30.06.1982 / Suomi
30.06.1982 Ennenkuin kukaan ehtii...on luvat kunossa. Tallella on vino pino. Tässä esimerkki!
Kommentit
| 19.12.2005 20:39 | Jouni Hytönen: | Ei sitten tuohon aikaan ole yhtään vähempiarvoisen henkilön sopinut allekirjoitella noita lippuja. :) Ehkä tuohon aikaan ylijohtajan työ ei sitten ole ollut kovin hektistä... | |
| 20.12.2005 09:25 | Jouni Parkkonen: | Luulenpa kyllä, että entisaikaan oli enemmän ylijohtajia, joten heillä oli aikaa allekirjoitella tuollaisia lappusia. Tosin tuskin ylijohtaja itse on lappuun on muuta kuin nimensä pistänyt... :) | |
| 20.12.2005 09:59 | Jorma Rauhala: | Yleensä ottaen kai kaikki laitoksen paperit olisivat juridisesti vain pääjohtajan allekirjoitettavia. Kuitenkin asioiden jouduttamiseksi yms. seikkojen takia on jo aikoja sitten tehty lukemattomia päätösten delegointimääräyksiä, eli siis päätösvaltaa on siirretty alemmille tasoille. Veturissa matkustaminen on sen verran rajoitettua muille kuin työtehtävissä oleville, että liikenneosaston päällikkö, jonka alaisuuteen veturit ja miehet kuuluivat, sai delegointimääräysten mukaan vain hyväksyä tai hylätä anomukset. Lko:n päällikkö oli arvoltaan ylijohtaja. Rataosaston päällikkö puolestaan hyväksyi ulkopuolisten radalla liikkumisluvat. Osastojen päälliköt hyväksyivät nämä ulkopuolisten henkilöiden luvat siksi, että kyseessä oli talon ulkopuolisten oleskelu muutoin kielletyllä alueella. Vastuu oli vedetty tarpeeksi korkealle, jotta anomuksen hakijakin hieman miettii, onko hakemus nyt todella tarpeellinen. Kyllä tässäkin tapauksessa Panu Haapala on lukenut lehtimiesten hyvin perustellun anomuksen ennen kuin on pyytänyt sihteeriään lupalappua kirjoittamaan. |