02.06.1971 / Lahti
02.06.1971 Vr5 1403 työn tuiskeessa - ja painetaan... Päivää aikaisemmin tämä oli hengettömänä http://vaunut.org/kuvasivu/19655 ja nyt elämänsä vireessä.
Kommentit
| 08.04.2006 12:53 | [Tunnus poistettu]: | Ruma, mutta kaunis veturiksi. Ei sellaasta kuvaa löyry mis olis Kalkkuna ja Trumppa samas ruurus? | |
| 08.04.2006 13:18 | [Tunnus poistettu]: | Koska Mullikuhnureita ja Trumppia oli loppuaikoina sijoitettu samalle varikolle Riihimäelle, löytyy useiden kuvaajien samassa kuvassa lämpöisiä Vr5:siä ja Tr2:sia. Ainakin yksi otos (kovasti vain huono) löytyi täältäkin. http://vaunut.org/kuvasivu/12272 | |
| 08.04.2006 17:00 | Jorma Toivonen: | Muutama mv-neg. löytyisi minultakin 60-luvun puolestavälistä täältä Ri:ltä (mm. 1408, 1310), ensimm. oman kameran harj. kuvia, muttei ole kalustoa lähettää niitä näille sivuille (ainakaan vielä), ja tämä nykyaikainen tietojen käsittelytaitokin varsin hataraa. | |
| 08.04.2006 17:33 | [Tunnus poistettu]: | Hyvää kannattaa odottaa, joten pyydän please pistä jollain konstia (vaikka ajan kanssa kuvat näkyviin). Kaiken lisäksi 1408 taitaa olla vähemmän kuvattu Vr5-sarjan veturi. Se kun häipyi jo hyvin aikaisessa vaiheessa Riksusta Seinäjoelle, jossa tuuppasi viimeiset vaunuletkansa 1968. Ja tuo 1310 "kuningas" Trumppien joukosta. No ainakin mun mielestä. Oli niin kuin olen usein todennut lempi Trumppani. No meni vähän liian henkilökohtaiseksi, mutta kuvilla on varmasti kiinnostavuutta. | |
| 08.04.2006 20:01 | [Tunnus poistettu]: | Kutsumanimiä Vr5:lle oli Mulli, Mullikuhnuri, Mullikka, Konna, Kalkkuna, Hertta, Pikku-Truman. Minusta ruma suomalaiseksi veturiksi. | |
| 08.04.2006 20:18 | Ilkka Hovi: | Mielenkiintoisia noi kutsumanimet. Ennenkuin vakiintuivat oli eri puolilla maata eri nimiä. Hyvä esimerkki on Vr5 jonka nimitys Kalkkuna sopi hyvin vaihtovetureiden nimisarjaan. Imeisesti Mulli ja Mullikuhnuri olivat enempi Vr4 sarjan lempinimiä ( veturi oli tällöin 0-6-0ST). Harrastajat ovat ottaneet, "virallistaneet" joitakin nimiä. Hv1-3 eli "Heikki" on nyt yleisessä käytössä, vaan kun ensimmäisen kerran kuulin lempinimen Kouvolassa, oli se Mörssi. Itä-suomalaiset kutsuivat näitä Mörsseiksi, ymmäsin nimitys oli jo Viipurista lähtöisin. Itse asiassa kuinka yleinen "Heikki" nimitys oli? Eipä silti sopii hyvin näille sarjoille, henkilöjunien maalaispoika presidenttien seassa. | |
| 08.04.2006 20:47 | [Tunnus poistettu]: | Voi olla. Vr4:sen lempinimi oli Kilpikonna. Löytyisköhän sen kuvaa jostain? | |
| 08.04.2006 21:08 | [Tunnus poistettu]: | Koojii:lle Katso Resiina 2/97. Siinä on paljon Vr4:n kuvia | |
| 08.04.2006 21:14 | [Tunnus poistettu]: | Lempinimiä löytyy: http://www.makasiiniraide.fi/lempinimia.html Oho, Vr4:nen olikin myöhemmin Vr5! Eipä ihme, että lempinimet meni "päällekkäin" :) |
|
| 08.04.2006 21:37 | [Tunnus poistettu]: | Muuten kenestä Heikistä tämä lempinimi tulee ja olihan siellä salinpuolella Hv:stäkin yksi aito presidentti nimittäin Hindenburg (nämä Scwarztkopffin 3:set). | |
| 08.04.2006 21:38 | Jorma Rauhala: | ==III==: Kalkkuna on ehkä niin ruma, että se onkin jo muuttunut kauniiksi. Ainakin tästä suunnasta katsottuna se on erittäin onnistuneen näköinen, mielestäni päihittää kaikki muut Vr-pässit. Siinä on tarvittavaa miehekkyyttä ja sopivasti kaikenlaisia putkia ja vipstaakeja lisukkeena, ettei näytä vanhanajan lelulta. Tämmöinen lapsuusajan TUFFE on ikäänkuin oikea KONE, siitä puuttuu vain TENDERI. Jos ajattelee vaikka Kanaa tämän rinnalle, niin sehän on selkeästi "huvilaite". | |
| 08.04.2006 21:42 | Tapio Muurinen: | Veljeni appi, Pena, oli kotkalainen kuljettaja (kuten on vävypoikansakin). Pena on tehnyt näillä paljon töitä. Ne olivat väkeviä työkoneita, mutta oli niissä jotain ominaisuuksia, jonka takia niistä ei oikein pidetty. Kana oli paljon mieluisempi. Nämä "Pikku-Trumannit" olivat aluksi Vr4-sarjaa, jossa vesisäilöt kaartuivat lähes koko kattilan ympäri. Vesitila oli suuri, mutta hiilipoksi oli pieni. Täydessä vesi- ja hiililastissa akselipaino oli kovin suuri, koska se jakautui vain kolmelle vetävälle akselille. Veturia sanottiinkin vaihteensärkijäksi. Esimerkiksi Turussa veturi ei saanut ajaa Aurajoen sillalle raskaan akselipainonsa takia. Veturi muutettiin 1950-luvun alussa sarjaan Vr5, rakentamalla vesitila perään ja alle laahuspyörä. Näin paino jakautui tasisemmin. | |
| 08.04.2006 22:24 | [Tunnus poistettu]: | Juhani: itselläni on vain muutama Resiina-lehden numero. Juuri tuota ei valittavasti ole (nekin vähäiset joutuivat käsiini sattumalta). | |
| 08.04.2006 23:00 | Jorma Toivonen: | Täällä Ri:llä muistan kuulleeni myös nimityksen "pellonraivaajasta", johtuneeko siitä että Vr5-sarja useimmiten työskenteli laskumäessä tyhjentäen tuloratapihaa. 50-luvun lopulla täällä työskenteli 1408-1410, 60-luvun alussa myös 1407 ja 1411. | |
| 08.04.2006 23:39 | [Tunnus poistettu]: | Näyttäis niin kuin vuonna 1967 Riksun Mullikanta olisi ollut suurimmillaan. Tuolloin sinne oli jokatapauksessa sijoitettu nrot 1410-1416 (siis seitsemän yksilöä) ja ne kaikki olivat esim. toukokuussa työssä Riihimäellä. Miksi Riksussa oli tuolloin noin paljon Vr5:sia johtui siitä, että Tampere oli vähää aiemmin saanut uusia dieseleitä ja höyrypäivystys loppunut Tampereella ja se "tyrkkäsi" tarpeettomat Kuhnurinsa Riihimäelle. Olivat hetken kaikki siellä ajossa ennenkuin ekat tuosta katraasta siirrettiin Lahteen niin ja menihän se yksi vielä Ouluunkin. - Riihimäkeläisen vek Aimo Hyvärisen kuva Riksun laskumäeltä, jossa Kalkkunat 1410 ja 1407 työntävät kaksinvedossa vaunuroikkaa aasinselän yli on myös mainion harvinainen alansa dokumentaatio. | |
| 08.04.2006 23:50 | Jorma Toivonen: | Aimon kanssa tuli muutama "reissu heitettyä", tuntui olevan erittäin "keräileväinen luonne". Minnekkähän kaikki hänen keräilykohteensa ovat joutuneetkaan... Jokunen vuosi sitten muistelen hänen esitelleen minulle jonkin Tv2:n numerolaattaa Toyotan takakontissa, oliko valettu Hy knp:lla häntä varten? | |
| 08.04.2006 23:55 | Jorma Toivonen: | Eihän tästä tuu mittään... Kirj.virh. kun yrittää korjata tulee sama asia uudelleen, taidan jättää nämä teille osaavimmille ja alkaa seurata kuvia ilman kommentteja kuten tähänkin asti... | |
| 09.04.2006 00:02 | Jorma Rauhala: | Parempi kahteen kertaan - kuin ei ollenkaan. Anna vaan |
|
| 09.04.2006 00:09 | [Tunnus poistettu]: | Yhdyn täysin Jorman kommenttiin. Kaltaisiasi koneenpäällä tietämyksensä hankkineita tarvitsemme joukkoomme. Aikoinaan minäkin hermostuin tuplateksteistä ym. mokista, mutta ei niistä kannata ottaa kovin suuria paineita:) | |
| 09.04.2006 00:30 | [Tunnus poistettu]: | Ihmeitä on tämä maailma täynnä. Kaksi vuotta aiemmin kuvasin tämän saman yksilön täydessä työntouhussa Kontiomäellä siis siellä minne monen vanhan veturin taival noin kuvainnollisesti sanoen päättyi. Enkä olisi unissanikaan voinut kuvitella, että nelosatien sillan pilarit Lahdessa vielä raikuisivat tämän koneen sahatessa edestakaisin sillan alla. Yleensähän vetureiden vanhetessa ne tahtoivat siirtyä aina ylemmäs, kunnes päätyivät viimeisille varikoilleen. | |
| 09.04.2006 12:20 | Simo Toikkanen: | Nykyään tilanne tuntuu olevan päinvastainen: Dv16-veturit valuvat Helsingin varikolle odottamaan hylkäystään... Pitäisi vain enemmän käydä kuvailemassa noita työn touhussa, ennenkuin on liian myöhäistä, ks. esim. http://vaunut.org/kuvasivu/14221 | |
| 09.04.2006 18:57 | Ilkka Hovi: | Lahden kundit sanoivat, että Kanalla on nopeampi työskennellä, kiihtyy nopeammin. Vr5 taas oli nopeampi vaihtokone kuin Dv15 ja nykyisin Dv16 ovat Helsingissä kun ovat nopeampia kuin Dv12 veturit ja Ilmalassa Dr14 ei kuulemma tahdo taipua vaihteisiin. Siispä vaihteet on uusittava jotta saadaan uusia vaihtovetureita. Kuinkahan nopeita Kanat oikein olivat jos kaikki muut ovat hitaampia? Niin ja sitten vielä oli C5 eli Bliksti, joka kuulemma oli oiken ketterä. | |
| 19.09.2024 02:51 | John Lindroth: | Komea kuva ei voi muuta sanoa! | |
| 19.09.2024 10:50 | Petri Nummijoki: | Lahdessa ehkä Vr1 oli nopein mutta sitä tuskin voidaan yleistää kaikille liikennepaikoille ja kaikenlaiseen vaihtotyöhön. Eiköhän Vr1 muutu joukon hitaimmaksi, kun lisätään riittävästi vaunuja perään, kaivataan pitkää toiminta-aikaa tai työtehtäviin sisältyy merkittävästi linja-ajoakin. |