??.??.1964 / Hamina (uusi)
??.??.1964 Aikakaudet vaihtuvat, maisemat muuttuvat. - Lämmittäjällä on paineet hallinnassa, joutaa jo istumaan. Kohta lähdetään. Risto 1092 lähtee viemään tyhjävaunujunaa Hillon keskiratapihalta Kouvolaan. Veturiin on kytketty Vgk, johon on asennettu puskimet ennen Vainikkalaa.
Kommentit
| 18.11.2005 21:39 | [Tunnus poistettu]: | Ei pajupuskaa maisemaia peittääs. Pitänee varmahan pian hankkia raivaussaha kameralaukkuhun. | |
| 18.11.2005 21:57 | [Tunnus poistettu]: | Kuvasta huokuu mukava lähtötunnelma tyyntä ennen myrskyä! Kyllä se Ristokin sopii isojen venäläisten tavaravaunujen eteen, mutta kun siihen saatiin Truman niin silloin juna saattoi näyttää aivan "suuren maailman tyyliseltä" pitkän matkan tavarajunalta, joista mm. ruotsalaiset täällä käydessään olivat puheistaan päätellen aika lääpällään. Liekö heillä ollutkaan niin järeätä höyry&tavaravaunukakustoa. Tämmöisestä enemmän ulkoimaisen kuin kotimaisen näköisestä tavarajunasta on hyvänä esimerkkinä myös esim. Suomen veturit osa 1 eka painos kansilehti. | |
| 18.11.2005 22:46 | Tapio Muurinen: | Tässä kuvassa ratapiha on vielä aika uusi, vasta reilut 10 v. Kuva on otettu avokalliolta. Pusikot eivät pahemmin haitanneet näkymiä. Nämä paikat tulivat hyvin tutuiksi lapsuudessani. - Juhanille: Trumanitkin kävivät täällä, mutta itse en niitä nähnyt kuin yhden kerran, mutta sitä komeampi oli näky. Se oli Ukko-Pekan kanssa parivedossa. Trumannien paras aika Kouvolassa alkoi olla tuolloin ohi. Kuulemma isot veturit lähtivät tai saapuivat tenderi edellä, koska Hillossa ei vielä ollut aluksi kääntöpöytää. | |
| 19.11.2005 00:23 | Tapio Muurinen: | Kun Risto tuosta lähtee loivaan nousuun, niin, kuten Juhanikin sanoi, myrsky pääsee valloilleen. Palataan asiaan. | |
| 21.11.2005 08:14 | Teppo Niemi: | Puskimet asennettu Vainikkalassa?? Minulle on jäänyt mielikuva Käskylehtien yms perusteella, että puskimet asennettiin Viipurissa, Värtsilässä ja Kamennogorskissa. SZD peri siitä lisäksi maksun. | |
| 21.11.2005 09:02 | Tapio Muurinen: | Saatat olla oikeassa, jostain minäkin olen lukenut, että puskimet asennettiin rajalla. Miten esim. jo Viipurissa? Ja pitää paikkansa, että maksu perittiin. | |
| 21.11.2005 15:48 | Joona Kärkkäinen: | Heh Teppo tietääkin tosi paljon venakkokalustosta Jonka olen huomannut jo aikaisemmin. | |
| 10.10.2008 23:14 | Tapio Muurinen: | NL luopui omista puskimellisista vaunuistaan 1958, ja kaikki vaunut olivat tästä eteenpäin vain keskuspuskimella varustettuja. Jo 1940-luvun lopulla alkoi olla automaattipuskimin varustettuja vaunuja yhdysliikenteessä siinä määrin, että VR antoi ohjeet niiden sijoittamisesta juniin. Kun kaikki sivupuskimin varustetut vaunut loppuivat, täytyi puskimet "jälleenasentaa" Suomeen tuleviin juniin 1958 alkaen "raja-asemilla" Luzhaikassa (=Nurmi, vajaa 10 km Vainikkalasta) ja Värtsilässä. Vaihdosta piti maksaa 1500 mk vaunua kohti. Vasta suomalaisten Hdk- ja Hk-vaunujen varustaminen keskuspuskimin 1965 alkaen oli lopullinen ratkaisu tähänkin ongelmaan. | |
| 12.10.2008 11:34 | Tapio Muurinen: | Jos jatkan vielä sodanjälkeisen historia penkomista, sillä kaikenmoisia ongelmia yhdysliikenteeseen liittyi. Suomi joutui luovuttamaan rauhansopimuksen mukaan lähes 4000 tavaravaunua. Niistä suurin osa oli ns. sotasaaliskalustoa, mutta joukossa oli myös satoja luovutetuille alueille jääneitä suomalaisia vaunuja. Ne kulkivat vuosia, n. 1950-luvun vaihteeseen saakka, entisillä suomalaisilla merkinnöillä. Välillä ne luovutettiin rajan yli suomalaisina, välillä neuvostoliittolaisina vaunuina. - Kaikissa neuvostoliittolaisissa vaunuissa ei ollut edes reijityksiä sivupuskimia varten. Sellaiset vaunuletkat piti viedä kokonaisina, vain päissä oli sivupuskimet. Alkujaan keskuspuskimissa oli sivussa tappi, johon suomalainen lenkki voitiin kytkeä. Se oli epävarma kytkentä. Parannus oli vasta kitaan pudotettava apulenkki ja "Hakaset" l. "inkeriläiset". | |
| 09.02.2009 22:58 | Tapio Muurinen: | Tässä Risto on ripustautunut omalla lenkillään Stalinin korvaan, eli SA3-kytkimen sivussa olevaan tappiin. Se oli epävarma kytkentä sen takia, että jos väli kävi löysällä, niin lenkki saattoi irrota. Sitten oli veturin ilmajohto rikki. Naapurin puolella sama oli todettu myös varmaan lukemattomat kerrat, ja niinpä heidän kalustossaan ilmaletkut eivät vaurioituneet vaikka ne vedettiinkin irti. | |
| 07.05.2014 23:13 | Tapio Muurinen: | Kommenteissani yllä on pari asiavirhettä: Suomalaisia Hdk- ja Hk-vaunuja alettiin varustaa Hdka- ja Hka-välivaunuiksi v.1966 lopulla (ei 1965). - Ja Risto ei ole ripustautunut "Stalinin korvaan", vaan Vgk:n keskuspuskimeen jonkalla eli apulenkillä (näkyy kuvaa suurennettaessa). |