??.??.1920 / Tampere, Lokomo
??.??.1920 Tampereen Lokomon teollisuusalue, kuva esitetty Tampereen raitiotien info-tilaisuuden materiaaleissa viime viikolla. Vanhoja kiskoja ei kuulemma ole löydetty raitiotietä rakennessa sen sijaan rollikka ajolankojen pylväiden perustuksia kylläkin lähde https://siiri.tampere.fi/displayObject.do?uri=http://museosiiri.tampere.fi:8080/VALOKUVA/content/SIR_EXEC/images/primary/20100507/12732234104210.jpg
Kommentit
| 01.11.2026 23:56 | Heikki Jalonen: | Hienoa Tampere-herkkua! Sama kuva esiintyy T.A. Könösen kirjassa "Lokomo 70 vuotta, Lokomon tehtaat 1915-1985" Pohjois-Karjalan kirjapaino Oy, Joensuu, 1985 (ISBN 951-99668-4-6) sivulla 29. Kirjassa kuva on melko pienenä vedoksena eikä kuvan painolaatu kestä vertailua tuon erinomaisen digitoinnin rinnalla. Tuo kuva löytyy Vapriikin kuva-arkistosta dnro D/1111 (ajoitus 1920...29) Kirja ajoittaa kuvan vuoteen 1920 ja mainitsee, että se on otettu Hyppösen kenkätehtaan savupiipun huipulta, kuvaaja nimeämätön. Hyppösen uusi kenkätehdas (piippuineen) oli valmistunut vuonna 1918. Kuvan (vielä) melko vähäiset rakennukset ja peltomaan suuri osuus tukee vahvasti vuosikymmenen alkupuolta. |
|
| 02.11.2026 07:55 | Jari Välimaa: | Raitiotieallianssin esitys https://pirkkalalinnainmaa.fi/wp-content/uploads/2026/10/Kooste_Infotilaisuus_Hatanpaan_alueen_asukkaille_20261027.pdf | |
| 02.11.2026 09:46 | Erkki Nuutio: | Laadukkaan kuvaversion ansiosta voi kiinnittää huomiota joihinkin yksityiskohtiin. Niitä on vaikeampi havaita huonommista versioista. Ensinnäkin kaempana, hienon Hatanpään puistokadun ja vasta myöhemmin rakennettavan Hatanpään valtatien risteyksen takana on kivinen, noin kolmikerroksinen Hankkijan siemensirottamo. Puistokuja päättyy Hatanpään kartanolle, joka pankinjohtaja Idmanin kavalluksen paljastuttua siirtyi näihin aikoihin kaupungin haltuun, kuten kartanon muutkin valtavat alueet. Silloinen kaupunki oli kaukonäköinen (päinvastoin kuin) ja kaavoitti koko Hatanpään alueen teollisuudelle. Paljolti siksi kaupungin väkiluku jatkoi kasvuaan. Puistokujan katkaisi alunperin yksiraiteinen päärata kohdassa, johon myöhemmin sijoittui Hatanpään seisake. Tasoristeyksen yli tie jatkui "Hatanpään vainioille" (Nekalaan). Etualan isot rakennukset ovat tietysti konepaja (koneistus, veturi- ja muu kokoonpano), terästehdas ja -valimo, konttorirakennus sekä johtajan asuinrakennus. Tehdasalueen sivuutettuaan jatkuu Lokomon teettämä raide Hankkijan alueelle ja Lokomon laiturille. Sille tuli pituutta, koska järvi oli matala ja mutapohjainen. |
|
| 02.11.2026 15:33 | Petri Sallinen: | Vahvasti retusoitu kuva. | |
| 04.11.2026 21:06 | Heikki Jalonen: | Mainitsemani kirja toteaa, että kuva on ensimmäinen tunnettu Lokomon alueen (silloista) kokonaisuutta esittävä valokuva. Kuvan ottajaksi mainitaan "insinööri" mutta nimeämättä, myöskään hänen työnantajaansa ei mainita, Lokomoa voisi olettaa mutta myös vaikkapa Hyppösen tehdaskin olisi mahdollinen. Tai vaikkapa kattilan katsastaja, sisäpuolisia piipputikkaita ei käynyt nousta kun pannu oli tulilla... Kuitenkin, on perusteltua olettaa, että kuvaaja oli amatöörikuvaaja. Sen perusteella voisi arvella, että käytetty negatiivikoko (lasinegatiivi) oli joko 9x12 cm tai 10x15 cm, ei suurempi. Huomattakoon kameran raahaaminen piippuun ja yleensäkin liikkuvien kuvaajien noina aikoina suosima kalusto. Toisekseen, negatiivikokojen perusteella vaikuttaa siltä, että kuva voisi olla yhdistetty kahdesta rinnakkaisesta otoksesta; hyvin kyllä sillä väli ei hammasta. Kuvakoon suhde on noin luokkaa 1:3 joka sopisi vain panoraamakameraan tai yhdistettyyn kuvaan. Siten voisi arvella, että oikean kuvapuolikkaan valotus on onnistunut huonommin (liian tummat varjot) ja siksi sitä on retusoitu, kun on valmistettu lopullista kuvaa. Vasen puolisko on huomattavasti parempi. Tässä siis lienee amatööriotos, joka on sitten "myyty" Lokomolle edustuskuvan aihioksi. Josta varsinaisen kuvan on koonnut, retusoinut ja vedostanut joku valokuvauksen ammatilainen; myöskin retusointi oli korkeaa taitoa vaativa ammatilaji. On syytä muistaa, että varsinkin sellaiset valokuvat, joita oli tarkoitus käyttää kuvalaatan ("kliseen") lähtökuvana, piti valmistella huolella ja retusoida, jotta kontrasti saatiin riittävän hyväksi laatan valmistamiseen. Panoraamatekniikan perusteella, kuvaaja saattaisi silti olla jäljitettävissä, ne olivat sen verran harvinainen tekniikka. Niitä ottivat sellaiset tunnetut tekijät kuten I.K. Inha (kuoli 1930), Daniel Nyblin (kuoli 1923) ja Signe Brander (kuoli 1942). Mutta olisiko heistä ollut piippuun kiipeämään? Brander on poissuljettu jo terveytensä perusteella. I.K. ehkä kovana fillaristina olisi saattanut moiseen pystyä. Mutta kuka voisi olla se tamperelainen kuvaaja? Ja retussin tekijä? Jotenkin arvelen, että ei tuo ollut hänen ainoa kuvansa, ei kuvaajan eikä retussin tekijän. |