??.??.1957 / ?
??.??.1957 Hr11 1951. Kuva vihkosesta "Rautatieaapinen" vuodelta 1957.
Kommentit
| 23.03.2006 14:30 | Kimmo Säteri: | 900:n pollen tehot tuntuvat nykyaikaan suhteutettuna melko vaatimattomilta. Siis linjadieselveturille...:D | |
| 24.03.2006 20:47 | Reijo Salminen: | Minkähänlaisia laskennallisia tehoja nuo truumannit, ristot ja pekat kehittivät? Jossain näin arvion, että big boy olisi noin 6000 heppainen höyryhepo. Tehon laskeminen ei liene ihan suoraviivaista höyryveturin ollessa kyseessä, kai se jotenkin vetovoimasta ja nopeudesta lasketaan. | |
| 24.03.2006 22:54 | Anssi Tammi: | Truman (Tr2) vetää 1060 tonnin junan 12,5 promillen nousuisella radalla, kun perusnopeus on pienempi kuin 48km/h. Risto (Tr1) vetää 925 tonnin junan 12,5 promillen nousuisella radalla, kun perusnopeus on pienempi kuin 44km/h. Ukko-Pekka (Hr1) vetää 560 tonnin junan 12,5 promillen nousuisella radalla, kun perusnopeus on pienempi kuin 64km/h. | |
| 24.03.2006 23:17 | Tapio Muurinen: | Höyrykonella on tunnetusti alhaine hyötysuhde. Kyllä niille teknisiä kattilatehoja voidaan laskea, jotka taas riippuvat kattilan ominaisuuksista. Esimerkiksi Ukko-Pekalle on ilmoitettu 1591 hv, ja sehän on sama kuin Ristolla. Truumannilla se on suurempi. Tärkeämpää on vetovoima esim. pyörän kehällä, joka oli Trumpalla 17,8 t, Ristolla, 15,9 t ja Pekalla 11,6 t. Vertailun vuoksi Dv12:lla se on tavarajunakäytössä 17 t ja pikajunavälityksellä 13,1 t. Tälle Hr11:lle on vetovoimaksi ilmoitettu 20 t, joka on varmaan liian suuri. On tämä ollut myös tavarajunakäytössä. (eri lähteistä poimittuja tietoja) | |
| 24.03.2006 23:33 | Tauno Hermola: | Jos mahdoin yhtään oikein laskea, niin tuo 1060 tonnia 12,5 promillen nousua nopeudella 48 km/h vastaisi 2350 hv tehoa, siis pyörillä. Vastaava vetovoima olisi 13,25 t, Tapion tuossa edellä kertoma 17,8 t lienee maksimivetovoima jollain pienemmällä nopeudella. | |
| 24.03.2006 23:57 | Tauno Hermola: | ... ja tuo teho siis tarvitaan pelkästään junan vetämiseen ylös mäkeä, kitkan voittamiseen kuluva teho tulee vielä sen päälle. Onko tuolla sanalla "perusnopeus" muuten joku erityinen merkitys? | |
| 25.03.2006 09:46 | Tapio Muurinen: | Joidenkin veturimiesten puheiden mukaan esimerkiksi Risto ja Deeveri ovat vetokyvyltään aika lähellä toisiaan. Varmaankin nuo ilmoitetut luvut ovat liikkeellesaamiseksi tarvittavia voimia. *) Perusnopeus = junan aikataulua laadittaessa oletettu (normaali) nopeus, jolla junan tulee kulkea tasaisella ja suoralla radalla ja jota sen yleensä on noudatettava myös myötämäkeä kuljettaessa. *) suora lainaus | |
| 25.03.2006 09:51 | Heikki Itävuo: | Myöhemminhän Hr11:n tehoja lisättiin. Vanhassa Tekniikan käsikirjassa (60-70-lukujen vaihteen tienoilta) on monen veturisarjan vetovoimatiedot. Tämän vetovoima vastaa sen mukaan suunnilleen Dv12-sarjaa (vetovoima kN): nopeus 5 10 20 30 60 70 80 100 120 "Dv12 T (2700)" 184 165 124 90 "Dv12 M (2700)" 128 122 102 83 46 23,5 Hr11 196 172 118 78 40 19,6 |
|
| 25.03.2006 09:56 | Heikki Itävuo: | Valitettavasti edellisen viestin rivit eivät pysyneet kohdallaan, mutta viimeinen vetovoimalukema on nopeudella 120 km/h, jos veturilla voi sitä ajaa ja aikaisemmat nopeuksilla 5, 10, 20, 30 ja 60 km/h. | |
| 25.03.2006 12:59 | Tapio Muurinen: | Aika jännä, että Hr11:n vähäisillä hevosilla saatiin noinkin kova vetovoima. Sillä oli hyvän veturin ominaisuuksia :) | |
| 25.03.2006 13:06 | Heikki Itävuo: | Tehon noston jälkeen Hr11:n teho oli 880kW, Dv12:n tehohan on taas 1000kW. Ero ei siten ole kovin suuri. | |
| 26.03.2006 12:22 | Ville Saarelainen: | Vetovoiman lisäämiseen tarvitaan ennen kaikkea painoa, ei niinkään tehoa. Esim. Dr14 pesee vetokyvyllään Dv12:n mennen tullen, vaikka se hieman häviääkin tehossa. | |
| 26.03.2006 17:53 | Tauno Hermola: | Nojuu, tuo "perusnopeus" ei taida sitten ihan tarkoittaa sitä, että nousut mennään ylös sillä nopeudella. Vedetäänpä toisesta hihasta uusi arvio Tr2:n teholle: Jos maksimivetovoima on 17,8 t voitaisiin ehkä olettaa (perustuen Autoteknillisen Käsikirjan osassa "Dieselmoottorit 1" esitettyyn erityyppisten vetureiden ominaisuuksia esittäviin käyriin), että nopeudella 48 km/t vetovoima olisi n. 12 t. Tästä laskien tehoksi saataisiin 2100 hv. Ei se varmaan kovin kaukana totuudesta ole. | |
| 26.03.2006 18:20 | Arto Lopia: | Toi alkaakin vaikutta jo paremmalta lähestymistavalta. Laskelmissa tulee helposti teho joka vaikuttaa höyryveturin pyörissä ja sitähän ei taas voi verrata dieselmoottorin tehoon joka on aina suurempi kuin varsinainen junan liikuttamiseen käytettävissä oleva teho. Kun ikiliikkujaa ei ole vieläkään keksitty! | |
| 26.03.2006 18:27 | Tauno Hermola: | Niin, onhan noin laskien saatu teho nimenomaan pyörissä vaikuttava teho. Tai vetopisteessä, riippuen siitä, missä tuon ilmoitetun vetovoiman oletetaan vaikuttavan. | |
| 27.03.2006 11:49 | Petri Nummijoki: | Höyryvetureiden junapainotaulukoissa esiintyvä perusnopeus ei todellakaan tarkoita, että nousut mentäisiin ylös ilmoitetulla vauhdilla vaan se oli laskettu radan tasaisia osuuksia varten. Mäkipaikoissa nopeus saattoi olla esim. 5-15 km/h, vaikka perusnopeus olisikin 40-50 km/h. | |
| 27.03.2006 12:05 | Petri Nummijoki: | 2100 hv tuntuisi olevan aika kaukana totuudesta Tr2:n tehoa arvioitaessa, kun esim. Dr12-veturin teho vetopyöriltä mitattuna on ehkä 1500 hv ja sitä sentään pidettiin tavarajunakäytössä suorituskykyisempänä kuin mitään VR:n höyryveturia. | |
| 27.03.2006 16:52 | Arto Lopia: | Millähän nopeudella Tr2:sesta se suurin teho irtoaa? Dr12 veturissa saatetaan ehkä saada huipputeho käyttöön suuremmalla nopeusalueella johtuen voimansiirto järjestelmästä. Olettaisin että saman huipputehon antavista höyry ja dieselvetureista suorituskykyisempi on diesel! Oliskohan asia niin??? | |
| 27.03.2006 18:47 | Petri Nummijoki: | Siinähän pointti juuri onkin, että höyryveturi antaa huipputehon vain jollain tietyllä nopeudella mutta dieselveturi yleensä laajalla nopeusalueella. Dr12-veturissa tämä alue on ehkä 30-100 km/h. Käytännössä erityisesti höyryvetureiden osalta pitäisikin esittää koko vetovoimakäyrä, jotta suorituskykytieto olisi käyttökelpoinen. | |
| 27.03.2006 18:58 | Tauno Hermola: | Siinähän se ongelma onkin, Dr12:sta löytyy jokseenkin tarkat tiedot vaikka tuolta http://www.makasiiniraide.fi/kalusto/dr12.html , mutta mistä löytyy vastaava tieto Tr2:sta! | |
| 28.03.2006 09:48 | Petri Nummijoki: | Ivalon "Höyryveturit ja niiden hoito" sisältää muutamia vetovoimakäyriä mutta sielläkään ei ole Hv- ja Tv-sarjoja uudempia vetureita. Jos kuitenkin hiilipolttoisen Hv:n teho on 600-900 hv alueella 30-100 km/h niin Hr1/Tr1 voisi kehittää 1000-1400 hv ja Tr2 hieman enemmän. Tämä oletuksella, että Hr1 olisi noin 50 % Hv-vetureita vahvempi. | |
| 28.03.2006 15:16 | Tauno Hermola: | Mikä muuten oli Tr2:n valmistajatehtaiden (Baldwin Locomotive Works ja American Locomotive Company) käyttämä mallimerkintä tuolle veturille? Sitä kai sentään valmistettiin aika paljon, satoja jollei tuhansia kappaleita, ehkä netistäkin löytyisi jotain sen avulla. | |
| 28.03.2006 15:42 | Simo Toikkanen: | Valmistajien alkuperäisestä mallimerkinnästä en ole varma, mutta Jenkkilässä tästä veturityypistä käytetään yleisesti nimitystä Russian Decapod. | |
| 28.03.2006 15:45 | [Tunnus poistettu]: | Ryssien Deka?? xDxD Oliko se niin ylipainoinen, ettei venakkosillat kestäneet? :P | |
| 28.03.2006 15:48 | Simo Toikkanen: | Alun perin keisarillinen Venäjä tilasi Yhdysvalloista näitä vetureita rautateilleen n. 1200 kpl, joista 800 pystyttiin toimittamaan Venäjälle ennen ensimmäistä maailmansotaa. N. 200 veturia jäi Yhdysvaltoihin odottamaan ostajaa. Osa muutettiin normaaliraideleveydelle ja, kuten tiedämme, 20 kpl päätyi toisen maailmansodan jälkeen Suomeen. | |
| 28.03.2006 19:06 | Tauno Hermola: | Tuotanoin, keisarillisen Venäjän lopusta oli sentään jokunen vuosi toisen maailmansodan päättymiseen, olivatko nämä todella samoja vetureita? Missä ne sitten viettivät tuon lähes 30 vuotta? Tuskin sentään varastossa odottamassa ostajaa, koko toisen maailmansodan ajan! Jotkut lähteet antaa ymmärtää, että nämä olisi tarkoitettu Neuvostoliitolle toisen maailmansodan aikana! Kuis toi nyt oikein on??? | |
| 29.03.2006 13:45 | Arto Lopia: | Eiks ne ollu sota apua Neukuille 2.maailmansodan aikana kuorma-autojen,lentokoneiden,aseiden ja mitä lie tarvisivatkaan sodassa myös Suomeakin vastaan ja kun entisestä liittolaisesta tulikin vihollinen ni niitä myytiin sit Suomeen entiselle viholliselle? Voinhan olla väärässä mut sit oikaiskaa! | |
| 29.03.2006 14:20 | [Tunnus poistettu]: | Ilmari Vaissin kirjassa Haapamäki 100 vuotta on yhellä sivulla suttunen kuva jossa näkyy selvästi pulla-hurun vierailleen joskus Haapamäellä. Vai onko kysees ollu jopa pulla-huru vetoonen vakijuna? | |
| 29.03.2006 14:23 | [Tunnus poistettu]: | Jo onpa Trumppakin vieraallu Haapamäellä ainakin kerran. Toi vieraalu lie tapahtunu joskus 40-50 lukujen taittees. Noihin aikoohin Haapaäen liikenne on ollu torella vilkasta. Vielä viiskytluvun puoles välis junat saatto joutua jonottaan Hpk:n pääsyä. Ja jopa monia tunteja. | |
| 29.03.2006 14:29 | Simo Toikkanen: | Hiukan laajempien Google-hakujen perusteella voisin korjata itseäni sen verran, että näitä 1910-luvulla suunniteltuja Russian Decapodeja tehtiin Neuvostoliiton tarpeisiin myös 1940-luvulla. Suomeen tulleet veturit ovat tästä jälkimmäisestä erästä. | |
| 29.03.2006 15:16 | Tauno Hermola: | Selvisikö niiden "laajempien Google-hakujen perusteella" mitään 40-luvulla valmistettujen vetureiden määrästä? ;-) Tai tarkempaa tietoa vetureiden ominaisuuksista? Joo, anteeksi ny vaan, menee vähän ohi Hr11 aiheen! | |
| 29.03.2006 15:40 | Simo Toikkanen: | Ei se mitään, keskusteluilla on tapana rönsyillä jonkin verran. Uutisryhmäviestissä http://groups.google.com/group/rec.models.railroad/msg/b006a5bc2d6eb119 mainitaan, että 1918 mennessä Venäjälle päätyi 900 veturia. 1944-1947 vetureita toimitettiin Neuvostoliittoon n. 2100 kpl. Esim. vetovoimatietoihin en näiden hakujen perusteella törmännyt. Samansuuntaisia kappalemääriä on mainittu viestissä http://groups.google.com/group/soc.history.war.world-war-ii/msg/b15e3ce5d2d84a93 | |
| 29.03.2006 15:49 | Petri Nummijoki: | Hr11-vetureita käytettiin 50-luvun lopulla ja 60-luvun alussa vakituisesti rataosilla Tampere-Seinäjoki ja Haapamäki-Pieksämäki. Se on siten ollut tuohon aikaan tavanomainen näky Haapamäellä. Tr2-vetureilla on myös ajettu vakituisesti Haapamäelle ainakin Pieksämäeltä ja todennäköisesti Tampereeltakin. | |
| 29.03.2006 15:53 | Petri Nummijoki: | Haapamäelle päästiin muuten raskaita kiskoja pitkin vasta vuodesta 1953 Pieksämäen suunnasta ja 1955 Tampereen suunnasta, joten tätä aikaisemmin Tr2 tuskin on Haapamäellä käynyt. | |
| 29.03.2006 16:29 | Tauno Hermola: | Hauskaa sinänsä, että amerikkalaiset kuvaavat noita Russian Decapod vetureita sanoilla pieni, siro ja 'kepeäjalkainen'! ;-) No, riippuu mihin verrataan, olihan Tr2 tietysti pieni, jos vertailukohtana on esim. Pennsylvania Railroadin 175 t painava ja yli 42 t vetovoiman antava l1sa Decapod. | |
| 29.03.2006 16:44 | : | Luulenpa kuitenkin jo venäläisiä vetureita käsitelleiden kirjojenkin perusteella etteivät nuo 1910-luvulla ja 1940-luvun "Trumanit" olleet juurikaan toisiaan muistuttavia vetureita paitsi nyt pyöräjärjestykseltään. Ainakin USA:ssa veturiteollisuus ehti ottaa aimo harppauksen eteenpäin kolmessakymmenessä vuodessa | |
| 02.04.2006 18:47 | Tauno Hermola: | Kyllä nuo Simon antamat linkit ainakin antavat ymmärtää, että samaa mallia ne olisivat olleet, vaikka valmistusajankohta erosikin noin paljon. Jos ne eivät "juurikaan muistuttaneet toisiaan", niin mitä eroa niillä sitten oli (mitat, paino, vetovoima, jne.)? | |
| 03.04.2011 13:15 | [Tunnus poistettu]: | Nämä Trumanit mitä Suomeen ostettiin olivat niitä vanhempaa mallia koska ne oli jo tsaarin hallinto tilannut. Vallankumous sotki tilauksen ja jo valmistuneet osat - voideprässit, venttiilit, mittarit... mitä niitä nyt onkaan - jäivät rakentajayhtiöiden varastohyllyille odottamaan aikaa parempaa. Amerikkalaisiin vetureihin ne eivät kelvanneet kun olivat sen verran erimallisia, mutta sitten parikymmentä vuotta myöhemmin joku keksi että heillähän on tällaista keskeneräistä venäläisille tehtyä tavaraa; tilaus tehtiin ja aika huomattava määrä vetureita kerkisi mennäkin neukkulaan ennenkuin Joe-sedälle ja Trumanille menikin napit vastakkain kriittisesti. Suomalaisillehan tällainen hiukan vanhahtava mutta tehokas kalusto jota saatiin nimellishinnalla kelpasi mainiosti. Lisääkin olisi saatu mutta sen sotki Aimo Aaltonen ja kumppanit: kun saivat nenälleen Moskovasta yrittäessään väkisin työntää näitä Suomen ostamia vetureita rajan yli - noiden kymmenen vuotta vankilassa istuneiden kommunistien mielestä sotakorvauksia olisi pitänyt maksaa noin 200-kertaisesti - niin sitten kostona päättivät että eipä saa virallinen valtakaan mitään! Aaltonen ja kumppanit houkuttelivat muutaman alatason ryssävirkamiehen kieltämään hankinnat ja säikyt suomalaiset tottelivat. Yksi puhelinsoitto Zdanoville olisi riittänyt selvittämään oikean asiantilan mutta eipä rohjettu... |