??.08.1963 Tässä kuvassa Ardelt on paluumatkalla Kouvolaan tavarajunassa heti Riston perässä. Nosturin rakenteita näkyy hyvin. Ennen töihin ryhtymistä se otti vastapainovaunusta riittävästi painoja selkäänsä. Kulmiin levitettiin tukitassut yleensä ratapölkyistä tehdylle "pedille". Kiskoja vasten se ei nostanut, vaikka alla oli 7 akselia. Nosturissa oli pystyhöyrykone, joka toimi ilmeisesti öljyllä.
24.04.2006 11:56 | Tapio Muurinen: | Vertailukuva otettu samalta paikalta http://vaunut.org/kuvasivu/20408 | |
24.04.2006 12:38 | [Tunnus poistettu]: | Yllättävän modernin näkönen ollakseen höyrykäyttönen. Millonkahan tuo on paukuteltu kasahan? | |
24.04.2006 12:45 | Kimmo Ylitalo: | Malmilla romutettu oli 1953 tehty. | |
24.04.2006 12:49 | Tapio Muurinen: | Samaa tietoa olen yrittänyt haeskella, mutta lyhyellä haulla ei ole vielä tärpännyt. Veikkaukseni on jotain 1950-luvun loppua tai -50/60 -lukujen vaihetta. Näitähän oli ainakin kaksi, Pasilassa ja Kouvolassa. Oliko useampia? | |
24.04.2006 12:58 | Tapio Muurinen: | Ikähaarukka alkoi tarkentua, kiitoksia. Nämä olivat hyvässä kuosissa, sillä suurimman osan ajastaan ne viettivät tallin suojissa. | |
24.04.2006 13:06 | [Tunnus poistettu]: | Mä oon nähny tämmöisen mm. Viekissä töissä työjunansa kanssa Jumbo 936:n perässä. Katso esim. Resiina 2/87 sivu 17. Kyllä ne äkkiä Jumbollakin ajoi pitkiä matkoja, koska ei siinä kauaa mennyt, kun myöhemmin samana päivänä näin sen saman Jumbon jo "köröttelevän" Joensuun tallialueelle polttoainetäydennykseen. Ja kyllähän Viekistä Joensuuhun on matkaa. Nosturi oli kyllä varmaan jäänyt jonnekin työmaalle. | |
20.10.2006 22:44 | Jokke Harju: | Liekö sama, tai sitten samantyyppinen Ardelt nykyaikana... http://www.steamengine.cc/arkisto/kuvaarkistonkuvat/IMG0023.jpg Ardelt (DDR) höyrynostokurki Malmilla. Kuvan ottanut Katriina Etholén 16.10.2000. (Höyrykoneyhdistyksen arkisto) |
|
20.10.2006 23:55 | Tapio Muurinen: | Sama on, tai sitten se toinen. Näitähän oli tiettävästi yksi Pasilassa ja yksi Kouvolassa. Näiden synnyinmaasta en mene sanomaan, oliko Ardelt-Werken tehtaita sodan jälkeen molemmilla puolilla. | |
03.02.2008 14:44 | Raimo Virtanen: | Kuvassani vuodelta 1960 http://vaunut.org/kuvasivu/45432 on sama Kouvolassa "majaansa" pitänyt Ardelt, kun tässä kuvassa. Millonka lienee romutettu? Tietäisikö kukaan millaisella varotusajalla nosturi lähti miehistöineen liikkeelle. Muistelen nosturin tulleen Otavaan Kouvolasta vasta noin kymmenen tunnin kuluttua onnettomuudesta, | |
03.02.2008 17:04 | Eljas Pölhö: | Ardelt ja Krupp Ardelt (vuodesta 1953) nostureista on paljon tietoja ja kuvia seuraavan linkin takana. Oikeasta yläkuvasta valitaan K (Kran) ja sitten sen alla olevaa valikkoa vieritetään kunnes tulee Kranwagen, siellä Ardelt ja Krupp Ardelt tai muitakin jos kiinnostaa. http://www.eisenbahndienstfahrzeuge.de/ | |
03.02.2008 22:30 | Tapio Muurinen: | Vuonna 1992 nosturi oli vielä kasassa, mutta tämän näköisessä kunnossa http://vaunut.org/kuvasivu/44096 - Mikään salamalähtijä tämä ei ole ollut. Riippuen onnettomuuden suuruudesta, kuinka paljon tarvittiin miehiä ja muuta kalustoa. Yleensähän rata meni poikki. Tunteja varmaan kesti, ennen kuin raivausporukka oli paikalla, ja muutama tunti lisää kunnes päästiin nostoihin; painetta höyrykattilaan, nosturille hyvä paikka, tassujen alle kunnon pedit ratapolkyistä, jne. Jos liikenne pääsi esimerkiksi ratapihalla kiertämään muita raiteita, niin sitten ei ollut senkään vertaa hoppua. (Käyttäjä muokannut 03.02.2008 22:32) | |
04.02.2008 09:14 | Raimo Virtanen: | Juuri näin oli Otavassa vn.1960. Hoppua ei ollut, kun veturi ja vaunu putosivat juuri etelävaihteen aseman puolella ja onnettomuuspaikka päästiin kiertämään. | |
23.04.2014 11:17 | Heikki Kannosto: | Siirrettiinkö vastapainot jollakin käsin veivattavalla vinssillä jonkin vaijerin varassa? | |
23.04.2014 12:49 | Tapio Muurinen: | En koskaan nähnyt vastapainojen siirtoa, mutta todennäköisesti ne hidasvälitteisellä käsivinssillä ja vaijerilla siirrettiin lähelle nosturia, joka nosti painot vahvoilla ketjuilla ylös, joko yhden tai molemmat tarpeen mukaan, ensin toisen ja sitten toisen. Vastapainot liikkuivat kiskoilla pienillä teräspyörillä. Kampisysteemi näkyy vastapainovaunun päässä kuvassa http://vaunut.org/kuva/56671 Toisessa kuvassa kaikki vastapainot ovat käytössä, koska nostosäde on suuri http://vaunut.org/kuva/66773?tag0=18%7CTnk-Rto%7C | |
23.04.2014 13:06 | Heikki Kannosto: | Meinaan vaan että eihän "norsuri" itse pysty niitä selkäpuolelleen siirtämään... | |
23.04.2014 20:49 | Lasse Hinkkanen: | Yritin etsiä, mutta en löytänyt kuvia VR:n suurnosturista. Olen ollut kahdesti katselemassa sen työskentelyä. Ensimmäinen kerta oli Vilppulan junakolarin jälkeinen neljän Dv12 nosto luiskasta. Toisen kerran se nosti Haapamäen aseman päähän sen höyryveturin ohikulkumatkallaan. Hidasta hommaa se oli, aamupäivä meni nosturin tuennassa ja iltapäivä tuentaa purkaessa. Nostossa meni puoli tuntia. Iso kone se oli, muistaakseni 160t luki koukun kyljessä. Ei sattunut noihin aikoihin koskaan olemaan kameraa työmaalla mukana. Kotipaikka nosturilla oli Riihimäki. Tämä nosturi ainakin itse nosti vastapainot takanaan olevaan vaunuun, kääntyi ja otti painot joillakin kiskoilla takalistoonsa. |
|
23.04.2014 21:52 | Tommi K Hakala: | http://vaunut.org/kuva/66773?tt=18&i1=Tnk-Rto Tossa kuvassa näkyvät painoissa olleet kiskopyörät, eli painot on rullattu painovaunusta nosturin taakse kahdessa nipussa, ensin on nostettu ylempi nippu rullaketjuilla paikoilleen. Sen jälkeen rullaketjut on laskettu painossa olevien reikien läpi ja on nostettu alemmat painot paikoilleen, meniköhän se näin? | |
23.04.2014 23:49 | Tapio Muurinen: | Sellaiset vermeet, että juuri noin minäkin sen ajattelin tapahtuneen. Vastapainovaunussa oli jossain myös kirjallisia käyttöohjeita, vai koskiko ohjeet vain kuljetusta, ei jaksa muistaa. - Jos kuva olisi 20 vuotta nuorempi, niin suoraan nosturin takana, kallion reunalla kokoaisi Haminan nykyinen punatiilinen asemarakennus. |