitäisi olla kolme jotta 59 vaunua nousee Härmänmäen päälle, mutta kolminajolaitteita ei niissä ole. Joten joudutaanko junapainoja pienentämään jotta pärjätään kahdella sudella? Lisäksi niitä vaivaa ajomoottorien ylikuumeneminen pitkäaikaisessa täyden tehon vedossa, joka voi aiheuttaa mäkeen juuttumisia. (Ylläpito muokannut 29.12.09 14:10) |
|
30.10.2005 23:50 | Mikko Mäntymäki: | Laskin että kolme Sr2 sarjan veturia ottaa linjasta 666A kun jännite on 27000V ja tehot täysillä eli 18000kW=18000000W. | |
30.10.2005 23:56 | Olli Keski-Rahkonen: | Jos tarkkoja ollaan niin 667 A ;) | |
31.10.2005 00:05 | Olli Keski-Rahkonen: | Tässähän tosin on kyse vaihtojännitteestä, joten Mikon esittämä P=UI ei päde. | |
31.10.2005 00:10 | Jouni Aaltonen: | Miten niin? Eikös tuo 27 kV ole tehollisarvo? | |
31.10.2005 00:22 | Olavi Huotari: | No niin. Sunnuntaipäivän kuvasaldosta (120) 36 on siirretty osoitteeseen -> http://noviisi.1g.fi/kuvat/Kontiom%E4ki-Vartius+30.10.2005/ . Kuvat ovat aikajärjestyksessä, joten parhaimman kuvan tapahtuneesta saa klikkaamalla esityksen päälle. | |
31.10.2005 07:31 | Janne Määttä: | Ari Palin: Kirjautuneena pysymisen aikaa tuntuu olevan Nebulalla yhtä mahdotonta muuttaa kuin tuota kommenttien sotkeentumista korjata.. | |
31.10.2005 08:05 | Kimmo Pyrhönen: | Tämä on erittäin tunnelmallinen kuva!! | |
31.10.2005 09:30 | Jouni Hytönen: | Lueskelin juuri Retki-lehdestä juttua suolla suksilla hiihtämisestä kesällä. Ei sikäli, etteikö tämä kuva ole juuri näin täydellinen, mutta mahtaisi veturimies taas ihmetellä, kun seisoisi kuvaamassa tuolla keskellä suota. :D | |
31.10.2005 09:47 | Olavi Huotari: | Paikalliset kuljettajat ovat jo tottuneet näkemään minut mitä ihmeellisimmissä paikoissa, että he eivät todennäköisesti ihmettele enää mitään :-) | |
31.10.2005 11:22 | Tapio Muurinen: | Jos joku muukin kuin allekirjoittanut muistaa, niin tuon Vartiuksen radan alkuaukoina pari Deeveriä sukelsi syvälle suohon junansa kanssa, kun pohja petti. Vuodenaikaa en tarkkaan muista, mutta ne olivat siellä pitkään. Vasta kun tuli riittävän kova pakkanen, että isoille autonostureille voitiin rakentaa paikalle tie ja luja alusta, ne saatiin suosta ylös. Jk. Tuosta suolla hiihtämisestä on työhön liittyviä omiakin kokemuksia. Kyllä suksilla ylittää kätevästi märän suon. Jo luontaistalouden aikaan jänkäsuksia käytettiin. | |
31.10.2005 11:46 | [Tunnus poistettu]: | NSJ:n mukaan tuo Tapion mainitsema onnettomuus sattui vuonna 1986 Arolassa. Deeverit olivat 2617 ja 2518. Tapauksesta on kyseisen vuoden (1986) NSJ:ssa Jarkko Voutilaisen 26.11. ottama kuva. - Aika pahan näköistä jälkeä. | |
31.10.2005 12:07 | [Tunnus poistettu]: | Olavi näitä erämaan kairoja kun samoat niin onko mahdollista saada kuviin myös paikallisia eläimiä. Onko joskus ollut lähellä tai kenties jo asetelma täyttynytkin? - Taitavat eläimet olla varmaan vaan niin arkoja, että niiden saaminen samaan kuvaan meluavan junan kanssa on haastelleesta. Tämä tuli mieleen katsoessani muuatta ulkomaista kuvaa, jossa (metsäkauris??) mäenrinteessä katsoo lähestyvää junaa. - Varmaan jossain vaiheessa näemme kotimaisenkin version aiheesta. | |
31.10.2005 12:19 | Janne Määttä: | Onhan täällä nyt ainakin tämä kuva paikallisista eläimistä: http://vaunut.org/kuvasivu.php/13801.html, joskaan ei ihan erämaassa. | |
31.10.2005 14:56 | Kimmo Pyrhönen: | Ja tämäkin http://vaunut.org/kuvasivu.php/15222 kuva on aivan mainio! | |
31.10.2005 16:37 | Ville Saarelainen: | Kun suohon pudonneiden Deeverien nostamisen vaikeus todettiin, ne meinattiin jo hylätä ja romuttaa paikan päällä. Mutta saatiinhan ne sitten lopulta nostettua. | |
31.10.2005 17:11 | [Tunnus poistettu]: | Arvelinkin, jos täältä vain junia ja "villieläimiä" löytyy samassa kuvassa niin kyllä ne vinkitetään esiin. - Tämä Olavin kuva vain jotenkin toi mieleeni miten kuvaajan odotusten täytteinen yhdistelmä juna+eläin erämaaseuduilla kameran edessä voisi olla? | |
31.10.2005 18:06 | Olavi Huotari: | Ei ole vielä osunut villieläimiä junan kanssa samaan kuvaan. Hirviä ja metsäpeuroja olen näissäkin Vartiuksen maisemissa saanut kuvattua ja ehkä ne joskus hyvällä tuurilla osuvat vielä samaan ruutuun junan kanssa. Ja varsinkin metsäpeura, joka on hieman kesympi. Tälläkin suolla kymmeniä minuutteja junaa odotellessa ja kuvauspaikkaa hakiessa kävi tuokin asia mielessä Laukauksiakin kuului ja vilkuilin taakseni, josko hirviä jossakin näkyisi, mutta ei ne taida tällaiselle avosuolle kovin helposti lähteä. Mutta uuden vivahteen kuvaan eläimet todellakin antaisivat kuten linkkien mainiot kuvat hyvin osoittavat. | |
31.10.2005 21:42 | [Tunnus poistettu]: | calm: Kommentin korjaus: if($tmp = strstr($kommentti,"kommentti=")) { $kommentti = substr($tmp,10,2048); } |
|
31.10.2005 22:50 | Ari Palin: | Kiitokset Villelle Marsujen ja Susien ominaisuuksia koskevista tiedoista. Eli junavuorot Vartiuksen radalla tulevat siis mahdollisesti lisääntymään nykyisestä, kun junia joudutaan pilkkomaan osiin. Mikä on syynä siihen, että Susia voidaan ajaa kaksinajona, muttei kolminajona? Luulisi, että samat ohjaussignaalit, jotka välittyvät kakkosveturiin, välittyisivät yhtä lailla myös kolmosveturiin. Vai onko kaksinajolaitteesta mahdollisuus säädellä vetureita myös yksilöllisesti (esim. kakkosveturissa voi olla eri virroitin ylhäällä kuin johtoveturissa), eikä laitteessa ole varauduttu useamman veturin etäohjaukseen? | |
31.08.2013 00:27 | Oskari Kvist: | Tämä on minua itseäkin mietityttänyt, miksi Sr1:siä ei voi ajaa kolminajossa? | |
31.08.2013 09:59 | Kimmo T. Lumirae: | Luulen, että pienin muutoksin voisikin. Sr1:n perusohjaustekniikka on ihan sähkömekaniikkaa, eikä siellä taida olla minkäänlaista elektroniikkaa muuta kuin suomalaisten lisäämissä osissa. Niinpä ohjaus on hyvin simppeliä, ohjausvirroilla ohjataan kontaktoritoimintoja ja seassa kulkee muutama Strömbergin ohjauspiuha. Eli ohjausvirrat ovat suurehkot ja tässä on ainakin yksi tekijä; kahta koneistoa voidaan syöttää ajopöydän kytkimillä, mutta kolmelle virrat alkavat jossain namikassa nousta liian suuriksi. Samoin kaksinajokaapelien liitinten ylimenovastus saattaa alkaa häiritä: nythän liittimiä on kaksi, mutta jos vetureita olisi kolme, liittimiä olisi neljä. Suurin puute lienee siinä, että tietyt hälytystoiminnot tulevat apuveturista johtoveturiin omilla johtimillaan ja omaan ajopöydän näyttöön, jossa on näitä toimintoja varten merkkivalot. Kolmatta veturia varten pitäisi lisätä kolmannen veturin merkkivalot ja riittääkö enää kaksinajokaapelin napaluku? |
|
31.08.2013 10:23 | Heikki Kannosto: | Tämä olisi huolelliselle värikynämaalarille loistava malli. 7 391 612 (+/- 324) henkäyksenohutta kerrosta ja tulos voisi olla yhtä hieno kuin mallikin. ...mitä? Ei, en yritä itse, kärsivällisyyteni ei riitä. (Tarvitaan paljon kärsivällisyyttä jotta oppisi kärsivälliseksi, sanoi Stanislaw Jerzy Lec.) |