14.07.2026 / Tampere
14.07.2026 Tampereen raitiotien rakennustyö jatkuu, nyt Valmetinkadun ja Nuolialantien risteykseen on asennettu kiskot.
Kommentit
| 15.07.2026 08:59 | Erkki Nuutio: | Tuon korkeamman talon pihan puolella oli 50-luvulla lauta-aidalla reunustettu kaatopaikka. Meidän kakaroiden kulkiessa ohi alkoi sen hoitaja elämöimään hullun lailla. Tuskin hoitaja hullu oli, mutta näin toimien tämä sai pidettyä kakarat loitolla. Kaatopaikka oli muodostunut sota- ja sotakorvausaikana. Se kaiketi sisälsi mm. Lentokonetehtaan pintakäsittelylaitoksen prosessimyrkkyjä. Minne muualle niitä olisi voinut laittaa. Käsitelty oli ne myrkyt, joita silloisin eväin voitiin käsitellä. Epäilemättä vuotoa Härmälänojaan päin tapahtui, eli Pyhäjärveen ja uimarantaan (Härmälänsaari) virtasi liuottimilla maustettua paskavettä. Ei Härmälässä silti syntynyt epämuodostuneita tai muuten vajaita kakaroita - päinvastoin. 60-luvun alkuvuosina vedet puhdistettiin. 90-luvulla kaatopaikka-alueen maa vaihdettiin, tai ainakin vaihdosta maksettiin. Oli helppo maksaa kun arvoton suoalue gryndattiin täyteen monikerroksisia betonilatoja. |
|
| 15.07.2026 14:25 | Jari Välimaa: | Joka puolellahan kaupunki on joutunut maksamaan teollisuuden poistua maiden puhdistukset tällä hetkellä Lielahdessa puhdistetaan. https://maaperakuntoon.fi/-/teollisuuden-kukoistus-voi-jattaa-pitkat-jaljet-maaperaan-ja-pohjaveteen-pilaantuneiden-alueiden-tutkimiseen-ja-puhdistamiseen-on-onneksi-tahtoa-ja-taitoa |
|
| 15.07.2026 23:07 | Esa J. Rintamäki: | Herra Erkki, itse otaksun kyseisten Lentokonetehtaan pintakäsittelylaitoksen myrkkyjen olleen peräisin alumiinin anodisoinnin liemiä (joskin osa niistä tosin oli silkkaa vettä! Sähköä johtavaksi käsiteltynä tietenkin). Toisekseen Lentokonetehtaalla riitti puuhaa, paitsi sotakorvaustöistä (mm. Pt-4 sotajorvauskapsuvetureiden hytit), niin myös Ilmailuvoimiemme lentokoneiden pitäminen jotenkin kasassa, myös yhteistyössä Kuoreveden Aircraft Factoryn kanssa. Puhumattakaan AERON viimeisistä aaltopelti-Junkerseista (Ju-52/3m), sekä ylijäämä-Douglas Skytraineista (C-47 konversio siviili-Deeceekolmosiksi, vaikka näiden pääsisustusmuutostyöt olikin tehty Hollannissa Fokkerin tehtailla!) Joissakin "Ilmailutarhan" sotakoneissa ei enää tarvittu (kipeästi) sotamaalausta, esim. pari Blenheimit valokuvausvehkeineen olivat kirkkaalla peltipinnalla. Lentokoneissa maalausta EI TEHDÄ kuten pikkusiskon leikkimökin huonekaluille, että senkun uutta miranolia paksusti entisten kerrosten päälle. Vanhat maalit poistetaan lentokoneista yleensä kemiallisesti. Tällaisten liemien ympäristöepäystävällisyydestä ei noihin aikoihin puhuttu, senkun kehuskelivat vaan! Nykyisin on aivan toista; maalit ovat vesiliukoisia ja akryylipohjaisia. Joitakin sodan jälkeen käyttöön jääneitä Mersu 109:iä maalailtiin uusiksi kutakuinkin kitsaasti. Vaikka peruskorjaukseen pistettyjä G-2:ia maalailtiinkin oliivinvihreä/taivaansinisiksi. G-6:t olivat sodanlopun huonolaatuisia (keskitysleireissä kokoon heitettyjä!), niin ne lennettiin joko loppuun tai hätäisimmät Ilmasotakoulun oppilaat särkivät niitä urakalla kiertostarteilla ja - laskuilla. |
|
| 16.07.2026 08:55 | Erkki Nuutio: | Pitää paikkansa. Lentokoneiden ohella alumiinia käytettiin mm. johdinautojen koreissa, Dm3/4 kiitojunissa liitevaunuineen ja Sm2:ssa liitevaununuineen javarmaan hissitehtaan hissikoreissa. Laitoksen altaat olivat mittavat ja peräisin ehkä 50-luvun alusta. Virallisia ja virattomia kaatopaikkoja oli kaikkialla. Ei ollut kuljetusvälineitä kauas viemistä varten. Useimmiten jäte sopi notkojen täytteeksi. Ruokajätteet syötettiin sioille. Kuvan nykymaisema edustaa Tampereen uusrakentamisessa hallitsevaan asemaa päästettyä betonibrutalismia. |