??.??.1950 / Tuntematon
??.??.1950 Saksalaisen Schwartzkopffin valmistama halkopolttoinen Hv3 647 ilmeisesti valmistautumassa lähtöön. "Another Finnish locomotive" lukee kuvan takana. Tällä kuvalla meni eniten aikaa matkata suuresta Trumplandiasta Suomeen. Kirje oli kulkenut Georgialaiselta myyjältä Illinoihin omalla nimelläni ja sieltä edelleen Suomeen. Georgian ja Illinoin välillä oli kirje paketoitu uudelleen. Kyllä Suomen posti on ehkä pikkasen parempi, kuin tällainen pakettikiertoajelu :). [1940-50-luku?]
Kommentit
| 26.09.2026 11:44 | Erkki Nuutio: | Vuosi 1921 oli lähes kohtalokas Schwarzkoppfille. Silti yhtäläinen kookas ja painava messinkikilpi laitettiin tenderiin kuin hytinkylkiin. Toijalan veturimuseon kaapissa lasioven takana on 1921:n ja 1919:n kilvet. Ehostin ne 60-luvun llopulla. Olisiko veturi kuvattu 40- luvun lopulla, sillä varalaidat on tuoreesti lisätty selvästikin vyöryttämällä annettujen halkojen mahduttamiseksi. Vyörytyslaitoksia tehtiin pääasemille sodan lopun vaiheilla. Hiekkapölykuorrutusta teleissä ja tenderin kyljillä - peräisin hiekka-ratapenkasta. Mielenkiintois-harvinainen kuva Schwarzkoppfin Hv3 -veturista! |
|
| 26.09.2026 20:07 | John Lindroth: | Hassua! Kotiradallani pyörii pari päivää sitten Ho Hv3 numero 646 halkopolttoisena ja Knorr esilämmittimellä varustettu!.Huomaa valmistajan laatta tenderin takaseinässä! | |
| 26.09.2026 20:43 | Erkki Nuutio: | Milloin Knorrin esilämmitinlaite poistettiin tästä veturista. Vuonna 1964 sitä ei ollut ( https://vaunut.org/kuva/102226?tag0=0%7CHv3%7C647 ). Milloin ja miksi nämä laitteet poistettiin niistä Hv- ja Tv1 -vetureista, joissa sellainen oli? |
|
| 27.09.2026 10:02 | Petri Nummijoki: | Esilämmittimien eduista ja haitoista oli keskustelua kuvan https://vaunut.org/kuva/125225 yhteydessä. Hv3-vetureista (vain 600-sarja) ne poistettiin 1950-luvun alkupuolella mutta Tv1-vetureista pidemmän ajan kuluessa ja viimeiset olivat käytössä noin 1960-1961 asti. | |
| 27.09.2026 10:44 | Erkki Nuutio: | Kiitos Petrille esilämmitinvinkistä - kattava vastaus kysymykseen. Ajankohta tarkentunee välille 1946 + max 6 vuotta. Entä paikka? Halot on vyörytetty kuvan asemalla. Iisalmen asemamaisema ei täsmää, eikä Pieksämäenkään. Savonlinnassa ei vyörytelty. |
|
| 27.09.2026 12:44 | Petri Nummijoki: | Viimeiset esilämmittimet poistuivat Hv3-vetureista ilmeisesti 1954 (en tiedä juuri 647:stä) mutta ehkä halkopoltto sopisi paremmin muutamaa vuotta vanhempaan aikaan ja olisi 1950-luvun puolivälin lähestyessä ollut Hv1-3-sarjoissa jo enemmän poikkeuksellinen järjestely. 638-647 olivat sodan jälkeen Pieksämäen vetureita, joten ajopiirin rajat olivat varmaankin Haapamäki, Kontiomäki, Joensuu, Imatra (Savonlinnan kautta) sekä Kouvola. Savonlinna-Imatra- ja Kouvola-Pieksämäki-välejä ajettiin myös Kouvolan varikon vetureilla, joten ne lienevät vähiten käytetyt ajosuunnat mutta varmastikin riittävän yleisiä, että veturi olisi näilläkin väleillä voinut päätyä kuvattavaksi. | |
| 27.09.2026 20:22 | Petri Nummijoki: | Mutta hieno kuva kyllä. Höyryvetureitahan ei saanut kuivana vuodenaikana käyttää kaksinvedossa, kuin varikkopäällikön luvalla. Sorapohjaiselta radalta nousevan pölyn vaikutus veturin koneistoon oli kai pääsyitä tähän. | |
| 27.09.2026 23:51 | Into Tilander: | Kiitokset kaikille kommenteista! Olisiko veturi mahdollisesti suorittamassa sen ympäriajoa junan toiseen päähän kääntöpöydän kautta? Junahan on "väärällä puolella" eli veturihan on vasemmalla olevalla kiskoparilla. Kuvassa näkyvä mies on ehkäpä kuvanottoaikaan juuri irrottanut vaunuroikan veturista ja puhaltelee sen jälkeen hieman happea. Tällainen tuli mieleen. Jep, Erkki. Varalaidat näyttävät kyllä tuoreelta. Vasemmalla olevaa valopylvästä voisi ehkäpä hyödyntää kuvausvuoden haarukoimiseen. Tolppagalleriasta ketään? En viitsinyt kuvaa suoristaa, joten se on pienen tarkkuusongelmansa kanssa täysin "autentik". |
|
| 28.09.2026 01:53 | John Lindroth: | Vetureihin 638-647 tendereihin lisättiin rautarakenteinen korotus 50-luvulla(SRHS) Knorrit poistettiin 52-54.Amerikkalaisten turismi Suomeen kohosi etenkin 1952 kesäolympialaisten aikaan! Tuohon aikaan veturi oli Pieksämäen kirjoilla loppuunsa asti! | |
| 28.09.2026 12:12 | Eljas Pölhö: | H9-Hv3 647 polttoaihemuutokset 1939-1949 välillä haloille 26.2.1940, takaisin hiilille 25.4.1941 haloille 16.12.1944, takaisin hiilille 23.10.1948 |
|
| 28.09.2026 14:16 | Petri Nummijoki: | Tarkoittaisiko tenderin korotus kuitenkin hiilitilan korotusta eikä noita halkokäytön lisälaitoja? Sopisiko ympäristö siihen, että veturi olisi lähdössä Joensuusta Pieksämäen suuntaan? Suurehkosta halkokuormasta voisi ajatella, että veturi on lähtöasemalla eli jollain suuremmalla liikennepaikalla Pieksämäen varikon käyttöalueella lienee kuva otettu. |
|
| 29.09.2026 09:14 | Petri Sallinen: | Hv3:ssa on ollut käytössä korkeudeltaan kolmenlaisia tendereitä. Sitä en tiedä, onko tenderin sivulaitoja korotettu jälkikäteen vai ovatko erot syntyneet jo konepajoilla. Erot on helppo havaita esim. valokuvista. https://vaunut.org/kuva/169903?tag0=0%7CHv3%7C |
|
| 29.09.2026 09:56 | Petri Nummijoki: | Perusmalleja hiilipoltolla lienee ollut kolmea erilaista eli https://vaunut.org/kuva/46683, https://vaunut.org/kuva/166120 ja https://vaunut.org/kuva/147556, joista ainakin kahta jälkimmäistä vaikuttaisi esiintyneen sekaisin 700- ja 900-sarjoissa eli tendereitä varmaankin vaihdeltiin veturista toiseen myös valmistuserien välillä ainakin näiden uudempien yksilöiden osalta. Mutta tähän päälle tulevat vielä ainakin halkovarustuksella olleet tenderit ja olihan veturissa 640 loppuaikoina laajennetulla vesitilalla varustettu tenderi. | |
| 29.09.2026 10:11 | Erkki Nuutio: | Petrin, Johnin, ja Inton arvokkaiden näkökantojen ja Eljaksen tärkeän halko/hiilitiedon johdosta olen asettunut Joensuun sekä Joensuu - Helsinki vaunuston kannalle ja pitäisin kesää 1948 todennäköisimpänä. Edeltävät vuodet 1944-1946 olivat evakkoliikenteen ja sotavaurioiden värittämiä uppoköyhiä vuosia. Silloin Joensuu-Helsinki -matkailu ei ollut yleistä. Viimeksi kai olin Joensuussa vuonna 1967. Sopivia kuvia aseman raidepuolelta en löydä. Oikaiskaa siis jos olen harhautunut. Etualan korkea teräsaita rajaa liikenne- ja varikkoalueen. Edempänä on siis laituri tulevia ja lähteviä matkustajajunia varten kaunistettuna kuvassa näkyvällä koristepuulla. Kuvaaja on siis varikkoalueen puolella. Matkustajajunan saavuttua perille asemalle se siirtää vaunuston viereiselle raiteelle huoltoa ja siivousta varten. Veturi itse siirtyy vyörytyslaitoksen luo halko- ja vesitäydennykselle ja käännettäväksi. Paluuta varten se kytkeytyy vaunuston toiseen päähän ja siirtyy vaunuineen lähtöraiteelle laiturin edustalle. Ryssä katkaisi Karjalan radan vuonna 1940. Kaukojunayhteys Helsinkiin oli vuoteen 1966 (jolloin Parikkalan yhteys valmistui) Viinijärven ja Huutokosken kautta Pieksämäelle, ja edelleen Mikkelin kautta Kouvolaan. Sieltä vaunusto jatkoi Helsinkiin. Suomen Kulkuneuvot 2/1948 (aikataulu 75) näyttää että vaunustoja lähtee Joensuusta klo 14.20 (päivä) ja klo 20.45 (päivä ja makuu). Edellinen (832) olisi siis kyseessä. Se vaunustoineen on saapunut Pieksämäeltä Joensuuhun klo 13.25. Aikaa vaunuston ja veturin eri toimiin on siis vain puolisen tuntia! On selvää että hiekkapölyjäkään ei ehditä pyyhkiä tenderin kyljistä. Pieksämäelle saavutaan klo 19.37. Pieksämäeltä jatketaan Kouvolaa kohti klo 20.30 Savonlinnan vaunujen kanssa.Kouvolaan saavutaan klo 01.53 ja Helsinkiin klo 06.50. Ollaanko kuvassa tultu Joensuuhun vai lähdössä sieltä (veturi jo käännettynä)? |