??.??.???? / Suomi
??.??.???? Taalintehtaalta: suuri vauhtipyörä odottaa kuormausta rautatievaunuun. Mitäköhän vaunun tolpassa oleva merkintä "28km" tarkoittaa? Samassa tolpassa alempana olevassa paperilapussa lukee "Kuopio".
Kommentit
| 22.08.2026 22:35 | Esa J. Rintamäki: | Avovaunun "sisätilavuus" on 28 kuutiometriä. Vaakaviivat kulmatolpassa ovat eräänlaisena mitta-asteikkona, vaunua kuormattaessa. Vauhtipyörä on aika siistiä valutyötä (ilmeisesti hiekkamuotissa). Epäilisin pyörän olevan V-urahihnapyörä? Aika hyvää työtä, ei ole valimo pelännyt puolien napsahtamista poikki jäähtymisen aikana. Oman kokemukseni mukaan vauhti- eli huimapyörissä uloin kehä olisi hiukka massiivisempi. |
|
| 23.08.2026 11:31 | Erkki Nuutio: | Vaunun SVR-merkinnän ja yleisvaikutelman perusteella kuva lienee itsenäisyyden alkuvuosilta 1918-1920. Vauhtipyöriä tarvittiin tuolloin etenkin hidaskäyntisten höyrykoneiden perään hihnavälityksiin sekä käyntinopeuden vaihtelun hillitsemiseen esimerkiksi sähkölaitoksissa. Näitä laitoksia oli SVR:n kaikilla konepajoilla ja suuri määrä tehtaissa. Alueellista sähköverkkoa ei vielä ollut. Esa lienee oikeassa arvellessaan kuvan vauhtipyörän tarkoitetun hihnavälitykseen, pyörittämään ns. valta-akselia, johon yhdistetyt konekohtaiset hihnavälitykset pyörittävät kukin omia koneitansa (sorvit ja muut). Hihna oli tuolloin lattahihna. Vauhtipyörän kehäpinnan kuperuus keskitti hihnaa vauhtipyörälle. Höyrykoneen alhaisen pyörimisnopeuden johdosta pysyi hihnan kehänopeus sallitulla tasolla. Vuonna 1918 sulkeutuivat maamme teollisuuden myyntikanavat ja rahoitus loppui. Pelkästään kauppa Saksan kanssa oli mahdollista ja sallittua. Niinpä perinteisiin ruukkeihimme kuulunut Taalintehdaskin hakeutui saksalaisomistukseen. Taalintehdasta johti tuntemamme vapaaherra Wrede, joka oli itse pelastautunut Turun Rautateollisuus Oy:stä. Kun Saksa puolestaan kaatui vuoden 1918 lopulla, kaatui myös Saksan talous.Taalintehtaan saksalaisomistajan oli yritettävä realisoida tehtaan toimintoja. Wrede sai jatkaa tehtävässään tätä varten. Myytiin mm. kettinkivalmistus laitteistoineen. Wrede oli pystynyt tekemään hyvän sopimuksen. Muuttuneen suhdanteen tuella myynnit olivat niin kannattavia, että velka saksalaisomistajalle tuli maksetuksi. Siten Taalintehdas itsenäistyi uudelleen. Kun lisäksi palkkoja leikattiin, tuli yrityksestä hyvinkin kannattava ja sitä uudistettiin taitavilla investoinneilla. Työsuhteitakin parannettiin mittavalla sosiaalituella mm. tehdassairaalaan. Vuonna 1932 Taalintehdas teki VR:n kanssa monivuotisen sopimuksen rautatievaunujen akselien ja pyöränrunkojen toimittamisesta ja investoi merkittävästi näiden valmistuslaitteistoon. Valitettavasti en ole löytänyt sopimuksesta tarkempaa kuvausta. Taalintehdas teki 30-luvun loppupuolella erinomaisia vuosituloksia, mikä sai Wärtsilä-yhtymän Wahlforssin ostamaan vuosina 1938-40 kilpailijansa pois - selvästikin kovalla hinnalla. Wärtsilä 1834-1984 -historiikki (kirjoittanut Paavo Haavikko -erinomaisen kiinnostava) paljastaa Wahlforssin jälkiviisaus-happamuuden ostohinnasta. Hannu Hanhi - Wrede puolestaan siirtyi vuonna 1940 sulavasti Petsamon Nikkeli Oy:n johtoon. Taas tätä kirjoittaessani oli pakko kirota rikollisen ala-arvoinen W11+Word alimpaan helvettiin. Eikö jo ala vaihtoehtoa sille löytymään?! |