23.07.2005 / Seinäjoki tavara

23.07.2005 Osb-vaunua suunnitelleet insinöörit eivät olleet omaksuneet kantti kertaa kantti -ajattelutapaa. Teräs on saatu taipumaan kauniisti ja kokoonpano on tapahtunut niittejä säästelemättä.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Olli Keski-Rahkonen
Kuvasarja: Suurkuormavaunuja Seinäjoella
Lisätty: 17.03.2006 00:00
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

17.03.2006 09:48 Tapio Muurinen: Vaunun käytöstä oli erikseen maininta "Ei saa viedä laskumäen yli". Jos nyt kenellekään oli tullut mieleenkään viedä tätä laskumäkeeen. Kuvakin kertoo, miksi ei. Olisi voinut jäädää jopa mahastaan kiinni.
19.03.2006 21:04 Tapio Juomukkaharju: Ainkin Jtt 3.23 (2005-12)(Uusin versio) kertoo "Kulku laskumäen ja raidejarrun yli kielletty.
29.03.2015 20:41 Antti Vilkuna: Miten minulla on sellainen muistikuva, että nämä Osb:t olisi vanhoja venäläisiä rautatietykin lavetteja. Niitä jai kahdesti meille 1918 ja sitten vilä Hangon motista 1941. Taisi 154 mm Canetin alla?
29.03.2015 21:01 Olli Keski-Rahkonen: Ilmeisesti kuitenkin vanhoja tykkilavetteja olivat Osk-vaunut: http://vaunut.org/kuvat/?tt=11&i1=Osk. Osb-vaunut on valmistettu Pasilan konepajalla 1950-luvulla.
30.03.2015 08:24 Teppo Niemi: Ja käsittääkseni Osa kuului myös näihin vaunuihin. Ellen aivan väärin muista, niin Osa vaunu on tehty vuoden 1920 rauhansopimuksessa Suomelle siirtyneestä rautatietykkivaunusta Oss.
30.03.2015 08:27 Teppo Niemi: Hangon motista sai Suomi tosiaankin sotasaaliina yhden rautatietykin, josta löytyy kuviakin SA-kuvista. Mutta tuo tykki on jouduttu palauttamaan Neuvostoliittoon. Ellen aivan väärin muisa, niin tuo tykki taitaapi olla näyttäillä Lokakuun rautatiemuseossa Pietarissa.
30.03.2015 11:55 Kari Haapakangas: Eikös Hangosta saatu useampikin romuna, mutta vain yksi niistä kunnostettiin (tykiksi).
30.03.2015 15:29 Joni Lahti: Kuvan http://vaunut.org/kuva/83236 yhteydessä käytiin pitkä keskustelun Hangon rautatietykeistä .

Lyhyessä jutussa ”Rautatietykistön historiaa” http://tinyurl.com/pmeajk8 kerrotaan Hangon tykeistä seuraavaa:

”Hangon mottiin venäläisiltä jäi 2 kpl 305-millisiä tykkejä (malli 305/52 O, tyyppi TM-3-12), jotka venäläiset ennen vetäytymistään räjäyttivät. Suomalaiset kunnostivat tykit, mutta niitä ei koskaan käytetty rintamalla. Kunnostuksen yhteydessä tykit myös nimettiin uudelleen, ja nyt niiden tyyppimerkinnäksi tuli 305/52 Oraut. Nämä tykit olivat alkujaan toimineet taistelulaiva Imperator Aleksander III:n pääaseistuksena, ja sodan jälkeen ne palautettiin Neuvostoliittoon.”

Ristiriitaisia tietoja on patterin koosta. Jutussa "Rautatietykit Suomessa" tutkija Olli Kleemola puhuu kahden tykin patterista. Mutta toinen tieto siitä, että kolmas tykki saatiin kuntoon vasta heinäkuussa 1943, voi selittää eron. Tieto on vahvistamaton.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!