14.07.2026 / Ylivieska
14.07.2026 Ylivieska - Iisalmi -retki oli tietenkin oleellisesti nostalgiamatka. En olisi 1980-luvun lopulla osannut mitenkään kuvitella, että joskus suhtautuisin Eil-vaunuihin nostalgisesti, mutta kaikki on näköjään mahdollista. Samaltahan kyyti periaatteessa tuntui kuin aikanaan lukemattomat kerran Riihimäen ja Helsingin välillä, mutta oma outoutensa oli siinä, että oltiin ns. väärässä paikassa.
Kommentit
| 23.08.2026 12:38 | Esa J. Rintamäki: | Hyvä kuva, herra Timo! Penkkien alkuperäinen verhoilu oli ruismarja9puuron punaista. | |
| 23.08.2026 12:51 | Timo Salminen: | Totta, muistan sen alkuperäisen verhoilukankaan. Taisivat silloin penkkien muoviosatkin olla ruskeat vai muistanko nyt aivan omiani? Pitäisi valokuvista tarkistaa. | |
| 23.08.2026 14:20 | Simo Virtanen: | Näin Hesan ulkopuolella kasvaneelle ja eläneelle Eilit ovat täysin tuntematon luku rautatiekalustoa. Tunnelma tuolla oli siis omalla vierailullani erikoinen kyllä, mutta johtui ensikosketuksesta kalustoon. | |
| 23.08.2026 18:25 | Toni Lassila: | Muistelen että penkkikankaat, penkkien muoviosat, verhot ja lattiamatot vaihdettiin silloin kun nämä vaunut viherrettiin. Eli noin 13-15 vuotta sitten. Vanha sisustus oli tosiaan vieläkin hienompi, mutta onhan tämäkin lähiliikennekalustoksi suorastaan ylellinen verrattuna vaikkapa Sm4:n ankeuteen. | |
| 23.08.2026 22:04 | Petri Nummijoki: | Varmaan lähiliikennekalustoksi mutta 80- ja 90-luvuilla, kun viikonloppuruuhkassa käytettiin eräissä pikajunavuoroissa Eil-vaunuja lisävaunuina niin mitenkään suosituilta ne eivät vaikuttaneet tavalliseen Eit-vaunuun verrattuna eivätkä omastakaan mielestäni läheskään yhtä mukavia matkustaa. Toisin sanoen Eil-vaunuissa saattoi olla tilaa yllin kyllin, vaikka juna muuten oli täysi. |