??.??.1917 / Kushelewka, Venäjä
??.??.1917 Talvinäkymiä: tenderi näyttää omaan silmään suomalaiselta, mutta mikäköhän on ensimmäinen avosiltainen tavaravaunu? Lukemista vaikeuttaa yksi pystyparru. Kolme kirjaiminen lyhenne ehkäpä M.B.P. Numero voisi olla 27.515. Näiden alapuolella suuri T-kirjain. Valkoisessa ympyrässä luku jossa perässä olisi kolme nollaa. Seuraavassa kuvassa osasuurennos!
Kommentit
| 11.09.2026 12:52 | Hannu Peltola: | Valkoinen ympyrä on selkeä: siinä on luku 1000 eli vaunu on tehty 1000 puudan lastille (vanha venäläinen painomitta). Muuten vaunu on tyypillinen venäläinen yhdysliikennevaunu, Suomeen 1917 jääneillä oli myöhemmin Gav-littera. |
|
| 11.09.2026 13:04 | Into Tilander: | Kiitokset Hannu nopeasta vastauksesta! | |
| 11.09.2026 13:06 | Hannu Peltola: | Tekoäly auttoi, kyseessä on Московско-Виндаво-Рыбинская железная дорога (suom. Moskova–Vindava–Rybinsk-rautatie) -yhtiön vaunu! | |
| 11.09.2026 13:38 | Into Tilander: | Ahaa! Itse kirjoitin Googleen "M.B.P. railway", tuli vain Intiaa... Taisin hyvin arvata tuon M.B.P.:n vaikkakin eräs parru oli edessä. | |
| 11.09.2026 14:54 | Erkki Nuutio: | Vastaan kiertelemättä: Yhdysliikennejuna Kushelewkan yhdysliikenneaseman raiteella vuonna 1917. Veturina SVR:n K3 väliltä 600... 603. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/894583?page=8 (Rautatieläislehti 30.4.1914 s. 8) Yhdysradan ja sillä olleen Kushelewkan vaihtoratapihan tekivät suomalaiset, mutta se ei kuulunut SVR:n raiteisiin. Rautatieläisistä enimmät lienevät venäläisiä. Näiden lukumäärä viittaa yhdysliikennejunan vaihtomuodollisuuksiin. Maa ei siis ole Suomi, vaan Venäjän keisarikunta, tai jos keisari on jo ehditty lempata, Venäjä väliaikaisen hallituksensa alaisuudessa. |
|
| 11.09.2026 15:44 | Esa J. Rintamäki: | 1 000 puutaa = 16,38 tonnia suomeksi. Eikös tuo vaunu ollutkin "periaatteessa" jarrusillallinen Gd? Kevyempikantoiset olivat sitten GeeAaVee (Gav). |
|
| 11.09.2026 19:03 | Into Tilander: | Kiitokset Erkki ja Esa! Tuosta Gd/Gav -jutusta ei ole hajuakaan ainakaan itsellä. | |
| 12.09.2026 11:20 | Erkki Nuutio: | Pietarin pohjoinen liikennesolmu sekä yhdysrata ja puoliksi maksamamme Nevan silta ei ole meille enää merkitykserllinen, mutta annan viittauksen: VR 1912/37 II s. 155. Siinä oleva piirros on hyvin valaiseva. Vuoden 1917 mittaan joutuivat Venäjän rautatiet vähitellen sekasortoon ja yhdysliikennekin alkoi hiipua. Kuva lienee kevättalvelta 1917 (kuten 3.1917), jolloin sitä vielä oli ja ensimmäisiä K3 -vetureita oli tullut Viipurin varikon käyttöön. Vuoden 1918 kapinan aikana palasi viljanhakureissultaan vain yksi K3 . Kohta Rajajoen silta räjäytettiin. Raasuliinkin valmistunutta rataa ei varsinaisesti avattu. Eli sama tilanne kuin tänä päivänä! |
|
| 12.09.2026 11:45 | Esa J. Rintamäki: | Niin, muuten, lähettikös se Oskari Tokoi viisi viljajunaa hakemaan sitä Siperiasta asti? | |
| 12.09.2026 12:42 | Petri Sallinen: | Kirjoitin Mestarimallien uutiskirjeeseen aikoinani jutun Gav-vaunuista. Se löytyy täältä. https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2022/05/Mestarimallit-Uutiskirje-14.9.2021.pdf |
|
| 13.09.2026 10:56 | Erkki Nuutio: | Punaisten K3 -viljajunista 1918 on perustiedot täällä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_viljajuna . Virallisemmin hankkeita kuvaa Rinta-Tassin Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena (OPM, 1986, 592 s.) sivuilla 379-385. Oskari Tokoin kiinnostavassa Maanpakolaisen muistelmia -kirjassa (Tammi, 1959, 418 s.) koskien Tokoin toimintaa punaisten elintarvikeministerinä 1918 kertoi hän lyhyesti näistä yrityksistä. Tokoi Eduskunnan puhemiehen ominaisuudessa 1917 lausui ensimmäisenä ääneen Suomen itsenäistymiaikeen, jonka lähtövaiheena hän ajoi ns. Valtalain Eduskunnan päätökseksi Sd:n, Maalaisliiton ja aktivistiporvarien äänin. Kapinan jälkeen ollessaan Muurmanilla tuomitsi Pietarissa muodostettu SKP O.W. Kuusisen johdolla Tokoin kuolemaan (tavattaessa tapettava) |
|
| 13.09.2026 11:50 | Esa J. Rintamäki: | Taisi Otto Willen kommariporukka käyttää Tokoin tappamisessa ns. "hidasta menetelmää", kun Oskari itte kuoli vasta huhtikuussa 1963 USA:ssa, 89 - vuotiaana... Ja sitten Otto Ville himself heitti oman lusikkansa nurkkaan reilun vuoden verran Oskarin perässä, Moskovassa. |