26.07.2005 / Haapamäki
26.07.2005 Muistomerkkiveturi Vr2 953.
Kommentit
| 10.12.2005 10:31 | [Tunnus poistettu]: | kummaa Vr1 pääsee vain 25/km | |
| 15.12.2005 13:56 | [Tunnus poistettu]: | ja Vr3 50/km | |
| 15.12.2005 14:39 | [Tunnus poistettu]: | Tuomas. Vr3:n suurin sallittu nopeus oli toki vain 45 km/h. Siis se rautatiehallituksen tälle veturisarjalle määräämä korkein sallittu nopeus. - Älä myöskään sekoita autoista tuttuun termiin huippunopeus. Kukot kulkivat linjalla yksinään huomattavasti kovempaakin mitä kylkiin oli merkitty vaikka puuttuvista etu- ja laahuspyöristä sitä ei heti uskoisi. Suuremmissa nopeuksissa Kukko alkoi kanamaisesti nyökkiä pituus suunnassaan. Nmrk Kukon juoksua linjalla seuraamaan päässyt. | |
| 15.12.2005 14:43 | Kimmo Pyrhönen: | Saatikka sitten Vr1, jolle sallitaan nykyisin 40 km/h vaunujen kera kulkiessaan. | |
| 15.12.2005 15:02 | [Tunnus poistettu]: | Seurasin autolla Stadin viimeisen Kanan 793:n siirto-ajoa Hesasta Karjaalle alkuvuonna 1969 sen aikaisia mutkaisia radanvarsiteitä. Kuvasin sitä aina kun se oli mahdollista. Karjaalle päästyä kysyin vek Peniltä miten kovaa sitä oli parhaimmillaan tultu. Hymähtäen hän totesi parhaimmillan varmaan lähes kuuttakymppiä. Ainakin tärinässä oli muutama mittarin lasi särkynyt. (Oliko Kanassa nopeusmittaria olleenkaan?) Tämän Kanan miehistö tuli muuten mun autolla takaisin Karjaalta Hesaan vaikka olisi ollut Porkkana kyytiäkin pakettimatkana tarjolla. Sain kuulla muutamia mukavia juttuja Hesan höyrymaailmasta. | |
| 15.12.2005 15:16 | Teppo Niemi: | Ainakin Vr1 789 oli ilman nopeusmittaria kevääseen 2005 saakka, jolloin sellainen asennettiin veturimiesten toiveesta. Havaintojeni mukaan muissakaan Vr1 sarjan vetureissa ole ollut nopeusmittaria, ainakaan 1990-luvulla Haapamäellä seisseissä en ole havainnut siihen viittaavia rakenteita missään sarjan veturissa. Tietääkseni myös Vr1 665 nopeusmittari on jälkiasennus. | |
| 15.12.2005 15:19 | [Tunnus poistettu]: | Tää 953 oli aika pirteä Ankka vielä loppuaikoinaankin. Ajossa se oli aivan höyrykauden loppuun vuoteen 1975 saakka. Sen työtehtäviin kuului myös käynnit Haapamäeltä pölkkykyllästämöllä. Oikeastaan ekat reissuni sinne tein juuri tätä veturia seuraten. Olihan se varsin eksoottinen elämys. Ensin tästä höyryvetureille ominainen tuoksu ja lisänä ratapölleistä oma tuoksunsa. Usein tää seisoi myös loppuaikoinaan joutilaana tallin vierellä lämpimänä yhdessä 955:n kanssa. - Ahaa tää näyttääkin olleen niitä Ankkoja, jotka säilyttivät näemmä kaasuvalonsa loppuun asti. - Mukavaa, että se on saatu näin hienoon ulkoiseen kuntoon silmiemme iloksi. | |
| 16.12.2005 15:38 | Joona Kärkkäinen: | Ainakaan ei tarvi pitkälle kuskata seuraavaan kunnostukseen :) . |