26.07.2003 Kovin suoraa ratalinjaa Repinon asemarakennuksen kohdalta Pietarin suuntaan.
14.09.2003 18:10 | Ilkka: | Kovin on yksinkertaisemman näköiset sähköpylväät kuin Suomessa... | |
14.09.2003 18:16 | Tve4: | Ja raskaammat ,-) | |
14.09.2003 20:14 | Pete: | Taitavat olla betonipylväitä? | |
14.09.2003 22:03 | Juhana Konttinen: | Betoniahan nuo. Hyvin huomaa milloin maa ja valuutta vaihtuu Vainikkalasta lähdettyä vaikka vaan pylväitä tiirailisi. | |
15.09.2003 12:05 | Niila: | Ruotsissa on vanhemmilla sähköistetyillä sivuradoilla käytössä myös puisia ajojohtopylväitä. Se vasta näyttääkin epäilyttävältä materiaalilta, ainakin sähköratapylvääseen jossa johtimien kiristystiukkuudet ovat paljon suuremmat kuin tavallisissa sähkölinjoissa. Mutta hyvin näyttivät kestävän, harustetaan vain riittävän hyvin. | |
15.09.2003 13:10 | HT: | Onhan Suomessakin ihan muutama vuosi sitten ollut vielä puisia ajojohtopylväitä... | |
15.09.2003 15:57 | Pete: | Ei kai teräsbetonipylväissä kyllä oo mitään epäilyttävää. Niitä käytetään paljon muuallakin, muistaakseni Saksan suurnopeusradoille asennetaan nykyään uutenakin betonipylväät. Paljo rumempiahan ne kyllä on ku meidän teräksiset, vaikkei niitäkään voi radan radan kaunistukseksi sanoa. | |
15.09.2003 16:00 | Simo: | Puisia tolppia oli ainakin tuossa Espoon ja Tuomarilan välissä. Remontin yhteydessä poistuivat. | |
15.09.2003 16:03 | Jouni: | Betonikombinaatti n:o 617 on valmistanut jossakin päin Neuvostoliittoa 100 000 000 betonista ajojohtopylvästä vuodessa ja ne on sitten levitetty ympäri Neuvostoliittoa kuljetuskustannuksista välittämättä... :-D | |
16.09.2003 13:25 | Niila: | Hetkinen. Jos Suomessakin on ollut puisia ajojohtopylväitä, ne lienee asennettu 1960-luvun loppupuolella. Tai ainakin alkuperäiset sellaiset. Nimittäin tuo Espoo-Tuomarila rataosuus kuuluu Suomen ensimmäiseen sähköistettyyn rataosuuteen Hki-Kirkkonummi. Onko silloin todellakin mietitty tosissaan että sähköistystä aletaan toteuttamaan kauttaaltaan puisilla pylväillä? Jos jollain on kuvia noista Suomalaisista ajojohtopylväistä, olisi melkein pakko saada tänne näytille sellaisia!! | |
16.09.2003 14:19 | HT: | Puisia ajojohdinpylväitä oli Kauniainen-Espoo -osuudella. Ne asennettiin n. 1965. Syy puisten pylväiden käyttöön oli se, että ko. alueelle suunniteltiin rataoikaisua. Onhan siinä Tuomarilan seudulla (edelleenkin) aikamoiset kaarteet. Eli puiset oli tarkoitettu väliaikaisiksi. Mutta mikä onkaan sen pysyvämpää, kuin väliaikaisuus:) Niinpä sitten 90-luvulla kun todettiin, että enää ainakaan sitä oikaisua ei voida toteuttaa runsaan radanvarsirakentamisen takia, päätettiin puupylväät vihdoin korvata teräspylväillä. Ei siis ollut mitenkään suunnitelmissa käyttää puisia pylväitä sen laajemmin. | |
10.03.2004 20:34 | Risto Hyvärinen: | Öh! Taitaa olla käytössä vähän pienempi jännitekin noissa langoissa. Mulla on sellainen muistikuva, että jännite on "vain" 3,5kV meidän 25 kV:n sijaan. Onks Repino muuten sama, kuin Terijoki? Miten mulla olisi sellainen muistikuva On vaan äitini synnyinseutuja. | |
10.03.2004 20:47 | Jouni: | Jännite on 3 kV. Repino on Kuokkala, Zelenogorsk Terijoki. | |
10.03.2004 22:05 | Risto Hyvärinen: | Ei nyt kuitenkaan hirveän paljon heittänyt! | |
11.03.2004 08:34 | Teppo: | Mutta vaikka RZD:n Lokakuunrautateillä Leningradin alueella on käytössä 3 kV DC (tasavirtaa), on esim Muurmanskin alueella käytössä sama järjestelmä kuin Suomessakin eli 25 kV AC (vaihtovirtaa) 50 Hz. Muurmannin radalla (Pietari - Muurmasnk on siis käytössä molempia järjestelmiä, eteläpäässä tasavirtaa, pohjoisessa vaihtovirtaa. Jos Sähköt tulisivat Vartiukseen myös Kostamuksen kautta uutta Venäjän puolella rakenteilla olevaa rataa pitkin, sähköjärjestelmä olisi sama kuin Suomessa.) | |
11.03.2004 13:43 | Jouni: | 25 kV / 50 Hz on käytössä myös Vilnan ympäristössä Liettuassa. | |
11.03.2004 13:45 | Jouni: | Tallinnassa, Riiassa ja Kaliningradissa on 3 KV:n tasavirtasähköistys. |