??.??.1950 / Tuntematon
??.??.1950 Saksalaisen Schwartzkopffin valmistama halkopolttoinen Hv3 647 ilmeisesti valmistautumassa lähtöön. "Another Finnish locomotive" lukee kuvan takana. Tällä kuvalla meni eniten aikaa matkata suuresta Trumplandiasta Suomeen. Kirje oli kulkenut Georgialaiselta myyjältä Illinoihin omalla nimelläni ja sieltä edelleen Suomeen. Georgian ja Illinoin välillä oli kirje paketoitu uudelleen. Kyllä Suomen posti on ehkä pikkasen parempi, kuin tällainen pakettikiertoajelu :). [1940-50-luku?]
Kommentit
| 26.09.2026 11:44 | Erkki Nuutio: | Vuosi 1921 oli lähes kohtalokas Schwarzkoppfille. Silti yhtäläinen kookas ja painava messinkikilpi laitettiin tenderiin kuin hytinkylkiin. Toijalan veturimuseon kaapissa lasioven takana on 1921:n ja 1919:n kilvet. Ehostin ne 60-luvun llopulla. Olisiko veturi kuvattu 40- luvun lopulla, sillä varalaidat on tuoreesti lisätty selvästikin vyöryttämällä annettujen halkojen mahduttamiseksi. Vyörytyslaitoksia tehtiin pääasemille sodan lopun vaiheilla. Hiekkapölykuorrutusta teleissä ja tenderin kyljillä - peräisin hiekka-ratapenkasta. Mielenkiintois-harvinainen kuva Schwarzkoppfin Hv3 -veturista! |
|
| 26.09.2026 20:07 | John Lindroth: | Hassua! Kotiradallani pyörii pari päivää sitten Ho Hv3 numero 646 halkopolttoisena ja Knorr esilämmittimellä varustettu!.Huomaa valmistajan laatta tenderin takaseinässä! | |
| 26.09.2026 20:43 | Erkki Nuutio: | Milloin Knorrin esilämmitinlaite poistettiin tästä veturista. Vuonna 1964 sitä ei ollut ( https://vaunut.org/kuva/102226?tag0=0%7CHv3%7C647 ). Milloin ja miksi nämä laitteet poistettiin niistä Hv- ja Tv1 -vetureista, joissa sellainen oli? |
|
| 27.09.2026 10:02 | Petri Nummijoki: | Esilämmittimien eduista ja haitoista oli keskustelua kuvan https://vaunut.org/kuva/125225 yhteydessä. Hv3-vetureista (vain 600-sarja) ne poistettiin 1950-luvun alkupuolella mutta Tv1-vetureista pidemmän ajan kuluessa ja viimeiset olivat käytössä noin 1960-1961 asti. | |
| 27.09.2026 10:44 | Erkki Nuutio: | Kiitos Petrille esilämmitinvinkistä - kattava vastaus kysymykseen. Ajankohta tarkentunee välille 1946 + max 6 vuotta. Entä paikka? Halot on vyörytetty kuvan asemalla. Iisalmen asemamaisema ei täsmää, eikä Pieksämäenkään. Savonlinnassa ei vyörytelty. |
|
| 27.09.2026 12:44 | Petri Nummijoki: | Viimeiset esilämmittimet poistuivat Hv3-vetureista ilmeisesti 1954 (en tiedä juuri 647:stä) mutta ehkä halkopoltto sopisi paremmin muutamaa vuotta vanhempaan aikaan ja olisi 1950-luvun puolivälin lähestyessä ollut Hv1-3-sarjoissa jo enemmän poikkeuksellinen järjestely. 638-647 olivat sodan jälkeen Pieksämäen vetureita, joten ajopiirin rajat olivat varmaankin Haapamäki, Kontiomäki, Joensuu, Imatra (Savonlinnan kautta) sekä Kouvola. Savonlinna-Imatra- ja Kouvola-Pieksämäki-välejä ajettiin myös Kouvolan varikon vetureilla, joten ne lienevät vähiten käytetyt ajosuunnat mutta varmastikin riittävän yleisiä, että veturi olisi näilläkin väleillä voinut päätyä kuvattavaksi. | |
| 27.09.2026 20:22 | Petri Nummijoki: | Mutta hieno kuva kyllä. Höyryvetureitahan ei saanut kuivana vuodenaikana käyttää kaksinvedossa, kuin varikkopäällikön luvalla. Sorapohjaiselta radalta nousevan pölyn vaikutus veturin koneistoon oli kai pääsyitä tähän. | |
| 27.09.2026 23:51 | Into Tilander: | Kiitokset kaikille kommenteista! Olisiko veturi mahdollisesti suorittamassa sen ympäriajoa junan toiseen päähän kääntöpöydän kautta? Junahan on "väärällä puolella" eli veturihan on vasemmalla olevalla kiskoparilla. Kuvassa näkyvä mies on ehkäpä kuvanottoaikaan juuri irrottanut vaunuroikan veturista ja puhaltelee sen jälkeen hieman happea. Tällainen tuli mieleen. Jep, Erkki. Varalaidat näyttävät kyllä tuoreelta. Vasemmalla olevaa valopylvästä voisi ehkäpä hyödyntää kuvausvuoden haarukoimiseen. Tolppagalleriasta ketään? En viitsinyt kuvaa suoristaa, joten se on pienen tarkkuusongelmansa kanssa täysin "autentik". |
|
| 28.09.2026 01:53 | John Lindroth: | Vetureihin 638-647 tendereihin lisättiin rautarakenteinen korotus 50-luvulla(SRHS) Knorrit poistettiin 52-54.Amerikkalaisten turismi Suomeen kohosi etenkin 1952 kesäolympialaisten aikaan! Tuohon aikaan veturi oli Pieksämäen kirjoilla loppuunsa asti! | |
| 28.09.2026 12:12 | Eljas Pölhö: | H9-Hv3 647 polttoaihemuutokset 1939-1949 välillä haloille 26.2.1940, takaisin hiilille 25.4.1941 haloille 16.12.1944, takaisin hiilille 23.10.1948 |
|
| 28.09.2026 14:16 | Petri Nummijoki: | Tarkoittaisiko tenderin korotus kuitenkin hiilitilan korotusta eikä noita halkokäytön lisälaitoja? Sopisiko ympäristö siihen, että veturi olisi lähdössä Joensuusta Pieksämäen suuntaan? Suurehkosta halkokuormasta voisi ajatella, että veturi on lähtöasemalla eli jollain suuremmalla liikennepaikalla Pieksämäen varikon käyttöalueella lienee kuva otettu. |
|
| 29.09.2026 09:14 | Petri Sallinen: | Hv3:ssa on ollut käytössä korkeudeltaan kolmenlaisia tendereitä. Sitä en tiedä, onko tenderin sivulaitoja korotettu jälkikäteen vai ovatko erot syntyneet jo konepajoilla. Erot on helppo havaita esim. valokuvista. https://vaunut.org/kuva/169903?tag0=0%7CHv3%7C |
|
| 29.09.2026 09:56 | Petri Nummijoki: | Perusmalleja hiilipoltolla lienee ollut kolmea erilaista eli https://vaunut.org/kuva/46683, https://vaunut.org/kuva/166120 ja https://vaunut.org/kuva/147556, joista ainakin kahta jälkimmäistä vaikuttaisi esiintyneen sekaisin 700- ja 900-sarjoissa eli tendereitä varmaankin vaihdeltiin veturista toiseen myös valmistuserien välillä ainakin näiden uudempien yksilöiden osalta. Mutta tähän päälle tulevat vielä ainakin halkovarustuksella olleet tenderit ja olihan veturissa 640 loppuaikoina laajennetulla vesitilalla varustettu tenderi. | |
| 29.09.2026 10:11 | Erkki Nuutio: | Petrin, Johnin, ja Inton arvokkaiden näkökantojen ja Eljaksen tärkeän halko/hiilitiedon johdosta olen asettunut Joensuun sekä Joensuu - Helsinki vaunuston kannalle ja pitäisin kesää 1948 todennäköisimpänä. Edeltävät vuodet 1944-1946 olivat evakkoliikenteen ja sotavaurioiden värittämiä uppoköyhiä vuosia. Silloin Joensuu-Helsinki -matkailu ei ollut yleistä. Viimeksi kai olin Joensuussa vuonna 1967. Sopivia kuvia aseman raidepuolelta en löydä. Oikaiskaa siis jos olen harhautunut. Etualan korkea teräsaita rajaa liikenne- ja varikkoalueen. Edempänä on siis laituri tulevia ja lähteviä matkustajajunia varten kaunistettuna kuvassa näkyvällä koristepuulla. Kuvaaja on siis varikkoalueen puolella. Matkustajajunan saavuttua perille asemalle se siirtää vaunuston viereiselle raiteelle huoltoa ja siivousta varten. Veturi itse siirtyy vyörytyslaitoksen luo halko- ja vesitäydennykselle ja käännettäväksi. Paluuta varten se kytkeytyy vaunuston toiseen päähän ja siirtyy vaunuineen lähtöraiteelle laiturin edustalle. Ryssä katkaisi Karjalan radan vuonna 1940. Kaukojunayhteys Helsinkiin oli vuoteen 1966 (jolloin Parikkalan yhteys valmistui) Viinijärven ja Huutokosken kautta Pieksämäelle, ja edelleen Mikkelin kautta Kouvolaan. Sieltä vaunusto jatkoi Helsinkiin. Suomen Kulkuneuvot 2/1948 (aikataulu 75) näyttää että vaunustoja lähtee Joensuusta klo 14.20 (päivä) ja klo 20.45 (päivä ja makuu). Edellinen (832) olisi siis kyseessä. Se vaunustoineen on saapunut Pieksämäeltä Joensuuhun klo 13.25. Aikaa vaunuston ja veturin eri toimiin on siis vain puolisen tuntia! On selvää että hiekkapölyjäkään ei ehditä pyyhkiä tenderin kyljistä. Pieksämäelle saavutaan klo 19.37. Pieksämäeltä jatketaan Kouvolaa kohti klo 20.30 Savonlinnan vaunujen kanssa.Kouvolaan saavutaan klo 01.53 ja Helsinkiin klo 06.50. Ollaanko kuvassa tultu Joensuuhun vai lähdössä sieltä (veturi jo käännettynä)? |
|
| 30.09.2026 23:36 | Hannu Lehikoinen: | Minä ehdottaisin paikaksi Haapamäkeä. Juna olisi raiteella II lähdössä Jyväskylän suuntaan. Kuvaaja olisi raiteiden IV ja VI välilaiturilla, joka olisi looginen ja luvallinen paikka kuvaajalle. Tällöin etualalle jäisivät raiteet III ja IV. Maasto laiturin takana sopisi hyvin kyseiseen kohtaan. Haapamäellä on ollut samanlaisia aitoja estämässä raiteiden yli kulkemista laiturilta toiselle muualta kuin laituripolun kautta. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/112210 näkyy aidat sekä raiteiden II ja III että raiteiden III ja IV välissä. Jälkimmäinen jatkuu pidemmälle etelään, mutta en löytänyt kuvaa, josta näkisi kuinka pitkälle. Joensuussa on ollut vain kaksi raidetta välilaiturin ja reunalaiturin välissä eikä maaston muodot laiturin takana ja suuret puut täsmää ilmakuvien näkymiin. Muitakaan suurempia liikennepaikkoja (aita), joilla reunalaiturin takana olisi tuon näköinen maasto, ei tule mieleen mainitusta Pieksämäen ajopiiristä. Jos teoriani täsmää, tuli kuvattua Dr13 2343 koekäytön yhteydessä samoilla kohdin vajaa kuukausi sitten. |
|
| 01.10.2026 00:08 | Hannu Lehikoinen: | Haapamäen tapauksessa olisi ilta varjoista päätellen. Juna ei pääsisi lähtemään tuosta kuin Jyväskylän suuntaan, joten se olisi melko varmasti idästä tullut ja itään palaava, mikä sopisi hyvin juuri tehtyyn polttoainetäydennykseen.. Etelästä tullut juna olisi käännetty itään raiteella IV tai VI. Valitettavasti minulla ei ole aikatauluja, joista pääsisi haarukoimaan sopivaa junaa. |
|
| 01.10.2026 00:38 | Petri Nummijoki: | Haapamäellekin koitin tätä sijoittaa mutta ajattelin, että taustalla olisi ollut rakennetumpaa ympäristöä siihen aikaan https://vaunut.org/kuva/99754. Mutta jos tämä taustan puolesta sopii niin kyllä Haapamäki ainakin itselleni kelpaa. Haapamäki-Pieksämäki-rata on varmastikin ollut 600-sarjan Hv3-vetureiden pääkäyttökohteita tuohon aikaan. | |
| 01.10.2026 01:23 | John Lindroth: | Itsekin tulin eilen ajatelleeksi Haapamäkeä juuri tuota raidetta II koska juurikaan monen muun suuren aseman maasto ei katsomieni valokuvien kohdalla juuri täsmää?Mikäli vielä onnistutaan vahvistamaan että tuona ajateltuna ajankohtana n.48 Jyväskylän suunnan junan lähtöraide on ollut II ja auringon valon suunta kelloaikaa ajatellen verrattuna aikatauluihin? | |
| 01.10.2026 11:20 | Olli Keski-Rahkonen: | Haapamäelle tämä sopisi hyvin. Veturi ja vaunut peittävät koivurivin takana olevat rakennukset yllättävän hyvin. Penger, puut ja pensaat kuitenkin sopivat täydellisesti. Hannun veikkailema pidempi aita näkyy hyvin tässä Finnan kuvassa: https://finna.fi/Record/srm.166917516936800?sid=5550855394 Tässä sama alue hieman toisesta kuvakulmasta, kuitenkin puut ja pensaat täsmäisivät hyvin: https://finna.fi/Record/srm.166929355337900?sid=5550855394 |
|
| 01.10.2026 11:22 | Erkki Nuutio: | 1948 Kesäturistin mukaan Haapamäeltä lähtee Jyväskylän kautta Pieksämäelle klo 11.20 juna 903 (saapuu Pm 19.13, tuloyhteydet Vaasa, Pori) ja klo 18.45 juna 909 (saapuu Pm klo 0.56, tuloyhteydet Helsinki, Vaasa, Pori). Ei muuta. Vastaavasti Pieksämäeltä lähtee Jyväskylän kautta Haapamäelle juna 910 klo 4.47 (saapuu Hp klo 10.24, jatkoyhteys Helsinki, Vaasa, Pori ja juna 904 klo 8.35 (saapuu Hp klo 16.20, samat jatkoyhteydet) sekä juna 902 klo 20.45 (saapuu Hp klo 0.42, samat jatkoyhteydet). Ei muita vaihtoehtoja. Niukkaa siis ja hankaliin kellonaikoihin on Hp - Pm suuntaan ja toiseenkin Mitä asemalaiturinäkymään tulee, vaikuttaa Haapamäki toki mahdolliselta viitattujen kuvien perusteella. Joensuun osalta puuttuu puolestaan kuva/karttatietoja 1940/50 -luvuilta. Alunperin (jolloin isot puut istutettiin) haarautui kadusta joen yli sillan jälkeen ensin tie Sortavalaan (alkuosa nykyisenä Itäranta -katuna) ja muuten katu päättyi aseman etuovelle. Nykyisin vasemmalle vievä katuhaara vie linja-autoasemalle/matkakeskukseen. Se on paljolti syönyt asemapuiston ja sen puustoa. Se on muuttanut aseman päälaiturin aluetta aseman pohjoispäässä, joka juuri kiinnostaisi. 40/50-lukujen tilannetta vastaavia valokuvia/karttoja siis tarvittaisiin päätelmien tekoa varten. |
|
| 01.10.2026 11:55 | Petri Nummijoki: | Pieksämäen varikon veturi voi varmastikin olla myös junassa, joka ajaa Haapamäeltä vain Jyväskylään asti. Veturimies-lehden 7-8.1962 kansikuvassa on näkymä Haapamäeltä alkuillasta, jossa on viiden matkustajajunan ja kahden tavarajunan kohtaus ja Jyväskylän suunnan Hv-vetoinen juna on juuri asemarakennuksen edessä olevalla raiteella. Junan sijainti sopii tuohon vuoden 1962 kuvaan hyvin, vaikka se onkin selvästi myöhäisemmältä ajalta tähän verrattuna. Se tosiaan vähän yllättää, jos asemarakennuksen ja tallin välinen alue on ollut tuohonkin aikaan näin metsäinen mutta vaikea tietysti sanoa, etteikö näin ole voinut olla. Näyttäisi, että vanhat Haapamäen kuvat on otettu enemmän tai vähemmän asemarakennuksen suuntaan ja tuo osa asemanseudusta jää vähälle huomiolle. |
|
| 01.10.2026 14:52 | Erkki Nuutio: | Petri: 1948 kesäturistissa on mainitsemieni Hp-Pm -yhteyksien ohella vain Hp-Jkylä klo 5.20 -7.44. Joensuun suunnalla löytyy lisäksi mm Joensuu - Nurmes klo 16.40-21.32 . Joensuu - Hki välin enemmän käytetty reitti kulki Kouvolan kautta ja reittiä Haapamäen kautta käytettiin tätä harvemmin. Näistä on siis jompi kumpi valittava. |
|
| 01.10.2026 16:03 | Jouni Hytönen: | Mietinkin, että tuo taustan kohoava maasto ei oikein istu Joensuuhun. Haapamäki ei tullut mieleen, mutta nyt kun se on sanottu, maaston muodot sopisivat siihen tietoon hyvin. | |
| 01.10.2026 20:02 | John Lindroth: | Hahmottuuko tenderin yläpuolella takana valkoisuutta ,joka voisi olla rakennuksen fasadi mutta ei istu koivujen runkoihin ,sopien Ollin kuvaan? | |
| 01.10.2026 21:27 | Hannu Lehikoinen: | Yllä olevat viestit ovat mielestäni entisestään nostaneet Haapamäen osakkeita kuvauspaikaksi: - Aita on tosiaan jatkunut ohi raiteen II eteläpään. https://finna.fi/Record/srm.166917516936800?sid=5550855394&imgid=1 - Valon suunta sopii hienosti junaan 909. - Tämä kohta on melko lailla ennallaan edelleenkin. Laituria selvästi korkeammalla on useamman asunnon rautatieläisten asuinrakennus, joka voisi häämöttää vaaleana puiden takana. Rinteessä ja sen päällä on puita nykyisinkin. Avoimempi paikka on lähempänä asemarakennusta. Siinä on aikanaan ollut vaunumiesten (?) rakennus ja jokin toinen rakennus. Asuinrakennus on kuvan oikeassa reunassa ja puretut rakennukset siitä vasemmalle: https://finna.fi/Record/srm.166929355337900?sid=5550855394&imgid=1 Kuvaaja voisi olla esim. matkustanut P61:llä joka pysähtyi Haapamäellä ainakin kesällä 1947 klo 18:30 aikoihin. Juna olisi hyvin voinut käyttää raidetta VI, joten olisi tarvittu vain nopea käynti laiturilla kuvaa varten. Aitaan nojaava rautatieläinen tuskin olisi noin rento, jos ratapihalla hyppisi kuvaaja, mikä osaltaan tukee teoriaa välilaiturilta otetusta kuvasta. Joensuuhun tämä ei sovi mitenkään raidemäärän puolesta. Lisäksi sieltä sattuu olemaan 1940 otetut ilmakuvat, joissa ei ole puustoa reunalaiturin vieressä. Taitaa olla niittyä ja eikä puita kuvan malliin. Mielestäni Joensuu voidaan unohtaa mahdollisena kuvauspaikkana. |
|
| 01.10.2026 22:24 | Petri Nummijoki: | Jos tämä olisi Joensuusta niin ajattelin, että kuvaaja olisi suunnilleen kaaviossa https://vaunut.org/kuva/108588 näkyvän raiteen 3 päätepuskimen kohdalla. Siihen sijaintiin nähdäkseni raide- ja laiturijärjestelyt sopisivat ja Pieksämäen suunnan juna voisi olla juuri reunalaiturilla. Lisäksi Joensuussa asemarakennus olisi melkein suoraan junan takana, joten junanlähettäjä saattaisi olla tällä puolella junaa, jos ratapihalla tapahtuu muutakin samaan aikaan. Siten voisi olla luonteva selitys, miksi kuvassa näkyvä veturimies (?) on jalkautunut junan tälle puolelle ja tähyilee junan perän suuntaan. Mutta pidän silti itsekin Haapamäen puolesta esitettyjä perusteluita näitä omiani parempina. |
|
| 02.10.2026 09:29 | Erkki Nuutio: | Kiitoksia vielä Intolle tämän rautatiehistoriallisesti kiinnostavan ja arvokkaan kuvan tallentumisesta. Kommentoijien pohtivat näkökohdat ovat olleet tarpeellisia. Näkökohdat osoittavat Haapamäelle. Hakujen kannalta on keskeistä, että kuvauspaikka ja -vuosi on selvinnyt - hankittavissa olleella tietoaineistolla ja tarkkuudella. |