04.07.2026 Ja seuraavaksi läheiselle raiteistolle siirtyy kuuluisuus, voisi jopa sanoa kulttimaineessa oleva sähköveturi. Kyseessä on tietenkin ”Krokotiili”, tarkemmin vuonna 1919 valmistunut Ce 6/8 II numero 14253. Kyseisen sähköveturisarjan tarve Gotthardin radalle syntyi ensimmäisen maailmansodan aikana Sveitsin rataverkon sähköistämisen ensiaskelien myötä. Pienenä sisämaavaltiona Sveitsissä käytetyt höyryveturit olivat vahvasti riippuvaisia ulkomailta tuodusta kivihiilestä. Euroopan suurvaltojen ajautuessa ennennäkemättömän suureen sotaan vuodesta 1914 alkaen johti tämä maahantuodun kivihiilen saatavuuden heikkenemiseen ja hinnan nousuun. Vähentääkseen riippuvuutta maahantuodusta kivihiilestä ja korostaakseen maan omavaraisuutta muusta Euroopasta ensimmäisen maailmansodan sivuvaikutukset auttoivat kiihdyttämään Sveitsin rataverkon sähköistämistä, jota oli jo vuosikymmenen puolivälissä kaavailtu Gotthardin radalle. Tulevat Ce 6/8 II -sähköveturit ja myöhemmin valmistunut sisarsarja Ce 6/8 III oli alun perin suunniteltu tavaraliikennettä ajatellen huomioiden Gotthardin radan jyrkät ja mutkaiset olosuhteet sekä aiemmista prototyyppisähkövetureista, etenkin Ce 6/8 I -sarjasta, saadut opit. Veturin oleellisin rakenne on sen artikuloitu rakenne, sillä päädyt ovat saranoiden avulla kiinnitetty keskellä sijaitsevaan ohjaamorakenteeseen mahdollistaen paremman suorituskyvyn mutkaisilla rataosuuksilla. Kaiken kaikkiaan 33 Ce 6/8 II -sähköveturia valmistettiin SLM:n (Schweizerische Lokomotiv- und Maschinenfabrik) ja MFO:n (Maschinenfabrik Oerlikon) yhteistyönä vuosina 1919–1922, mutta Gotthardilla veturit pääsivät aloittamaan liikenteen vasta vuonna 1920 sähköistyksen valmistuttua. Vuosina 1942–1947 yhteensä 13 veturiin tehtiin rakenteellisia parannuksia, tehoa nostettiin ja huippunopeus korotettiin 65 km/h 75 km/h, jolloin literakin muuttui Be 6/8 II:ski. Sarja oli kovassa käytössä Gotthardilla ennen Ae 6/6 -sähkövetureiden yleistymistä, ja viimeiset veturit palvelivat vielä SBB:llää vaihtotyötehtävissä 1980-luvulle asti. Useita Krokotiilejä on säilynyt jälkipolville, jopa ajokuntoisina. Numero 14253 on SBB Historicin ainoa ruskean värinen ajokuntoinen Krokotiili. Vaikka 14253 muutettiin Ce 6/8 II:sta Be 6/8 II:ksi saaden silloin numeron 13253, on se ulkoisesti muutettu Team Erstfeldin toimesta takaisin alkuperäiseen Ce 6/8 II:n ulkoasuun saaden alkuperäisen literan ja numeronsa takaisin.