??.??.???? / Helsinki
??.??.???? Patenttihakemus junien yhteentörmäysten estämiseksi. Kuvakaappaus Tekniikan maailma -lehdestä nro 7 / 1977.
Kommentit
| 31.10.2026 11:55 | Esa J. Rintamäki: | Nerokas tapa ratkaista "linjakohtauksiin" liittyvät ongelmat...? Kuka teistä taitavista pienoismallinrakentajista ehtii ensimmäisenä valmistaa prototyypin koeajoa varten? Kuvattu patenttihakemuksia käsitelleestä Tekniikan Maailma-lehden artikkelista, vuodelta 1977. |
|
| 31.10.2026 12:10 | Jimi Lappalainen: | Huh huh! Olisikohan tätä luonnosteltu Tekniikan Maailman toimituksessa hieman kieli poskessa, maalis-huhtikuun vaihteessa 1977, ja julkaistu 1.4.1977? ;) | |
| 31.10.2026 22:13 | Heikki Jalonen: | Artikkeli tosiaankin ilmestyi Tekniikan Maailma-lehdessä nro 7/1977, ilmestymispäivä 14.4.1977 eikä sentään 1.4.1977. Artikkelin koostaminen on tietenkin voinut olla työpöydällä (toimittaja Raimo Hämäläinen) 1.4. tuntumassa... Mutta, varsinainen asia jutun taustalla todellakin ovat aivan todelliset patenttihalemukset, julkaistuna (ensipainos 1932) kirjassa "Absolutely Mad Inventions". Keksintöjä, joissa "terveellä järjellä" ja käytännöllisellä toimivuudella on vähemmän tekemistä. Sitäkin vahvemmin sopii arvailla, että kyseessä useimmiten oli tavoiteltu spekulaatio ja huijaushyöty, jos vaikka sattumalta löytyisi joku hyväuskoinen sijoittaja tai patentin ostaja. Joilta saadaan dollarit parempaan talteen, keksijän taskuun (jonka hän on keksinyt olevan tyhjä). Tietysti, taitavasti laadittu patenttihakemus (riittävän laaja ylikattava kuvaus) saattaa olla arvokas myös silloin, jos markkinoille ilmaantuu tuote, ainakin kaukaisesti patentin vaatimusta hipova, jonka markkinoille tuojan pääsee haastamaan oikeuteen - kelpo korvausta vaatien - tietty. Vain mielikuvitus on rajana. Ja omien asianajajiesi verenhimo... Ehkäpä entisempinä aikoina patentin haku (varsinkin Yhdysvalloissa) oli kohtuullisen (liian?) halpaa noina vuosina, erikoisesti jos mitään itse patentin antamaa tuottoa eí koskaan realisoitunut. Ehkä alan toimistot useinkin hinnoittelivat palvelunsa "korppikotka"-periaatteella eli osuusoikeuksia, rojalteja ynnä vastaavia odottaen (vrt. nykyajan amerikkalainen asianajotoiminta eli 70% If We Win). Nykyiset (vaikkapa Euro-patentin) hakijan maksettaviksi koituvat kustannukset (hakuprosessi ja ylläpitomaksut) karsivat tehokkaasti kekseliäät mutta aivottomat hulluttelut. Tylsää mutta taloutta. |
|
| 01.11.2026 09:12 | Erkki Nuutio: | Oman tuotekehityshankkeeni suojaamisen (varastamiselta) alkuvaiheen neuvottelujen ajaksi on aikomukseni laatia periaatteessa keksinnöllisyysvaatimuksiltaan mahdollisimman täydellinen US. patenttihakemus, mutta jättää se sisään US.Pat.Officeen Provisional Patent Application -muodossa: https://www.uspto.gov/patents/basics/apply/provisional-application Tällainen on voimassa 12 kk raueten (salassa pysyen) automaattisesti sen jälkeen - edellyttäen ettei sen keksinnöllisyysvaatimuksia käytetä tätä ennen jätettävän normaalin US patenttihakemuksen keksinnöllisyysvaatimuksissa. Tällöin niille pätee provisional -hakemuksen sisäänjättöpäivä. Privisional-hakemuksella haen lähinnä edes jonkinlaista suojaa keksinnön varastamisuhkaa vastaan yhteydenotoissa ja neuvotteluissa tavoittelemieni teollisten hyödyntäjien kanssa. Provisional -hakemus huolella laadittuna on samalla täsmällinen keksinnön sanallinen ja kuvallinen selostus. Sellaista tietysti tarvitaan neuvotteluissa hyödyntäjien kanssa. Se on samalla tarpeellinen lähtökohta lopulliselle patenttihakemukselle. Toivottavasti sen laadintaan osallistuu jo hyödyntäjäyrityskin, koska tämän keskeinen intressi on tulevan patentin mahdollisimman kattava suojaavuus. Käsittääkseni Euroopan patenttivirastoissa ei ole tarjolla Provisional patent application -reittiä. Koskien keksijän turvaa neuvotteluissa, viittaan vuosikymmenien takaiseen keksinnön alkuvaiheeseen. Silloinen Saab-Valmetin johtaja totesi, että jos se on hyvä, Scania varastaa sen. Hänen myötävaikutuksellaan voitiin hyödyntäminen tutkia perusteellisesti Volvo LV:ssa GBG:ssä Volvo LV:n tj:n valvonnassa. Keksintöaihio oli Volvolle merkittävä, mutta raakile ja kuumin elekroniikkakehitys ruuhkautti Volvon tuotekehitystä. Siksi aikalisä tarvittiin. Viimeinen niitti oli, että TEKES -johtaja ei uskonut Volvon tulevan teollisesti Suomeen. Kuukauden päästä TEKES-tyrmäyksesta Volvo Bussar tuli teollisesti Suomeen noin 500 työpaikan voimin. Toki nämä Carrus-työpaikat vähitellen katosivat - paljolti suomalaisten omasta syystä. Sittemmin bussien teko Euroopassa romahti. Suomalaiset ovat ylipäätään täysin ulkona talouden ja yrittämisen todellisuudesta ja utopiapuolueet haluavat takaisin valtaan. |