10.09.1995 1044 019-6 on vielä alkuperäisessä värityksessä, kuten suurin osa sarjalaisistaan.
24.09.2013 10:34 | Eljas Pölhö: | Kommenteissa kuvaan http://vaunut.org/kuva/41513 puhuttiin 1043:stä ja vähän 1044:stä. Nyt sain KIRUBA Classic-sarjan lehden: Markus Inderst, Franz Gemeinböck: "Die Reihe 1044". Siiitä käy ilmi, että Rc2/1043 tilaushinta oli 14,7 milj. shillinkiä ja 1044 vaati 10 milj. kehitystyörahaa koko sarjalle ja sen jälkeen 16,7 milj. veturista. Silloin oli vielä hyväksyttävää tukea oman maan teollisuutta (Suomessa oli erityisolosuhteet) ja Ruotsista tilattiin vain muutama veturi mittatikuksi ja päätilaus tehtiin Itävallan omalta teollisuudelta. Itävallassa on aina tehty koejot kunkin sarjan suurimpaan nopeuteen (Polizeiprobefahrt) ja 1044.01 teki 5.9.1974 uuden Itävallan nopeusennätyksen, 176 km/h. 1044.03 nosti ennätyksen nopeuteen 180 km/h (6.2.1978). Sittemmin veturista 1044.01 muutettu 1044 501 on nostanut sarjan ennätyksen nopeuteen 241,2 km/h (24.9.1987). Aika nopea kehitys ennätyksellä. Nyttemmin kun vetureita ei enää käytetä yhtä tehokkaasti kuin ennen, on niitä riittänyt vuokrattavaksi vapautuneella rataverkolla (Liberalisierung des Eisenbahnverkehrs) myös muille toimijoille (Suomessa kutsuttaisin kilpailijaksi). Vetureita on vuokrattu seuraaville yleensä lyhyehköin 1-2 vuotisin sopimuksin: CargoServ, Lokomotion Gesellschaft für Schienenverkehr, KLV ja LTE. Itävallassa ei siis pidetä pahana, että valtion vetureita vuokrataan ja että ne romutetaan vasta sitten kun halukkaita tarvitsijoita ei enää löydy. Itävallan ulkopuolella veturit ovat liikennöineet Saksassa ja Sveitsissä. |
|
24.09.2013 15:22 | Eljas Pölhö: | Kuvan veturi on alkuperäisvärityksessä numeroille 1044.01 - 1044.110. Kori on Blutorange RAL 2002, raidat ovat Elfenbein RAL 1014, katto on myös RAL 1014. Kehys ja telit ovat Tiefschwarz RAL 9005. 1044.111-126: Kori oli Blutorange RAL 2002, raidat olivat Elfenbein RAL 1014, katto, kehys ja telit olivat Umbragrau RAL 7022. Seuraavana tuli viiteen veturiin (1044 201-203 ja kolarivaurioituneet 1044 092 ja 117) nk Schachbrettdesign, joka oli kuin seuraava perusmaalaus, mutta leveä vaalea raita ja punainen vaihtoivat paikkaa keulassa. Uusi perusmaalaus http://vaunut.org/kuva/28394 tuli uutena veturista 1044 204 alkaen ja vanhat 1044 002-126 saivat sen vuosina 1987-1995. Sen nimi oli Bauchbindendesign. Korin pääväri oli Verkehrsrot RAL 3020 ja vaalea raita oli Achatgrau RAL 7038, veturista 1044 2041 lähtien Grauweiß RAL 9002 (myös linkin kuvassa). Tummemmat harmaat osat olivat edelleen Umbragrau RAL 7022. Vetureissa 1044 256-290 oli korin yläosassa ohut Umbragrau RAL 7022 raita. Sarjan vetureissa on myös esiintynyt tilapäisesti koko poikkeavia maalaustapoja ja kuvioita. Myös numeroiden koossa, sijainnissa ja kirjoitustavoissa on esiintynyt erilaisia versioita. |
|
24.09.2013 19:25 | Joni Lahti: | Achatgrau RAL 7038 värinimenä mielenkiintoinen, sillä se tulee akaatista italialaisen Achate -joen mukaan. Akaatti on kvartsin osa. Akaatinharmaa tunnetaan korukaupoissa, sillä monet kivihelmet ja miksei marmorikuulatkin voivat olla akaatinharmaita. Kaunis väri. Harmaanvalkoinen raita ei välttämättä ole yhtä tyylikäs. | |
27.09.2013 22:55 | Eljas Pölhö: | Näiden 1044-sarjan vetureiden erinomainen käyttövarmuus 80-luvun puolivälin jälkeen peittää alleen sen tosiasian, että niiden uran alkutaival (1974-1981) oli yhtä ongelmaa. Sarja ehti jo saada firman sisäisen lempinimen "Katastrof". Vetureiden pyöränrekaat hajosivat, ajomoottorit paloivat ja irtolumi oli mitä tehokkain liikkumisen este. Alkuvuosina suurin osa vetureista oli jatkuvasti pois liikenteestä ja ajoittain koko sarja oli ajokiellossa. Tilanne korjaantui vasta kun Wien West varikolla vietettiin syyskuussa 1980 veturin 1044.31 liikennekelvottomuuden yksivuotisjuhlia, veturi koristettuna asianmukaisella 1-vuotiskyltillä, ja kuva "juhlaveturista" vuoti lehdistölle. Kuva sattui myös valtakunnan kanslerin silmiin ja hän vaati selitystä ÖBB:n johdolta. Raukkamaiset johtajat syyttivät kuvan vuotajia ja aloittivat tutkimuksen kuka oli ollut mukana juhlissa, mutta onneksi mitään ei koskaan selvinnyt. Ei se ole duunareiden vika, jos johtajat vastaanottavat vetureita samoine vikoineen kun aiemmin korjaamattomat. Selvisi, että veturitehtaat vain työnsivät uusia vetureita ÖBB:lle (ja saivat maksun niistä), mutta kapasiteetti ei riittänyt korvaamaan aiemmissa ilmenneitä perustavaa laatua olleita vikoja. Skandaalin takia uudet toimitukset keskeytettiin lähes vuodeksi kunnes vanhat oli korjattu takaisin liikennekuntoon. "ÖBB-Leaks" toimi kaikkien parhaaksi, vaikka johto sai olla posket punaisena häpeästä. Talviongelmien ratkaisemiseksi vetureita vuokrattiin monista maista, mm Norjasta. Norjan El 16 oli oikeastaan liian hyvä ja sille asetettiin ylimääräinen nopeusrajoitus: lumikelilla aseman sai ohittaa vain 60 km/h nopeudella (El 16 selvitti silti kaikki junat aikataulussaan). Syy oli veturin tehtäväänsä soveltuva lumiaura, joka heitti lumet kauas raiteilta. Asemien kohdalla se tarkoitti, että junan kulkua vahtiva junanlähettäjä sai aina täyden satsin lunta päälleen ennen nopeusrajoitusta. Tiedot on poimittu aiemmin mainitsemastani KIRUBA Classic julkaisusta "Die Reihe 1044". |