07.06.2005 / Erlian, Kiinan kansantasavalta
07.06.2005 1435 mm:n telit alle ja vaunu alas.
Kommentit
| 24.01.2006 10:29 | Simo Toikkanen: | Olen aina ihmetellyt, miten nuo telin jarruvivustot liitetään telinvaihdon yhteydessä vaunun omaan, kiinteään jarruvivustoon. Telissä ei omia jarrusylintereitä näy. Onko käytössä jokin pikakiinnitysjärjestelmä vai perinteinen pultti-mutteri-yhdistelmäkö tässä on se tehokkain? | |
| 24.01.2006 13:25 | Jouni Hytönen: | Pultti ja sokka muistaakseni. Jarruvetimet ja -sylinterit ovat kiinni vaunussa. Tuossa telissä jarruvetimen kiinnityskohta näkyy hyvin vasemmanpuoleisen pyörän yläpinnan oikalla puolella. | |
| 24.01.2006 21:05 | Kari Kuusela: | Tietääkseni Kiinassa käytetään amerikkalaismallisia ( AAR:n ) kytkimiä. Onkos tuo SA3 yhteensopiva kiinalaisen veturin kytkimen kanssa...? |
|
| 24.01.2006 21:08 | Kari Kuusela: | Taikka... Kuvassa näkyvä kytkin ei taidakaan olla SA3? Joka tapauksessa haluaisin tietää miten venäläinen junanrunko liitetään kiinalaiseen veturiin? | |
| 24.01.2006 21:23 | Jouni Hytönen: | Tämä on kiinalainen runko, jossa on kiinalaiset kytkimet. Kai tässä telinvaihdon yhteydessä vaihdetaan päätyvaunuihin myös kiinalaiset kytkimet SA-3:n tilalle. | |
| 28.01.2009 20:28 | Tuukka Ryyppö: | Tuossa kuva SA-3 -kytkimen kolosta vaunun päässä: http://vaunut.org/kuva/37026? . Aikamoinen vääntäminen, että saa tuohon painavaakin painavamman kytkimen vaihdettua. Ei tietenkään sen mahdottomampaa kuin vaunun nostaminen ilmaan. Eli Jouni, näitkö kytkimiä vaihdettavan? Mä arvelisin enemmänkin jonkinlaista välikappaletta. Ravintolavaunuahan vaihdellaan matkan aikana maiden rajoilla. Se ravintolavaunu kun on vaunun päädyssä, voi hyvinkin olla että Venäjällä ja Mongoliassa käytettävän vaunun toisesta päästä löytyy AAR ja toisesta päästä SA3. Tai sitten tässä vaunussa on sittenkin SA3-kytkimet ja juurikin Kiinassa käytetään joko SA3-kytkimellistä veturia tai sitten ravintolavaunua välivaununa. | |
| 26.01.2017 15:23 | Antero Airola: | Ainakin vuonna 2014 Moskovan - Pekingin junassa mongolialainen ja kiinalainen ravintolavaunu olivat rungon keskellä. | |
| 26.01.2017 22:51 | [Tunnus poistettu]: | Ei mikään ihme että Willison/CA-3-tyyppiset kopplingit vaihdettaisiin Janney- tai yhteensopiviksi kinkkien rajalla, koska RZhD:n vaunuista poistetaan Liettuan-Puolan rajalla keskuspuskurikytkimet vaikka voisi käyttää myös ystävyyssidettä. | |
| 27.01.2017 10:18 | Jouni Hytönen: | Meneekö tänä päivänä RŽD:n kalustoa Liettuan ja Puolan välisen rajan yli? Pietarista tai Moskovasta tulevat junat kulkevat Valko-Venäjän kautta ja Kaliningradista ei ymmärtääkseni ole enää matkustajajunayhteyttä Puolaan. 1435 mm:n raide tulee Kaunasiin asti, mutta sillä taas kulkee vain puolalaisia dieselmoottorijunia. | |
| 27.01.2017 14:33 | [Tunnus poistettu]: | Ok, noi ei noissa pysy perässä mikä yhteys toimii ja mikä ei. https://www.youtube.com/watch?v=BT8ibUlNVu0 Brestistä, 3:13 siltanosturin kanssa kytkinten vaihto. Pitää vaan kahlata videoita ja kuvia läpi muilta saiteilta josko aikoinaan selviäisi vaihtuuko Pohjois-Korean ja Kiinan rajoilla Venäjän ja Mongolian kanssa kaikkien vaunujen koplinkien vaihto. |
|
| 27.01.2017 18:16 | Tuukka Ryyppö: | En keksi, miksi RŽD:ltä olisi ikinä tullut mitään kalustoa - ainakaan henkilöliikenteen - Liettuan kautta Puolaan. Teoriassa kai joku Pietarista tuleva yhteys olisi voinut olla järkevää viedä Väinänlinnan ja Vilnan kautta, mutta oudolta tuntuisi, koska Liettuan ja Puolan yhdistävä ratayhteys on häthätää 1900-luvun alussa rakennettu yhteys, joka on tehty yhdistämällä kaksi toisiinsa alunperin mitenkään liittymätöntä yhteyttä yhteen. Historiansa takia kyseinen linjaus on todella kiertävä, mutkainen ja hidas. Nopeampia reittejä kulkee sekä Vilnasta suoraan lounaaseen päin Valko-Venäjän kautta että Kaliningradin kautta. Molemmat reitit olivat olemassa jo ennen Liettuan itsenäistymistä vuonna 1918. Mockavan kautta tuskin on mitään haluttu lähettää kiertämään jos ei ole ollut pakko. |