??.??.1975 Piiitkä autovaunu. Oe. Vaunukuvasto.
02.02.2006 05:04 | Juha Paulavuo: | Litterahirviön esi-äitikö tämä oli? | |
03.02.2006 00:14 | Tapio Muurinen: | Periaattessa kyllä. Nämähän rakennettiin Ei-matkistajavaunun alustalle. Pari näistä katettiin, joillon näistä tuli Gfo, sitten tuli Gfot ja nyt tämä "hirviö". | |
03.02.2006 09:21 | Simo Toikkanen: | Gfotin ja Hccmqqr:n välissä oli vielä katettu ja kaksikerrosvarusteltu Rbnss tai Rbnqss, jolla oli aluksi KOEV-numero mutta myöhemmin sai litterakseen Gfoss. Seisoskeli pitkään jotakuinkin käyttämättömänä Helsingin autojuna-asemalla, missäköhän mahtaa olla nyt? | |
03.02.2006 12:40 | Tero Korkeakoski: | Olen aika varma että Gfoss on normaalissa Hellsinki - Oulu/Kemi liikenteessä katteet poistettuina... Tuo on kyllä ainoastaan päättelyä, jollain saattaa olla oikeaa tietoakin? | |
03.02.2006 19:14 | Jouni Hytönen: | Ei ollut ainakaan vuodenvaihteessa. Olisiko kohta, kun sesonkiaika taas alkaa? | |
02.11.2020 20:52 | Esa J. Rintamäki: | Aikani tutkittuani kerron nyt tulokset: (eli vaunusarjat, joiden aluskehyksistä Oe-sarjaa rakennettiin): ex Ei: 29 kpl ex Eik: 5 kpl ex Eim: 4 kpl ex Em: 1 kpl ex CEi: 26 kpl ex XCm: 2 kpl ja ex BCm: 2 kpl yhteensä 69 vaunua. Joitakin Oe-vaunuja muutettiin sarjaan BO, ja yksi Oe muuttui XOek:ksi. Luvuissa on mukana myös kaksi Gfo-vaunua, joiden perusvaununa oli juuri Oe. Niin, ja mihinkähän näistä vaunuista poistetut puukorit joutuivatkaan...? |
|
02.11.2020 22:35 | Lauri Kivijärvi: | Luin Valtionrautatiet 1962-1987 -kirjan sivuilta 454 ja 461, että 69 Oe-vaunua rakennettiin Ei-matkustajavaunujen alustoille vuosina 1968-1971. Lukumäärä siis täsmää Esan ilmoittamaan, mutta mistä dokumenteista nuo tarkemmat luovuttajavaunujen tiedot ovat? Olisin utelias tietämään, miten tarkempiin tietoihin pääsisi käsiksi. Onko kaikissa Esan listaamissa vaunuissa (Em, Eim, CEi jne.) täysin sama alustaratkaisu kuin Ei-vaunuissa? Tämä selittäisi, miksi Valtionrautatiet 1962-1987 -kirja niputtaa kaikki Esan listaamat vaunut Ei-vaunuiksi. Arvelin aluksi, ettei metallisesta aluskehyksestä irrotettu puukori jaksaisi kantaa itseään, mutta sitten muistin Minkiöön viedyn Eim-vaunun puukorin (kuva: http://vaunut.org/kuva/126074 ). Olisiko ylimääräisistä puukoreista voitu tehdä purkamisen ohella esim. pihavajoja sekä kodittomien asuntoja? |
|
02.11.2020 23:23 | Esa J. Rintamäki: | Hei, Lauri! Keräämäni tiedot ovat peräisin vaunurekisteritoimiston kartonkisista A5-kokoisista vaunukorteista. Niissä oli yksilöity vaunun numero, uusi numero muutostöiden jälkeen, henkilövaunuissa paikkaluku muun muassa, valaistus- ja lämmitysjärjestelmä puhumattakaan jarrujärjestelmästä. Korttinippuja oli muun muassa käytössä olevat, muutetut, sekä hylätyt. Pelkään pahoin, että samanlainen penkominen, kuin mitä itse tein vuosina 1984 - 1987, ei enää liene mahdollista. Kauppakamarinulikat kuitenkin omaa "paskantärkeyttään" korostaakseen julistelevat tietoja yrityssalaisuuksiksi, veikkaan minä. Toinen syy on se monellekin tutkijalle tutuksi tullut: tietokoneiden muisteista ja rekistereistä on deletoitu tarpeettomina pidetyt tiedot ikuisiksi ajoiksi bittien helvettiin tai taivaaseen, mitenkä vain. Kokonaan toinen juttu olisi Kansallisarkistossa arkistopölyn nieleksiminen...? Noiden perusvaunujen pituus puskimineen on sama, 20 800 mm. Tietääkseni aluskehyksissä ei suuria poikkeamia liene, vakiointisyistä? Vaunujen suurin keskinäinen ero korostui nimenomaan koreissa, käyttötarkoitus määräsi muun muassa sisustusjärjestelyn. Sen verran kuitenkin voisin todeta, että esim. päivävaunujen muuttaminen Oe-sarjaan oli "kivuttomampaa" kuin makuu - tai retkeilyvaunujen, ja tämä esimerkiksi hätäjarrujen sijainnin ja lukumäärän perusteella. Huomasitko listassani sarjamerkin Eik? Ne oli muutettu vanhoista satapaikkaisista päivävaunuista. Toisaalta, historiikeissa olen itsekin joskus huomannut pientä "oikomista" joissakin kohdin. Lieneekö kirjoittajan sitoutuneisuus ta i uhkaavasti lähenevä Dead - Line vaikuttanut asiaan...? |