??.??.1950 / Märkäjärvi, Salla

??.??.1950 Oheinen kuva on otettu oletettavasti Märkäjärven, nykyisen Sallan asemalla. Tämä on toinen kuva sarjassa, jonka ensimmäinen on otettu aseman kulmalla ja jossa näkyy Märkäjärvi-kyltti. Kuvan oikeassa reunassa näkyvää rakennusta ei tosin Sallan aseman alueella (enää?) ole, joten sijainti voi olla muukin kuin Märkäjärvi. Tuoko rakennus kenellekään mieleen muuta sijaintia? Kuvassa toinen oikealta isoisäni, veturinkuljettaja Erkki Herranen, muista kuvan henkilöistä ei ole tietoa. Veturi on G6/Sk2 nro 211. Onko kenelläkään tarkkaa tietoa sen romuttamisvuodesta? Tai muuta kuriositeettitietoa siitä? Kuva on otettu todennäköisesti 1940-luvun lopulla tai 1950-luvun alussa ja romutusvuosi helpottaisi kuvan ajoittamista.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Salla (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Märkäjärvi

Kuvaaja: Erkki Herrasen kokoelma (Lisännyt: Juhana Stolt)
Lisätty: 29.03.2006 00:00

Höyryveturi
Sk2: 211

Muu tunniste
Sekalaiset: Henkilökunta
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

29.03.2006 13:55	[Tunnus poistettu]:	Mielenkiintoinen kuva!. Näyttäisi kovasti koko elinkaarensa työskennelleen Pohjois-Suomessa. Kaikki ne sijoituslistat, mitä kahlasin lävitse 1910-, 20-, 30- ja 40-luvuilta veturi on ollut Oulun konepiirin käytössä. Veturi hylättiin 55- vuotiaana 1952. Sillä ajettiin Oulun piirissä esim. 1913 toukokuussa 3008 km, kesäkuussa 2750 km ja heinäkuussa 3180 km. Tämän klasikko sarjan viimeinen kone oli ajossa peräti toukokuulle 1959 Pietarsaaressa.
29.03.2006 14:09	[Tunnus poistettu]:	Sikälikin maukas kuva, kun tämä 211 on ruotsalaisen Nohabin valmistama. Se komea isokokoinen Nohabin valmistajanlaatta hytin kyljessä peittyy tässä vain harmittavasti höyryhunnun taakse. Kuva ajottuisi esim. hyvin 1940- luvun loppuun. Tosin veturi voi parhaimmillaan ollut vielä vuonna 1952 ajossa.
29.03.2006 22:11	Ilkka Hovi:	Mitähän putki/letku viritelmää etualalla oleva mies pitää käsissään? Jos siinä on pystyputki, johon letku liittyy, voisi kyseessä olla ojaimuri ja tällöin kuva voisi tarkentua talviin 1946 tai 1947. Perusteena: veturi seikkailee Lapissa ja sakut ovat rikkoneet kaikki vedenantolaitteet, jolloin on oltava omat vehkeet mukana, joilla imetään sammakonkutu ojista tenderiin.
30.03.2006 09:50	Juhana Stolt:	Kiitokset jälleen Juhanille erinomaisista taustatiedoista! Mitä tulee viritelmään, se on itse asiassa "tussari", joka tuolle henkilölle oli juuri hetki sitten ojenettu syntymäpäivälahjaksi. Henkilön tiedettiin olevan kova metsämies (ainakin puheissa), joten hänelle teetettiin kemijärveläisellä sepällä jonkinlainen piilukon irvikuva. Viritelmä näkyy paremmin mainitsemassani ensimmäisessä kuvassa, jonka voin ladata tänne jossain vaiheessa. Tuo ojaimuriasia on mielenkiintoinen tiedonpalanen joka tapauksessa!
30.03.2006 15:33	Ilkka Hovi:	Etsi nimi, löydä päivä ! Kyllähän henkilön syntymäpäivä löytyy jos nimi tiedetään !
30.03.2006 17:16	Jorma Rauhala:	Märkäjärven asema sai Sallan nimen vuonna 1956.
06.04.2006 08:05	Jorma Toivonen:	Vuoden 1942 aikana Roi-Kjä alueella liikkuivat Sk 2-sarjasta veturit 208, 209 ja 210. Roi-Kjä-Roi välillä liikkui ilmeisesti vain yksi aikataulun mukainen tavarajuna - 6231/6232 - , joka useimmiten ajettiin Sk 3 tai Sk 4 sarjan vetureilla. Kulussa oli runsaasti ylim. työjunia, jotka useimmiten ajettiin Tk 3 sarjan vetureilla, samalla sarjalla ajettiin myös ko. välin henkilöliikenne.
06.04.2006 11:59	[Tunnus poistettu]:	Tiedätkö esiintyykö Tk3:t 811 ja 814 vuonna 1942 edellä mainitsemissasi henkilöjunissa. Olivat ainakin tuona vuonna olleet Sallan rautatierakennukselle sijoitettuna. Tämä siksi, kun molemmat Pikku-Jumbot tulivat sittemmin tutuiksi kuvauskohteina Pohjanmaalla ja olen "kaivellut" hieman niiden historiaa esiin.
06.04.2006 15:36	Jorma Toivonen:	Isäni työkirjojen mukaan, hän nuorena lämm.harj. noihin henk.juniin päässyt, vakiona näyttivät olleen Roi - Kjä työjunat. Ao. Tk3-vetureita ei myöskään lyödy kirjoista, alkupään numeroista vain 800 - 809, -36, -37, -47, -48, 880 - 887 useimmiten, välistä muutama hajanumero. Tv1 594 löytyy myös muutaman kerran. 14.3.1942 85/86 vet. 880, 16.3.1942 93/92 vet.837, 17.3.1942 101/98 vet. 809 mm.
06.04.2006 16:47	[Tunnus poistettu]:	Kiitos huippumielenkiintoisista tiedoista! Sota-aikana monet koneet liikkuivat tietysti hyvin laajoilla alueilla. Jos tuo pieninumeroisin Jumbomme 594 on usein työkirjoissa jo vuonna 1942 on sekin hyvä dokumentointi. Näyttäisi 1930 luvun sekä pitkään 1940- luvulle olleen Sortavalan kone. Vasta joskus 1942 jälkeen se on virallisesti siirretty Oulun piiriin. Nuo alkupään 800-sataset ovat tutun turvallisesti tuolloin pohjoisen koneita. Mutta vielä pieni pyyntö. Esiintyykö työkirjoissa todella Tk3:t 886 ja 887. Molemmat koneet olivat talvisodan jälkeen kesällä 1940 jouduttu luovuttamaan Neuvostoliittoon. Tk3 887 palautui juuri vuonna 1942 takaisin Suomeen (vallattiin ilmeisesti sotatoimialueella takaisin, mutta kenen toimesta?). Tk3 886 palautui Suomeen vasta vuonna 1951. Tästä tarkistus pyyntö. Silti ei olisi ensimmäinen kerta. jolloin työkirjoista tai konepajakorjausten korjaustöistä sota-ajalta löytyisi dokumentointeja ns. virallista historiaa vastaan.
06.04.2006 19:22	Jorma Toivonen:	Ajattelin lyh. tekstiä vähän loppupään numeroista löytyy vain 878 - 881, 884, 887 (vasta tammikuu 1943 lähtien), 898. Tv 1 594 löytyy ensimm. kerran 10-11.11.1942 ylim. työjunasta Roi-Kjä-Roi, al. klo 10.00 - lop. seur. pv:nä klo 05.25.
06.04.2006 19:27	Jorma Toivonen:	Nämä asiakirjat koskevat muuten vain ajanjaksoa 03.1942 - 04.1943.
06.04.2006 22:10	[Tunnus poistettu]:	Myös 898 on arvokas maininta sieltä. Tämä mm. Turussa, Oulussa ja pitkään Seinäjoella vaikuttanut veturi siirrettiin Pasilan kirjoille joskus 1950-luvun alussa. Siis erittäin tuttu kone näiltä kotikulmiltani. Sillä ajettiin paljon esim. sekä halko- että hiilipolttoisena Porvoon henkilöjunia. Seisoi pitkässä letkassa Eduskuntatalon edessä alkuvuonna 1966, mutta joutui vielä töihin Seinäjoelle ja Kokkolaan (mm. sorajuniin). Osui kylmien vetureiden jonossa munkin kameran eteen Seinäjoella keväällä 1968. (Vika ajo ollut Kokkolassa jo 1966).
07.04.2006 08:42	Jorma Toivonen:	880-sarjan Tk3:a löytyy 50-luvun puolivälin jälkeen silloin tällöin myös Ri:ltä. 880, 884, 886, 887, 888, 892, käytettiin siihen aikoihin yleensä vain työjunissa. 887 mm. 19.3.1957 korjausjunassa Kuurilassa. Tässä onnettomuudessa vaurioitunut Hr1 1005, kuljetettiin muuten 20.03.1957 Sk3:lla (n:o 374) Riihimäeltä Hyvinkään koenpajalle.
07.04.2006 11:05	[Tunnus poistettu]:	Joo nää mainitsemasi Riksun Tk3:t olivat loppuaikoinaan työssa mm. Karjaalla, Lohjalla ja Lahdessa. Eiks toi 884 ollut se joka jäi piiputta pitkäks aikaa roikkuun sinne Lohjan tallin viereen ja hinattiin sitten viimein Riksuun? Ainakin sen mielenkiintoiseen historiaan kuului työskentely panssaroituna panssarijunan veturina sodan aikana. Vielä ainakin vuosina 1964 ja 1965 osaa noista edellä mainituista Pikku-Jumboista käytettiin Karjaalla päivystykseen, kun Karjaan Jumbot olivat vielä enimmäkseen linja-ajossa. Jumbojen päivystyksistä Karjaalla ei juurikaan löydy mainintoja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. 892 jäi näistä viimemmäksi ajoon niin kuin varmaan tietänet. Oli ajoissa Lahdessa toukokuulle 1968. Noista 886, 887 ja 892 osuivat joskus Lahdessa munkin kameran eteen.
24.08.2011 16:06	[Tunnus poistettu]:	Juhanille: mitkä veturit kaiken kaikkiaan ehtivät työskennellä panssarijunissa tai rautatietykkien vetäjinä viime sotien aikana? 884 on tunnetuin mutta entäs ne muut?

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!