15.08.1941 / Veturipuro, Kiestinki-Suvanto
15.08.1941 Suomalaisia joukot vallanneet pienen Muurmannin radalta lähtevän pistoraiteen. Luultavasti Louhi-Kiestinki väliltä, ja n. 15 km Kiestingistä itään. (SA-Kuva)
Kommentit
| 25.01.2006 21:38 | Risto Itkonen: | Rata ehditty korjata räjäytyksen ja kuvauksen välillä. Mikä mahtaa olla vuosi, joko 1942 tai -43. Iso köllikä on veturi. Rohkeita, sitkeitä ja ihailtavia olivat nuo suomalaiset kaukopartiosoturit, jotka lähes kaikki taitavat olla poistuneet keskuudestamme. Viimeksi poistuneita oli Viljo Suokas ja Mikkö Pöllä, vähän aikaisemmin Ilmari Honkanen ja monet muut sankarit | |
| 25.01.2006 21:42 | Jouni Hytönen: | Heh, jos tämän ovat suomalaiset pamauttaneet, niin mahtaako korjaus olla venäläisten vai suomalaisten työtä? Kuva on taas sitten suomalaisten tekosia. | |
| 26.01.2006 01:03 | Niila Heikkilä: | Jotenkin muistelisin että tämä joissain historiikeissa esiintyvä SA-kuva olisi otettu Louhen ja Kiestingin välisellä pistoraiteella? Ratalinjaa katsoessa kääntyisin kovin mieluusti tuonne pistoraiteen puolelle. Saksalaiset ja Suomalaiset eivät päässeet tällä suunnalla tavoitteeksi asetettuun Louheen, vaan juuttuivat Sohjananjoelle muutaman kymmenen kilometrin päähän Louhesta, joka taasen oli varsinaisen Muurmannin radan asema. Kiestingin suunnalla Suomalaisilla ei ollut käytännössä muuta ehjää kiskokalustoa kuin tavaravaunuista ja autonmoottorista rakennettu kiskoilla kulkeva haavoittuneiden kuljetuslavetti. | |
| 26.01.2006 01:17 | Kimmo Pyrhönen: | Kuva on ainakin kirjassa Viisi sodan vuotta. | |
| 26.01.2006 09:11 | Arto Hellman: | http://www.militaryimages.net/photopost/showphoto.php/photo/9023/cat/500/photopost/index.php Linkin takana kuva Veturipurolta. Eli Kiestingin pistoradalla ollaan. Paikasta ja liikennöinnistä voi lukea esim. Kalle Päätalon omaelämänkerrallisesta romaanista "Liekkejä laulumailla" |
|
| 26.01.2006 12:48 | Arto Hellman: | Jos tästä vielä jotain ryhtymättä "sotahistorijoitsijaksi": Eteneminen Kiestingistä Louhen suuntaan tapahtui elokuussa 1941. Kuvassa on pommikuoppia. Eli tuhon ovat tehneet pommikoneet (Stukat). "Rintamavastuussa" nimittäin oli 6. SS-vuoristodivisionna Nord alaisenaan suomalainen "Ryhmä J". Toiseksi takimmainen ,eli kypäräpää, lienee juuri saksalainen tässä mahdollisesti lavastetussa TK-kuvassa. Sohjananjoki on kuitenkin Kiestingistä länteen. Sen ylitys viivytti suomalaisia. Kiestingistä eteneminen jatkui rataa pitkin parikymmentä kilometriä kunnes joukot jäivät mottiin. Suurten tappioiden jälkeen joukot pääsivät motista ja rintama siirtyi jonkin matkaa tästä Veturipurosta länteen. Kiestingistä suomalaiset lähtivät aselevon, 1944, jälkeen. |
|
| 26.01.2006 13:07 | Reijo Salminen: | Isävainaa oli tuolla kuorma-autokuskina. Puhui joskus onnistuneensa ihmeen kaupalla livahtamaan linjojen läpi motitettujen luo A-tarvike ja muonakuorman kanssa, ja siitä oli sitten tullut myös mitali. Olivat pojat olleet aika liikuttuneita. En tiedä oliko juuri tuo motti kyseessä. | |
| 26.01.2006 15:39 | Petri Soronen: | Aijaa! Kopioin kuvan kirjasta kaukopartiosissit rautateillä, luvat hankin puolustusvoimilta, ja kuvatekstissä luki että ollaan muurmannin radalla ja pommi ollut kiskojen alla. Näkeekö kukaan että mikä veturi tuossa on. | |
| 26.01.2006 16:41 | Tapio Muurinen: | Kuva on sinänsä mielenkiintoinen. Olen myös nähnyt tämän jossain aikeisemmin. Rata on uusi, pölkytkin vielä aivan tuoretta honkaa. Muurmannin ratahan valmistui jo n. 1915 läpiajettavaksi. Vaikka suomalaiset häiritsivätkin radan liikennettä ja katkaisivat sen monta kertaa, ei sitä kokonaan vallattu. Tästä NL antoi loppupelissä Suomelle hyvityspisteitä. - Veturi on Tatjaana ja kuuluu sarjaan " Punainen tähti" (vitsi, vitsi). | |
| 26.01.2006 21:36 | Ilkka Hovi: | Tatjaana oli Tv3 eli 0-8-0 yleisimmin vielä yhdyskone. Veturi on selvästi E sarjaa eli 0-10-0 "Iso Ryssä" (lempinimi ainakin yhden lähteen mukaan.)Sarjamerkkikin taisi olla Tr2 mutta varmaankaan kuvan yksilö ei päässyt VR:n käyttöön. | |
| 26.01.2006 23:57 | Tapio Muurinen: | Ilkka, tiedän kyllä, että Suomessa annettiin sotasaalisvetureille meikäläiset sarjat, mutta tuohan olikin tarkoitettu vitsiksi ;) | |
| 27.01.2006 20:30 | Ilkka Hovi: | Voi pahus ! Vaikka naureskelen mukaville kuvateksteille mitä täällä näkee, ovat höykkärit näemmä niin vakava asia, että tämä oli jo toinen vitsi jota en ymmärtänyt. Mutta silti "Tatjana" on Ov ja 0-8-0. | |
| 27.01.2006 22:32 | Tapio Muurinen: | Nii´n se on vakava asia ;) | |
| 27.01.2006 23:27 | Reijo Salminen: | Erittäin hieno kuva. Nosti monia muistoja mieleen, vaikkei hän juuri koskaan sukupolvensa tapaan näistä puhunut. | |
| 28.01.2006 01:29 | Tapio Muurinen: | Tämän kuvan nostattamiin ajatuksiin vielä muutama sana. Marraskuun alussa III AK:n päävoimat aloittivat hyökkäyksen kesän ja syksyn raskaiden vaiheiden jälkeen. Tavoitteena oli Louhi ja Muurmannin radan katkaiseminen. Saksalaiset olivat tässä hanakampia. Hyökkäys eteni hyvin. Suurvaltapoliittisesti, lähinnä Yhdysvaltojen painostuksesta Ryti kehotti Mannerheimiä keskeyttämään operaation ja valmistautumaan puolustuksen rakentamiseen. Alkoi asemasotavaihe. Tämä kuva on tuolta ajalta (1942). Paikka tunnettiin Veturipuron nimellä, kuten on mainittukin. Alussa Riston mainitsema Pöllän Mikko (Mannerheim-ristin ritari nro 120.) oli inkeriläinen ja myös neuvostoliiton kansalainen. Kävin hänen haudallaan Mäntyharjulla toissa syksynä (oli kanssani saman työnantajan palveluksessa) | |
| 28.01.2006 11:50 | Petri Soronen: | Nii-in. Jos Muurmannin rata olisi katkaistu voisi olla että maailma olisi toisenlainen. Tosin JOSsittelu ei auta eikä jälkipeli. | |
| 28.01.2006 12:47 | Tapio Muurinen: | Petri, tuo oli hyvä yhteenveto. Tämä paikka sijaitsee noin 15 km Kiestingin kauppalasta itään. Panssarijunan veturi köllähti tuohon jo kesällä -41. Hyvä kun laitoit kuvan näytille. Jos haluat, niin vaihda vähän kuvatekstiä. | |
| 28.01.2006 20:17 | Petri Soronen: | Korjattu kuvatekstiä vähän. | |
| 05.05.2011 08:46 | [Tunnus poistettu]: | Sama kuva löytyy Halstin kirjasta Jatkosota (II osa sarjasta SUOMEN SOTA 1939 - 1945). Sen parina on muistaakseni kuva rautatievaunusta joka on täynnä sotilaita ja joiden keskellä kököttää vaunuun asennettu konekivääri. | |
| 06.05.2011 15:32 | [Tunnus poistettu]: | No niin, muistin hiukan väärin eli tässä täydet tiedot kirjasta: Halsti, Wolf H. Kesäsota 1941 / Wolf H. Halsti Helsingissä : Otava, 1956. Kuva on noin puolimaissa - ja huomasin että tuossa Arton linkissä vähän ylempänä löytyy juuri tämä kuvapari. |
|
| 06.05.2011 21:54 | Eljas Pölhö: | Saako missään kuvassa selvää numerosta? Näyttäisi alkavan Э 71.... Kiestingissä on vallattu ainakin Э 712-39, joka todettiin korjauskelvottomaksi eikä se tullut VR:lle käyttöön. | |
| 04.05.2013 18:50 | Tapio Muurinen: | Tästä tapauksesta on SA-kuva-arkistossa viisi valokuvaa. Ne on kuvattu 15.8.1941. Pommitus on tapahtunut elokuun ensimmäisinä päivinä. (Osmo Hyvönen – Kiestingin motti – 2. painos. ISBN 952-90-5482-3/Gummerrus 1994) | |
| 04.05.2013 19:33 | Kari Haapakangas: | Tuo rautatie oli kyllä tärkeä huoltoreitti suomalaisille 1941, ja venäläisten katkaistua sen syntyi kiivaita taisteluita JR 53:n jouduttua liki mottiin. JR 53 pääsi niinkin pitkälle vahingossa. Maantien suunta oli varmistettu, mutta rautatietä ei... Käyttökelpoisia höyryvetureita ei suomalaisten käyttöön jäänyt, mutta huoltoon käytettiin kahta rautatievaunua, joiden vetovoimana oli auton moottori. Näin tietää kertoa Veikko Karhusen Vienan sissit -teoksen kuvateksti s. 160 (ISBN 951-0-07822-0). Jonkinlainen mootorijuna näyttää kuvassa olevan. Kuva liittyy vahvasti syntymäkuntani historiaan, sillä alueelta koottu SissiP 3 osallistui raskaisiin taisteluihin ko. alueella. |
|
| 13.05.2017 02:22 | Mikko Heino: | Facebookin puolelta löytyi juuri Retkikartta- linkki paikkaan: https://l.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fwww.retkikartta.fi%2F%3Flang%3Dfi%26layers%3Drajoitukset_70%253Ataustakartta_100%26x%3D734447.8227084%26y%3D7324175.0910229%26zoom%3D5%26markers%3D733740.0608829%253B7324657.9565674%253BVeturipuro&h=ATOJRkJb46qDd6UdyQfsWISwwbNlG4hea5FJ0gT4fRAc3nac-zkev_VfJ_32jmtBYRz-5y3jEbSLkY5eOVhqFnzakocKtGk-YjX5Rz2XOvq5YE00b3H_SmTcdJRkvXIoNeeUQTU | |
| 27.12.2021 17:40 | Jorma Rauhala: | Kuten kai edellä selviääkin, niin saksalaiset olivat jo aiemmin lentopommittaneet tässä Veturipuron kohdalla kaksi venäläistä veturia tien sivuun ja sitten venäläiset olivat tehneet uuden väistöpenkereen niitten ohi. Näihin tuhoihin ja tien korjaukseen ei suomalaisilla ollut osuutta. | |
| 29.12.2021 10:10 | Esa J. Rintamäki: | Mitä Jorman kommenttiin 27.12 ja Arto Hellmanin 26.1.2006 kirjoitettamaan kommenttiin tulee, niin itse otaksun Veturipurolla tihutöitään tehneiden Stukien olleen nimenomaan saksalaisia, jotka olivat lentäneet paikalle pohjois-Norjasta. Pohjois-Suomessa oli ainakin Kaamasen kenttä jossain vaiheessa ollut Luftwaffen käytössä, mutta epäilen vahvasti, ettei sen kiitotie olisi riittänyt pommilastissa starttaaville kaksimoottorisille Junkers Ju-88-koneille, joita myös käytettiin syöksypommittajina. Suomalaisilla ei noihin aikoihin (syyskuussa 1941) ollut saaliiksi saatuja Petljakov Pe-2-koneita, joita oli neuvostoliittolaisilla myös syöksypommittajina. Junkers Ju 88-koneissa oli erinomaiseksi osoittautunut pommitustähtäin, jonka ansiosta noinkin tarkka tihutyö onnistui. Yksimoottorisella perus-Stukalla eli Junkers Ju-87:llä ei olisi kyetty lentämään pohjois-Norjasta yhtä soittoa nyt ainakaan Veturipurolle asti... Pohjoisnorjalaisilla kentillä eleli pääasiassa hävittäjiä (JG 5 "Eismeer"), joiden tehtävänä oli kiusata punalentäjiä. Stukilla häiritsivät sitten Murmanskin ja Poljarnojen satamien toimintaa. Luftlotte 5:n muilla pommikoneilla ahdisteltiin etupäässä liittoutuneiden laivasaattueita. Suomen alueella oli toki Porissa Luftwaffen Feldluft-Park, eli keskuslentovarikko, joka muun muassa hoiti saksalaisten täydennyskoneet ja myös suuret huollot. |
|
| 29.12.2021 14:59 | Jorma Rauhala: | Heeresfeldbahn Hyrynsalmi-Kuusamo/Vanttaja oli tarkoitus jatkaa myöhemmin Kiestinkiin saakka. Kuusamon kenttäradasta tänä vuonna julkaistussa kirjassa on maininta myös parista muusta saksalaisten vuonna 1942 rakentamasta kapearaideradasta, Porin ja Kemin lentokenttien polttoaineradoista. Onkohan niistä jossain enemmän tietoa? | |
| 29.12.2021 21:01 | Reijo Salminen: | Isävainaa puhui aikoinaan että noiden ihmekoneitten (Ju-87) saapuminen oli iso asia, ja että niillä operoitiin jostain lähiseudun kentältä. Kävi autolla vieressä ja ihmetteli sen verran että Schmeisser-mies tuli selän taakse ja sitten mentiinkin komentopaikalle selvittelemään että milläs asioilla ollaan, no suomalaiset sanoi että tää on omia miehiä eikä mikään desantti tms. En mitenkään jaksa uskoa että olisi puhunut muunneltua totuutta kun ei missään muussakaan sitä strategiaa käyttänyt. Missä se kenttä on ei ole aavistustakaan, mutta sen ajan kuorma-autoilla ja teillä ei mitään isoja siirtymiä tehty. | |
| 29.12.2021 21:12 | Hannu Peltola: | Tämän lähteen mukaan Kiestingissä oli jääkenttä talvella 1941-1942. Lähin pysyvä tukikohta oli ilmeisesti Tiiksjärvellä. http://www.elisanet.fi/fmp/fmpg_lwland.html | |
| 29.12.2021 22:55 | Reijo Salminen: | Pudasjärvi mainittu tässä lähteessä: https://www.flightforum.fi/topic/17808-stukat-kiestingiss%C3%A4/ Lienee se loogisin läheinen kenttä, logistiikka kun on pitänyt olla kunnossa monilta osin että moiset härvelit on toimintakykyisiä. No kerrotaan nyt loputkin. Oli siis ajanut kentälle koneen viereen ja kiivennyt siivelle, ihmetellyt lentäjän hytin panssarilaseja: "ainakin 2 tuumaa ne oli, kopautin vasaralla ja ei mitään jälkeä..." no sitten tuli tuo em sakukaveri ja se tutkimussessio oli siinä. Loogisesti tuo on selkeä kuvio, kutejahan ne ajoi ja varmaan Oulu oli selkein suunta mistä niitä ajettiin. "11.8.1941 klo 16.50 saapui kolme Stukaa Pudasjärveltä tuhoamaan radalle ilmaantuneen 88.Div:n panssarijunan, joka oli tehnyt jo neljä hyökkäystä suomalaisia joukkoja vastaan. Osa suomalaisista oli joutunut hyökkäysten aikana pakokauhun valtaan. Stukien hyökkäyksessä päästettiin "teräspedosta" ilmat pihalle ja panssarijuna oli historiaa (Hyvönen s. 57-58 & Taghon s. 311)." em lähteestä |
|
| 30.12.2021 00:26 | Esa J. Rintamäki: | Kiitokseni, herrat Reijo, Hannu ja Jorma! Mukavaa, että pikku aloitukseni aiheutti täydennyksiä tietoihin. Mitä itse asiassa ihmekone Stukaan tulee, niin ilmiönä se sai kuolemattoman maineensa jo Espanjassa Condor-legioonan riveissä. Puolan sotaretkellä syöksypommittaja Ju-87:n käyttäminen eräänlaisena lentävänä tykistönä teki siitä maailmankuulun. Sama lännessä 1940. Stukat kun joutuivat tekemisiin Englannin-taistelussa Spitfire-hävittäjien kanssa, osoittautui, että ne eivät olleetkaan haavoittumattomia. Kooltaan Ju 87 onkin yllättävän kookas. Vielä kun pelotteeksi siihen lisättiin Luftwaffen oman velikullan, Ernst Udetin keksimänä pahaääniset sireenit, niin siinä se. Tosiasia on sekin, että kaikki Ju 87:t valmistettiinkin Kruppin tehtailla! Junkersilla itsellään Dessaussa oli kädet täynnä työtä Ju 52:ssa sekä Ju 88:ssa. Taitavissa käsissä Ju 87 oli tehokas ase, Herr Oberst Hans-Ulrich Rudel silppusi muun muassa 519 panssarivaunua ja onnistui upottamaan syöksypommittamalla venäläisen taistelulaiva Marat'n. Tankit saivat kyytiä G-versiolla, jossa oli kaksi 37-millistä tykkiä. Niin, ja 37-millisten ammuksissa oli wolframisydän. Tällä keksinnöllä panssarivaunut paloivat kuin soihdut. Sodan loppuaikoina Rudel liihotteli Focke-Wulf 190:n maataisteluversiolla. Rudelilla olikin sitten 2530 sotalentoa, ja kaikkein korkein rautaristin ritariristin versio kiiltelevine lisukkeineen kaulassaan. Joitakin vuosia ennen kuolemaansa 1982 Rudel huononsi mainettaan sotkeutumalla kaljamahaisten uusnatsien sekoiluihin. Venäläiset ottivat nopeasti opikseen maataistelu-Stukista, tuloksena heidän kuuluisa Iljushin Il-2 Stormovik, joka myös osoittautui hyvin käyttökelpoiseksi ja Luftwaffen hävittäjälentäjiltä vaadittiinkin aivan poikkeuksellisen tarkkaa ampumista, jotta Stormovikin sai alas taivaalta. Schmeisser - konepistooli? Miten minä muistan, että Schmeisser olisi englantilaisten antama "korkeajännitys"- nimitys Erma MP-40 - konepistoolille? Ja että tankolippaallinen Bergmann - konepistooli MP-28 olisi ollut sitten se varsinainen Schmeisser? Oikaiskaa, te armeijan käyneet kommentoijat, jos olen mennyt hakoteille... |
|
| 30.12.2021 00:42 | Reijo Salminen: | Sori, Esa, mutta noissa listaamissasi jutuissa Stukaa käytettiin törkeän rikoksen välineenä. Gernika Espanjassa törkeimpänä. Kaikki muut paitsi osasto Kuhlmeyn toimesta tehdyt on mielestäni erittäin kyseenalaisia, niin no tämä Kiestinki nyt menettelee.... Konepistoolimies kuitenkin saku oli, millä torrakolla sitten olikaan liikkeellä niin viesti oli selvä. |
|
| 30.12.2021 01:32 | Esa J. Rintamäki: | Reijo, olen samaa mieltä, Guernica oli törkeyden huippu. Erityisen törkeää kuitenkin oli koko sodan lietsominen ja aloittaminen! Vain pieni raukkismies aloittaa sodan. Isommat hoitaisivat keskinäiset ristiriitaisuutensa neukkareissa. Eikä sikailu jäänyt vain Guernicaan, seurasi aseettomien siviilipakolaisten tulittaminen, Varsova, Rotterdam, Coventry, Belgrad ja itärintamalla tehdyt kauhuteot myös! Puhumattakaan monista, monista muista tapahtumista. |
|
| 30.12.2021 06:39 | Kari Haapakangas: | Ilmavoimat eivät nyt varsinaisesti liity sivuston aiheeseen paitsi siltä osin, että kaikkien sodan osapuolien lentäjien mieliurheilua oli veturien puhkominen. Sinänsä mielenkiintoisesti kaikki kolme osapuolta valitsivat "maatalouskoneidensa" taktiikan hieman eri tavalla. Saksalaiset syöksypommittivat, venäläiset panssaroivat ja länsi tykkäsi raketein varustelluista koneista. Saksalaiset toki tekivät ensin, mutta nuhteettomia eivät olleet muutkaan. Bomber-Harris on toki jo surullisen kuuluisa, mutta myös liittoutuneiden hävittäjälentäjien toiminnasta talvella-keväällä 1945 liikkuu hyvin rumia huhuja. Tämä siis ihan saksalaisia hirmutekoja puolustelematta. |
|
| 30.12.2021 22:59 | Reijo Salminen: | Näin, Cap Arcona muun muassa. Lopetetaan tämä keskustelu tähän. |