??.07.2003 Voimakas ilmavirta huojuttaa radanvarren pensaikkoa T 2917:n jyristellessä ohi. Junalla on edessään pitkä nousu. Sen jälkeen alkaa lasku kohti Juurikorpea, jonne on tästä matkaa 9 km. Yli 20 vuotias, nykyaikainen rata on lähes suora ja vähäilmeinen. Se menee läpi kallioiden. Maantieliikenne on ohjattu silloilla yli tai ali. Näyttävimmät paikat ovat kummassakin päässä, Ylänummella sekä Salmenkylästä Poitsilaan, sekä tietenkin Suurivuoren tunneli ja sen länsipäässä Summanjoen ylitys.
17.01.2006 17:32 | Arto Lopia: | Metkassa paikkaa toi loppu-opastin onkohan vielä sama paikka nois venäläisissä? Täytyy alkaa tarkkailee mut harvemmin nään junia joissa venäläinen vaunu on viimeisenä mut täytyy kattoo onks niissä kiinnittimiä "oikeessa" kohtaaa. | |
17.01.2006 18:07 | Lari Nylund: | Eipä ole kiinnityskoukkuja, mutta eipä ole enää loppuopastimiakaan. Tuolla ne olivat melko usein. | |
17.01.2006 19:04 | Perttu Karttunen: | Tuolla minä ne oon aina havainnu olevan kaikissa venakoissa. R iippumata vaunun tyypistä. |
|
17.01.2006 20:17 | Tapio Muurinen: | ...ja vielä tähän vertailu http://vaunut.org/kuvasivu/19549 | |
18.01.2006 16:26 | Arto Lopia: | Toi on kyl siitä kehno paikka että kuljettaja ei pysty näkemään veturista tuota mutta tässä taitaa olla radio opastin niin eipä sitä kai tarvii tihrustellakaan. | |
18.01.2006 18:12 | Tero Kovanen: | Arto; silloin kun loppuopastimia vielä käytettiin, niiden ei ollut tarkoituskaan näkyä kuljettajalle, vaan junansuorittajat tarkkailivat niitä junan ohittaessa asemaa, ja totesivat junan olevan kokonainen jos opastin oli junassa. | |
18.01.2006 21:02 | Tapio Muurinen: | Uskoisin, että näissä venäjän junissa, vaikka olisikin tyhjävaunujuna, kaikki vaunut jarruttavat. Kuljettajan ei tarvitsekaan nähdä loppuopastinta. Jos osa junasta meinaa jäädä pois kyydistä, niin viimeistään jarrupaineen putoaminen l. hätäjarrutus sen ilmoittaa. | |
19.01.2006 00:16 | Perttu Karttunen: | Lieksassa seuirailin kun tekivät vaihtotöitä asemalla ja siinä oli useempi kotimainen vaunu, jonka jälkeen hakanen ja sitten Vokkeja. No, neljästä vokista viimesen jarrulossit otti ja tippui ratapihalle, joten ei auttanut muu kuin tehdä ylimääränen vaihtoliike ja saattaase vaunu keulimmaiseksi niihin neljän venakon riviin jotta jarruvoimaa riittäisi jos juna sattuu katkeamaan juuri sen jarruttoman Vokin kohdalla | |
19.01.2006 13:20 | Arto Lopia: | Loppu opastimien tarkoitus lienee juuri se mitä tero kertoo mutta myös kuljettajat niitä tiirailevat jos tiedustellaan onko juna kokonainen. Olen kuullut monia kertoja kauko-ohjaajan kyselevän onko juna kokonainen joko kuskilta tai vastaantulevan junan kuljettajalta jolloin usein on käynyt niin että kuski ilmoittaa ettei näe kun juna on niin pirun pitkä. | |
23.01.2006 09:40 | Tapio Muurinen: | Lyhyenä yhteenvetona, nykyisin loppuopastinta ei enää tarvita. Aikoinaan kuljettajat välillä vilkaisivat peilistä, että näkyykö perä, mutta ei ole enää suorittajiakaan laiturilla laskemassa vaunuja. Venäjällä viimeisessä vaunussa on/oli halkaisijaltaan 15 cm pyöreä lätkä. Sekin usein rautalangalla kiinnitettynä sopivaan paikkaan. | |
23.01.2006 10:22 | Simo Toikkanen: | Nykyisin junan kokonaisuus todetaan sillä, ettei ole sattunut matkan aikana ylimääräisiä, outoja jarrutuksia tai, sähkövedon ollessa kyseessä, pääkatkaisijan avautumisia. Jt:n mukaan junan viimeisenä vaununa pitää olla jarrullinen vaunu, jolloin varmistetaan jarrujohdon meneminen koko junan läpi. | |
23.01.2006 11:10 | Tapio Muurinen: | Juu, jarrujohdon painetta täytyy tarkkailla. Sattuipa kerrankin Sköldvikin junan palatessa, että Lahden jälkeen oli viimeisen vaunun venttiili tärinästä auennut. Yhteys Lahden suorittajaan, että löytyisikö paikalta automiestä, joka kavisi sulkemassa venttiilin, koska tie oli melko lähellä. Suorittaja oli sillä kertaa yksin. Kuljettajan oli lähdettävä itse juosten rautalanka mukanaan sitomaan venttiili kiinni. 2 x 925m ja aikaa 11 min. - Tämä oli ko. kuskin omakohtainen kokemus. | |
23.01.2006 15:56 | Arto Lopia: | Vaikutta iha järkeenkäyvältä toi selostus tosta loppu opastimen tarpeettomuudesta mut jää kaivelee et miks kyselevät niitä aina joskus? Voisko olla joku tilanne missä ei tapahdukkaan jarrutusta junan katketessa esim. venttiili menee tärinästä kiinni toiseks viim. vaunusta ja viimenen vaunu jää matkalle sama tilanne vois kai syntyä jäätymisen tai muun jarrujohdon tukkeutumisen vuoksi? |