04.04.1931 Veturi No:133 Kouvolan asemalla. Taustalla asemaravintola.Veturinkuljettaja Hjalmar Elo, tuntematon lämmittäjä. Kuva on lähetetty postikorttina, allekirjoitus "Simbo". Kouvolassa oli veturimies nimeltä Simo Kohonen, en tiedä voisiko olla sama henkilö.
| 29.10.2026 01:07 | Esa J. Rintamäki: | Vaunun pääty muistuttaa niin maan pahukkeristi Ek:ta. Kuvassa lienee Kymintehtaalle "kiiruhtava" paikallisjuna? Vuoden 1933 aikataulun nro 102 lisäyksessä mainitaan Kouvolaan sijoitetuista vaunuista: E (eli uusikoriset, myöhemmin Ek): nrot 1006, 1011, 1012, 1013. Vanhanmallisia: 626, 682, 694, 707, 753, 775, 898, 899, 902, 906 ja 925. F - konduktöörivaunut: 39 kpl nro-"avaruudella": 3116 ... 3658. Siten Kouwolan - Kymintehtaan - Kouwolan junissa K1 - K28 runko: 1 x E, 1 x F. Kouwola - Woikkaa - Kouwolan tavarajunaparissa (1731 ja 1732) kulki mukana 1 x F. Kouwolassa varalla pidettiin: 3 x Ei, 3 x D, 8 x E, 1 x T (nro 1245), 18 x F ja 3 x N (vankivaunut 3009, 3024 ja 3026). Kotkan/Haminan suunnan junissa koppivaunujen tarve oli valtava. Kuva on vuodelta 1931 ja tähän kaivamani vaunutiedot ovat vuodelta 1933. Vaunuyksilöissä on mahdollisesti ollut jotain lievää elämistä, mutta en usko sen olleen kovin runsasta - maassamme lusittiin kovin pahaa pula-aikaa läskikapinoineen kommunismikauhuineen kaikkineen. Vuoden 1932 keväällä oli kuuluisa Mäntsälän kapinakin lerpahtanut humalaisten tyhmäntöhkeisiin mökeltämisiin kirjavaetikettisten tuliliemipullojen kilinän säestyksellä. Lapuan Liikekin edesmeni samalla sen siliän tien. |
|
| 29.10.2026 01:58 | John Lindroth: | Komea kuva!Ja Eerolle ja Esalle kiitokset"Nuo AGA lyhdyt näyttävat olevan suojatut sateelta. Veturi on SLM/Winterthur valmistetta vuodelta 1886 hylätty 1934. Puskimet ovat "Stangenpuffer/ungeschlizt tyyppiä".Ja tuostahan voi vielä Ho malli joskus rakentua!Mielestäni tuota junaa lienee myös vetänyt G sarjan veturi johon on myös asennettu hytin ulkounevat osat näkyvyyttä parantamaan. |
|
| 29.10.2026 11:57 | Eero Aro: | Kyllä, tämä on Kouvolan aseman ja Kymintehtaan välillä kulkenut paikallisjuna, myöhemmin "Motti". Vaikka moottorivaunun aikanakin joskus käytettiin höyryveturia, niin paikalliset nimittivät silti junaa Motiksi. | |
| 29.10.2026 12:26 | Esa J. Rintamäki: | Herra Eero, Mäntän liikenteessä "motiksi" kusuttiin myös runkoa, jonka muodosti G-sarjan veturi plus wanha avosiltainen E plus wanhaakin wanhempi Äffä koppina. Vuonna 1933 Wilppulassa oli sijoitettuna: Mot nro 2, kaksi kpl E (nrot 632 ja 701) sekä kaksi kpl F (nrot 3104 ja 3149). Vuonna 1935 ilmoitettiin E 632:n olevan huonokuntoinen. Sen aluskehykselle valmistui konduktöörivaunu F 3833 vuonna 1939. Jossain vaiheessa siitä tuli BF 03144. Hylättiin vuonna 1969. E 701 (vuodelta 1897) muutettiin XE-sarjaan nroksi 0641 v. 1953. Hylätty v. 1961. |
|
| 29.10.2026 13:59 | Heikki Jalonen: | Veturin takapään lyhdyt on varmaan suojattu putoilevien halkojen (tai hiilien, kuten kuvan veturissa taitaa olla) varalta, ylävalonheittimen osalta jo hyvinkin hyödylliseksi osoittautunut varotoimi... Vyörytyslaitoksessa (kuten Kouvolassa oli) saattoi osumatarkkuus olla huono, varsinkin kun polttoainetila on noinkin lyhyt ja kapea. Etupään lyhdyissä ei suojia ole. Eikös tämä "Motti" juurikin ollut se tärkeääkin merkittävämpi Kuusaalaisten "huoltoreitti" noina vuosina, jolloin Kotimaisen Alkoholipolitiikan määräysviidakon salattuja polkuja pitkin suunnistavilta vaadittiin vaistoja ja kekseliäisyyttä... Reitillä, jolla Kw asemaravintola oli mitä tärkein etappi. Ehkäpä Kuusankoskella sanottiin: "Hyppää Mottiin, tartu mottiin..." |
|
| 29.10.2026 17:21 | John Lindroth: | Heikki! Varmaankin näin on,en ole ennen samanlaisia nähnyt! | |
| 29.10.2026 19:34 | Jarno Piltti: | Teknisesti tasokas kuva harvemmin kuvatusta veturisarjasta, kiitos tästä. | |
| 29.10.2026 21:34 | Heikki Jalonen: | Lisättäköön tähän vielä muutama yksityiskohta tuota Kymintehtaan (Kuusankoski) liikennettä koskien, tiedot peräisin kirjasta "Kuivakiskoisia rautatiejuttuja", koonnut Sakari Viinikainen, kustantamo Reuna, 2. painos 2022 (ISBN 978-952-355-126-8). Kirjan mukaan ensimmäinen Motti Kymintetaan radalla aloitti liikenteen jo vuonna 1928, se mainitaan bensiinikäyttöiseksi eli kyseessä täytyy olla ensimmäistä Pasilan moottorivaunusarjaa, Mot2/Bs1. Dieselkäyttöinen vaunu vaihtui Kouvolan Sanomien (24.4.1930) mukaan käyttöön 1930. Kirjan mukaan se olisi ollut "Dm1"; Ds1 on tietysti kyseessä. Edelleen, Kouvolan Sanomat uutisoi (18.11.1933) käyttöön tulleen uudemman moottorivaunun. Kirja käyttää litteraa "Dm2", tarkoittaen tietenkin Ds2. Eli, kuvan ottamisen aikaan (1931) Kymintehtaan henkilöliikennettä oli hoidettu vakinaisesti moottorivaunuilla jo useamman vuoden ajan, joten "Motti"-nimen vakiintuminen tuntuu hyvinkin luontevalta. Kirjassa mainitaan myös, että liikenteessä käytettiin yleisesti myös höyryvetureita. Voisi olettaa, että moottorivaunujen kanssa oli erilaisia hankaluuksia eikä varayksilöitä liene ollut käytettävissä vikaantumisia paikkaamaan. Kirjan mukaan Kouvolan asemalle rakennettiin vuonna 1935 Kymintehtaan henkilöjunalle oma lyhyt raiteensa, aivan vanhan asemaravintolan viereen. Paikalliset antoivat raiteelle nimen "Kolpakkopätkä", perin edullinen sijainti epäilemättä inspiroi nimenantoa... Pätkästä oli tosiaan kyse, siihen mahtui veturi ja korkeintaan parisen vaunua. Toisaalta - jos oli veturijuna - näissä junissa voitiin hyödyntää vanhempia ja heikompia veturisarjoja, joten vaunumäärä oli sitäkin kautta rajallinen. Kirjassa (sivu 122) on kuva vuodelta 1937, jossa "Kolpakkopätkällä" on Pikku-Rusko (G1), johon on rakennettu saman tyylinen ikkunaerkkeri kuin aiheen kuvassakin. Tenderi on Kuusankosken suunnassa, kattilan päässä yksi henkilövaunu, konduktööriosastolla. Vaunun litteraa en tunnista, telivaunu jossa konduktööriosaston puoleinen matkustajaovi sisäänvedetty kuten esim. Ds1-vaunussa oli moottoripäässä. Voisiko kyseessä olla jokin Ds/Bs-muunnosvaunu? Kuvassa matkustaja astuu vaunusta ulospäin, eli veturi on ajettu ympäri ennen pussiraiteelle työntämistä. |
|
| 29.10.2026 22:10 | John Lindroth: | Itselleni on iskostunut mieleen tuo "Pikkurusko" Kolpakkopätkällä jolloin ensemmäisen kerran tuli havannoitua G1 vaihtotyöhön tarkoitetuilla hytin levennyksillä! Tällainen G1versio esiintyy myos Finnan vanhassa kuvassa Haukivuorella!Tämä siksi että selailin vanhoja Haukivuori kuvia ennen taannoista "Savon Radan Päivää" ,jolloin Sk2 /314 veturi Ho ahkeroi pienen junansa kanssa menestyksellisesti Haukivuoren tunnetulla Pienoisrautatiellä! | |
| 30.10.2026 10:43 | Heikki Jalonen: | Ikkuna-erkkeri lienee ollut erikoisen tarpeellinen juuri Kymintehtaan linjalla, jonne oli pakkokin mennä toiseen suuntaan tenderi edellä, eihän siellä ollut veturin kääntömahdollisuutta. Erkkeri paransi (ainakin vähän) tähystämistä ja teki samalla ajamisesta mukavampaa, vaikkei ajo niin valtavan pitkä ollutkaan. Kun kyseessä olivat vanhemmat, pienet ja kapeammat veturisarjat (F1, G1 ym.) ei LKU:kaan ollut niin suurena esteenä hytin leventämiselle. Molemmista päistä ajettava moottorivaunu oli tietenkin ihanteellinen tämmöisessä pendeliliikenteessä, ainakin mitä ajonäkyvyyteen tulee. |
|
| 30.10.2026 20:35 | Esa J. Rintamäki: | Vilppula, vuonna 1947, sijoituslistan mukaan: (4. liikennejakso) E 877 ja F 3593 (F oli vuodelta 1926). |