09.11.2026 / Pori (uusi)
09.11.2026 Tampereen tavarasta saapui, vihreä vaunuletka on saapunut Porin ratapihalle ja jää siihen yömajaan. Aamulla oli vihreätä, taas tarjolla ja matka jatkui.
Kommentit
| 10.11.2026 22:59 | Antti Ojala: | Eikö näitä voisi ihan rehellisesti romuttaa, kun ovat jo ihan huonoja eikä ole muuta virkaa kuin maalausalustoina ja kivitystauluina? Myyminenhän ei, näissä kansallisissa erityisolosuhteissa, tule edelleenkään kysymykseen. | |
| 11.11.2026 00:37 | Arto Papunen: | Eikö tälläisistä ollut huutokauppa alkuvuodesta 2024, mutta kukaan ei tainnut olla kiinnostunut. | |
| 11.11.2026 04:45 | Antti Ojala: | Olet Arto oikeassa: Tämä myynti on jäänyt minulta huomaamatta. No, se ei lupaa pitkää tulevaisuutta näille vaunuille. | |
| 11.11.2026 09:54 | Alex Chudoba: | Tulevasta huutokaupasta kyllä tiedotettiin, mutta siihen tiedotukset myös jäivät, eli suunnitelmat eivät ehkäpä jostain syystä toteutuneetkaan? En muista sen edenneen edes siihen vaiheeseen, että olisi tarkalleen kerrottu, mitkä vaunut ovat tulossa myyntiin. Veturien ja tavaravaunujen osaltahan tällaiset listat on julkaistu, samoin tieto huutokauppojen päättymisistä ja myydyn tai myymättä jääneen kaluston määristä. Sangen ikävä sattuma kyllä, ettei tälläkään kertaa löydy parempaa paikkaa henkilöliikenteen kaluston varastoinnille kuin kaupunkialueella mutta silti syrjässä oleva sivuraide. Hyviä kokemuksia aiheesta tunnetusti on jo muun muassa Ilmalasta Postin raiteelta, Turku tavarasta ja Kouvolan eri sivuraiteilta. Liekö itse asiassa Poristakin jo, kun Tahkoluotoon romuksi meneviä vaunuja on aikoinaan seisotettu siellä? Toisaalta sitten menestyksekkäämpää varastointia ilman ikkunoiden välitöntä kivitystä on onnistuttu toteuttamaan liikennöityjen raiteiden ympäröimillä ja edes jollain tasolla valvotuilla alueilla vaikkapa Pasila tavarassa, Riihimäellä, Pieksämäellä ja Joensuussa. Tavaravaunuja puolestaan on säilötty muun muassa Harjun, Kaipolan, Kolhon, Niiralan, Otavan sataman, Sänkimäen ja Vartiuksen kaltaisiin metropoleihin, joissa ne ovat tiettävästi saaneet olla melko lailla rauhassa valvonnan puutteesta huolimatta. |
|
| 11.11.2026 11:59 | Samuel Pajunen: | Myytäviin tulleista vaunuista kyllä tuli lista jossa oli määritelty jokaisesta sarjasta montako vaunua on kaupan, mutta ei numeroiden tarkkuulla kuten vetureista ja tavaravaunuista. | |
| 11.11.2026 21:46 | Mikko Nyman: | Mikähän kumma siinä on, ettei VR lisää jatkuvasti paukkuvista kaukoliikenteen matkustajamääräennätyksistä huolimatta junavuoroja, vaikka ylimääräistä kalustoa olisi käytössä yllin kyllin, kuten tästäkin kuvasta käy ilmi? No minäpä kerron, niin ei tarvitse arvailla: monopolin, olkoonkin se joillekin kirosana, toiminta perustuu niukkuuden tarjoamiseen mahdollisimman kovalla hinnalla. Tästä muodostuvaa lopputulosta kutsutaan taloustieteissä hyvinvointitappioksi. Niin kauan kuin VR:llä on 100 prosentin markkinaosuus henkilöjunaliikenteessä, mikään ei tule muuttumaan. Syy on se, että yhtiölle on kannattavampaa myydä 100 paikkaa 100 eurolla kuin 200 paikkaa 50 eurolla. Kilpaillussa markkinassa samat katteet tehtäisiin tietenkin myymällä enemmän pienempään yksikköhintaan, mutta monopolitilanteessa myydään mahdollisimman vähän mahdollisimman kalliilla. Tämän vuoksi VR:n kannattaa ajattaa harvakseltaan täyteen ahdettuja junia ja pyytää lipuista ties kuinka korkeaa mediaanihintaa sen sijaan, että se tarjoaisi vaikkapa tunnin vuoroväliä Turun ja Tampereen välillä kolmen tunnin sijaan, noin siis niin kuin vain yksittäisenä esimerkkinä. |
|
| 12.11.2026 08:40 | Tommi Koskinen: | Kyllähän noita junavuorojen lisäyksiä jonkin verran tehdään. Esimerkiksi vuosi sitten joulukuussa lisättiin Turun ja Tampereen välille iltapäivälle junat 919 ja 920 kulkemaan perjantaisin ja sunnuntaisin, ja tulevasta joulukuusta lähtien ne kulkevat joka päivä: https://www.vr.fi/ajankohtaista/2026/08/24/liput-joulun-ja-talven-paivajuniin-myyntiin-ti-25-8 | |
| 12.11.2026 09:32 | Mikko Nyman: | "Jonkin verran" on promilleluokkaa kaukoliikenteen kokonaistarjontaan verrattuna. Pistemäiset vuorolisäykset sinne tänne eivät muuta miksikään sitä faktaa, että sadan prosentin markkinaosuudella toimiva tahoa pelaa hieman eri tavalla kuin silloin, jos rataverkolla olisi muitakin henkilöjunaliikenteen toimijoita. | |
| 12.11.2026 10:33 | Rainer Silfverberg: | Näitä 1-kerros IC-vaunuja voisi laittaa vaikka rantaradan IC-juniin koska rantaradalla suurin sallittu nopeus on 160 km/h. Näissä on jopa paremmat istuimet ja väljemmät tilat kuin 2-kerrosvaunuissa. Se että näitä vaunuja ei voi ajaa ohjausvaunun kanssa voidaan ratkaista niin että juna vaihtaa veturia Helsingissä ja Sr1- vetureillakin voisi ajaa kun 140 km/h vauhdillakin pysyisivät aikataulussa jotka ovat varsin löysät. |
|
| 12.11.2026 13:42 | Markus Selin: | Kun ensimmäiset yksikerros-IC:t meni romutukseen koronan aikana ja kun tuli kapasiteettiongelmia 2022 ja 2023, niin ainakin väitettiin, että Ex, Expt ja Rx vaunut olisi pienillä muutoksilla teleihin ja UIC-kaapeloinnilla saanut 200km/h huippunopeudelle ja ohjausvaunulle yhteensopiviksi. Ongelmahan on nimenomaan, että runkojen koko ei jousta, kun Ed:t on lähes kaikki käytössä. Yksikerros-IC vaunuilla, jotka olisi voitu lisätä edo-pötköihin oltaisiin saatu lisää kapasiteettia ilman, että tarvitsee jostain taikoa lisäksi lisäohjaus, -ravintola ja -palveluvaunun. Kokonaisten lisäjunien ajaminen on lisäksi paljon kalliimpaa, kun ne tarvitsevat erillisen henkilöstön. |
|
| 12.11.2026 17:08 | Mikko Nyman: | Noin se on, kuten Markus kirjoitit. Lisäksi mainitsit kommentissasi, että "Kokonaisten lisäjunien ajaminen on lisäksi paljon kalliimpaa, kun ne tarvitsevat erillisen henkilöstön." Normaalisti yritykset lisäävät tai vähentävät palveluaan kysynnän mukaan, eivät siis omien fiilistensä pohjalta. Monopolitilanteessa palvelua tarjotaan kuitenkin sen ainoan toimijan, eli tässä tapauksessa VR:n lähtökohdista. Käytännössä se näkyy niin, ettei VR lisää junavuoroja, koska junaliikennöinti sitoo yllättäen henkilöstöä ja siitä syntyy puolestaan henkilöstökuluja. Kilpailluilla markkinoilla tällaista keskustelua ei käytäisi koskaan, sillä jos on kysyntää, silloin on tarjontaakin. Ja mikä parasta, vapaassa kilpailussa hinnoitteluun ei tarvita Stetsonia, sillä markkinahinta löytyy kysynnän ja tarjonnan leikkauspisteestä. |