??.08.1962 / Tampere, Tampere asema
??.08.1962 Komea väridia Tampereen 22-metrin kääntöpöydän ympäriltä. Schwarzkopffin valmistama veturi on Juhani Katajiston kaitafilmeistä tuttu Hv2 582. Lisäksi raiteilta löytyy Tv1 1200. Mikäs 1200:n takana piilottelee? Kuljettajan ikkunasta tulee mieleen "Satikka". Hieman kirkkautta lisäsin, kun oli hieman tumma kuva. Kodachrome II väridia on kotiutunut Suomeen Yhdysvaltain Kansas Citystä.
Kommentit
| 13.09.2026 11:21 | Erkki Nuutio: | Liput liehuvat, siis juhlapäivä. Koko 1200-sarja oli vuoden 1944 kireän sotatilanteen tuotantoa. Katsellessa niitä minulle syntyi käsitys, että niiden kaikki kilvet olivat maalattuja, alla oli luultavasti valurautaa. Sittemmin ei lättiä juurikaan päästetty veturitalleihin. Pohjoiset tallit olivat lähinnä Dm4 -käytössä ja kuvan tallit olivat vain höyryille. Olisi eduksi jos kirkkautta pystyisi vieläkin lisäämään. |
|
| 13.09.2026 14:50 | Jarno Piltti: | Onpahan veturikuva! Täällä oli puhetta korkealaitaisten avovaunujen puuttumisesta Suomessa, olisiko tässä hyvä esimerkki tolppavaunusta irtotavaralastissa. Veturihiekkaa kenties? Vai? | |
| 13.09.2026 20:50 | Juha Toivonen: | Vielä 1970-luvun alussa kuvan oikean laidan tallin ja puiden takaa löytyi pistoraiteilta höyryvetureiden tendereitä. Muistaakseni 3-4 kpl. | |
| 13.09.2026 22:00 | Petri Nummijoki: | Eiköhän Tv1-veturin 1200 takana ole Hv4. Niitähän oli Tampereen varikon kirjoissa vielä monta, joskin käyttö taisi kesään 1962 mennessä supistua lähinnä yhteen Pori-Haapamäki-junapariin. Aikaisemmin Hv4-vetureita käytettiin paikallisjunissa Tampereelta Toijalaan, Orivedelle ja Vammalaan mutta eivätköhän nämä ajot siirtyneet suuremmille Hv2-3-vetureille viimeistään siinä vaiheessa, kun Hv2-veturit 777-780 oli kesäaikataulun 1962 alkuun mennessä siirretty Turusta Tampereelle eli Hv2-3-vetureitakin oli Tampereella yhteensä jo 13 kpl. Viimeiset Tk1-2-veturit oli poistettu VR:n liikenteestä 50-luvun lopulla, joten tuskin 1962 oli enää millään varikolla näiden sarjojen vetureita sellaisessa ajovalmiudessa, että polttoaineetkin olisivat olleet valmiiksi tenderissä. |
|
| 13.09.2026 22:32 | Simo Virtanen: | No huh huh miten hieno kuva! Nykyisin kuvassa olisi kaksi Sokos hotellia, mutta onneksi veturitallit ovat säilyneet. | |
| 14.09.2026 00:11 | Rainer Silfverberg: | Niin on! Tällaisia värikuvia höyryvetureista niiden aktiiviajalta ei ole koskaan liikaa! | |
| 14.09.2026 09:59 | Mikko Otava: | Kuvassa näkyvä oikeanpuoleinen veturitalli on purettu ja vain vasemmanpuoleinen ja kuvan ulkopuolella oleva talli ovat vielä jäljellä. | |
| 14.09.2026 10:52 | Petri Nummijoki: | Minkähän vuoksi Lättähattuja on tuossa talliin edes ajettu vai ovatko tulleet tallille kääntämistä varten? Lättähattujen sijoitusvarikoita olivat Riihimäki, Turku, Seinäjoki, Oulu, Pieksämäki ja Joensuu mutta Tampereella ei ollut omia Lättähattuja, joten ei kai niille Tampereella suuremmin huoltojakaan tehty? | |
| 14.09.2026 11:51 | Esa J. Rintamäki: | Herra Petri, Tampere ja Turku liittyivät jokseenkin kiinteästi yhteen vetokaluston sijoitteluissa. Toisaalta, jotkin lätän vetovaunun huoltotoimenpiteistä oli helpompi tehdä tallin suojissa - moottoriöljyn vaihto vaikkapa? Mitäpä lukee Valmetin (P. J. Riipola) kansiossa "Moottorivaunu Dm7, rakenne, käyttö ja huolto" (toinen painos, heinäkuu 1963): Luku V. Huoltotoimenpiteet: Aluskehyksen tarkastus Aluskehykseen kiinnitettyjen osien kiinnityspulttien ja -ruuvien tiukkuus tarkastetaan 10 000 ajokilometrin jälkeen. Samalla tarkastellaan aluskehyksen palkkeja kiinnityskohtien ympäristössä ja niiden hitsausliitoksia. Ikkunaverhojen ja matkatavarahyllyjen tarkastus 10 000 ajokilometrin jälkeen tarkastetaan, että ikkunaverhot ovat ehjät ja puhtaat sekä verhotankojen kiinnitykset tiukat. Tarkastetaan matkatavarahyllyjen kannattimien kiinnitys. Kiristetään niissä olevat hyllyputkien kiristysruuvit. Tarkastetaan, että teräsverkon kiinnittimet ovat tiukat. Näitä tarkastuskohteita riittää ja paljon. Joitakin otteita: Käymälän tarkastus 10 000 ajokilometrin jälkeen tarkastetaan, että käymälän sisustusesineet ovat ehjät ja siistit. Ylikulkusillat ja suojusportit Ylikulkusiltojen ja suojusporttien saranat voidellaan öljyllä 5 000 ajokilometrin jälkeen. [Telin] hiekoituslaitteet Tarkastetaan päivittäin, että hiekkaputket ja niiden kiinnitykset vetoteleissä ovat kunnossa. Jarrunesteen määrä tarkistetaan joka 5 000 ajokilometrin jälkeen. Huomattavampi nestepinnan aleneminen merkitsee, että järjestelmässä on vuoto, joka on heti etsittävä ja korjattava. Lämminilmakanavat 10 000 ajokilometrin jälkern puhalletaan vaunussa olevat lämminilmakanavat puhtaaksi paineilmalla. Moottori: Kiilahihnat Tarkistetaan päivittäin kompressoria ja tuuletinta käyttävien kiilahihnojen kunto ja kireys. Venttiilien välykset tarkastetaan 10 000 ajokilometrin jälkeen. Kylmässä moottorissa on imuventtiilin välyksen oltava 0,35 mm ja pakoventtiilin välyksen 0,45 mm. Öljynvaihto suoritetaan 5 000 ajokilometrin jälkeen. Vanha öljy lasketaan ulos moottorin ollessa lämmin. Öljynvaihdon yhteydessä puhdistetaan öljysiivilä ja suoritetaan moottorin huuhtelukäyttö huuhteluöljyllä. Että silleen. Paljon lätässä oli töitä huoltomiehistölle. Ja myös sellaisia, joita ei voinut tehdä "ison tähtilipun alla". Eipä siten ihme, että Perkiön tallit otettiin aika rapsakasti käyttöön...? |
|
| 14.09.2026 12:44 | Petri Nummijoki: | Turku oli itsenäinen varikko vuoden 1968 loppuun ja sulautettiin sen jälkeen Tampereen varikkoon. Vuodesta 1969 lähtien Tampereellakin oli Lättähattuja tästä syystä mutta tarkoitin tämän kuvan ottamisen aikaa (1962), jolloin Tampereella ei omia Lättähattuja ollut vaan niiden täytyi tulla Turusta, Riihimäeltä tai Seinäjoelta ellei osa peräti Pieksämäeltä asti. Varmasti konepajamatkalla (Turkuun) olleita Oulun ja Joensuun vaunujakin Tampereella saattoi nähdä. Kai suunnitelmalliset huollot pyrittiin tekemään vaunun oman varikon toimesta? En tiedä sitten, saattoiko joku vaunu ajautua Tampereen paikalliseen käyttöön niin pitkäksi ajaksi, että tuollainen 5000 km:n tai jopa 10000 km:n huoltokin oli tehtävä muun kuin oman varikon toimesta? | |
| 14.09.2026 14:23 | Juhani Katajisto: | Ai ai kun mieliä herkistävä kuva. Suomeen ostaminen on ollut kulttuuri teko! Ja kiitos vielä sen esille laittamisestakin. Tv1 1200 siirrettiin myöhemmin Ouluun, jossa osui kesällä 1964 malmijunassa hiilisavutorvelle muutettuna Pekka Honkasenkin kameran eteen. Sittemminhän tällä Jumbolla oli surullinen kohtalo. Järjestelyjunan veturina tämä Jumbo ja malmijunaa vetäneet Sv12:sta 2508 ja 2522 törmäsivät Kemin pohjoispuolella Liedakkalassa 20.8.1965. Vauriot olivat suuret ja sen seurauksena Tv1 1200 hylättiin. Näinhän Jari Auvisen ja Antti Roivaisen onnettomuuskirja meille kertoo. | |
| 14.09.2026 15:14 | Erkki Nuutio: | Esalle, mutta tämä ei liity lättiin muuten kuin yhden luojansa kautta. Kun vartuin pienokaisesta pojannaskaliksi Kervislinnassa (silloin Lentokonetehtaantie 1) 1949-1961 asui siellä mm. DI Riipola (moottorivaunut) ja ins. Pihkala (veturit), molemmat kai TkT Vainion suoria alaisia. Riipola käveli aina ruokatunnilla kotiinsa syömään ollen syvissä mietteissä. Niitä emme halunneet häiritä. Tahkon sukuinen Pihkala sensijaan huomasi aina tärkeät ponnistelumme. |