26.07.2003 / Vantaa, välillä Hiekkaharju–Koivukylä
26.07.2003 Höyryvetoinen höyryhinaus V 209 Porvooseen Hiekkaharjun ja Koivukylän välillä aikaisin aamulla.
Kommentit
| 15.08.2003 19:09 | Simo: | Tasoskanneri on diojen skannaamiseen huono ratkaisu... | |
| 15.08.2003 19:20 | Juha: | Ja mitenköhän Koffin mainos on päätynyt höyryveturin kylkeen? On siinä voinut olla ihmetteilemistä niillä ketkä ovat tämän kokoonpanon nähneet. | |
| 15.08.2003 19:47 | Simo: | Koff muistaakseni sponsoroi veturin maalauksen. Samassa yhteydessä veturin numero "muuttui" 1151:stä 1819:ksi... | |
| 15.08.2003 20:30 | Jouni: | Eikös 1151 ollut jo kunnostettu ennen tuota "sponsorointia"? Eli jo kunnostettu veturi uhrattiin markkinointitarkoituksiin. Olisivat sponsoroineet mieluummin jonkun raadon kunnostuksen. | |
| 15.08.2003 22:05 | Hara: | Mites ennen kun ajettiin höyryllä niin oliko joka veturissa miehityksenä kuljettaja ja lämmittäjä vaiko riitikö vain pelkkä lämmitäjä jälkimmäisten kopissa istuskelemaan ja halkoja kattilaan heittelemään ?? !"! | |
| 15.08.2003 22:34 | Ville: | Kyllä jokaisessa veturissa piti olla täysi miehitys. Höyryaikoina ei tunnettu moniajolaitteistoa. | |
| 16.08.2003 15:30 | Timo O.: | Onkos nuo jälkimmäiset veturit 1132 ja 1148? Mites niiden kunnostus on edistyny? | |
| 16.08.2003 18:03 | Juha: | Mitenkäs sitten jälkimmäisten vetureitten kuljettajat ovat saaneet tietoja vaikka siitä milloin piti jaruttaa, milloin ajaa nopeammin jne. | |
| 16.08.2003 19:10 | Juha Vuorinen: | Olin tänään höyrypäivillä (laitan kuvia maanantaina) ja siellä sanottiin vetureiden olevan "kankia vaille valmiita". En tiedä pitääkö paikkansa. 1148 on Ilmeisesti se fazerin sponsoroima kone, koska se on maalattu "fazerin sinisellä" (vielä ilman "nimmaria"), mutta mikä/kenen on tuo 1132 kun "se on ihan oikean veturin näköinen!"... Noita stanan TK:ta tuntuu kunnostuvan kuin sieniä sateella... | |
| 18.08.2003 15:26 | AnttiL: | Vai kankia vaille valmiit?P***an marjat, kaikista oleellisin on vielä edessä, eli liikennekelpoisuuskatsastus.1132 omistaa Korpivaaran pojat ja Esko Härö.Ko. henkilöt eivät sitäpaitsi tunne höyryveturi tekniikkaa tipan vertaa.1132 on sitäpaitsi vuoto kuljettajan puoleisessa imurissa, rungossa.Olisi kiva tiettää, että kuka noilla mahdollisesti joskus ajaa, koska porvoossa ainoa joka virallisesti saa ajaa höyryveturilla on T.Laaksomies! | |
| 14.12.2003 15:10 | steve: | KOFF, brewed with P*rkele since 1819...:) | |
| 09.05.2006 21:23 | [Tunnus poistettu]: | Juhalle vastauksen poikasta hieman myöhästyneenä kysymykseesi höyryvetureiden miehistöjen kommunikoinnista kaksinajotilanteessa. Iisalmelaisen vek Ensio Rossin mukaan komento on siirretty johtoveturin kuljettajalle, joka esim. hoitaa junan jarrutuksen, jolloin jälkimmäinen veturi kulkee ikäänkuin vaununa. Poikkeustilanteissa voidaan toki jälkimmäisestäkin veturista jarruttaa. Tarvittaessa viheltimillä pystyttiin ilmoittamaan monenlaisista asioista. Muistaakseni Ivalon kirjan mukaan kahta erilaista höyryveturia ei pidä kytkeä kaksinvetoon. Enkä heti löytänyt perustelua tälle asialle. Olisiko tehohukka liian suuri. Siis taloudellisuus kysymyskö? Kahden samanlaisenkin höyryveturin kaksinajossa lienee tehohäviöitä, mikä suurenee veturien ollessa kovin erilaisia. - Käytännössä näin hyvinkin erilaisia höyryvetureita kaksinvedossa. Ehkäpä suurimpina erilaisuuksina Ukko-Pekka 1016:sta ja Jumbon 921:n tuplaveto sorajunassa Iisalmessa kesällä 1969. | |
| 09.05.2006 22:06 | Tapio Muurinen: | En omista Ivalon kirjaa, mutta olen sitä joskus selaillut. Vanhat kuljettajat kertovat, että sekaparivedolla on vedetty useinkin, mutta sääntönä oli, että hitaampi oli edessä. Se kakkosveturi siis tavallaan vain avusti, jos juna raskas ja aikataulussa piti pysyä. Tunnetuimpia ehkä viimeiset sotakorvausjunat, jossa määrätyllä kellonlyömällä piti olla rajalla. Tosin apuveturia taidettiin käyttää työntämiseen eräissä tapauksissa. Oma havaintoni, jota olen mainostanut, oli Trumannin ja Ukko-Pekan pariveto Hillosta Kouvolaan joskus 1960-luvulla. Molemmat tekivät töitä, mutta todennäköisesti toinen oli vain siirtoajossa samalla aikataululla. | |
| 09.05.2006 23:03 | [Tunnus poistettu]: | Ivalon kirjaa (tätä höyrymiesten "raamattua") löytyy ainakin kolmea erilaista painosta nimittäin vuosilta 1945, 1946 ja 1953. Osaa näistä mun kirjoistani on lyijykynä ym. merkinnöistä päättäen käytetty myös ahkerasti oppikirjoina niinkuin varmaan monen muunkin harrastajan vastaavia teoksia. Vanhoista kiertokirjeistä ja mm. Lumion Mikon numeroiduista veturitarinoista voidaan lukea, että se ei suinkaaan aina ollut itsestään selvä juttu, että saataisiin apuveturi vaikka kyseessä olisi painava juna. (Riippuu varmaan aina kustakin aikakaudesta, mitä eletään). Sama pätee myös muuten apulämmitäjän saamiseen. Joidenkin vuosien kiertokirjeiden mukaan apulämmitäjä saatiin vain poikkeustapauksiin ja varikonhoitajien oli tästä aina ilmoitettava asianomaisille konejaksojen päälliköille. - Tuosta kaksinvetoveturien järjestyksestäkin varmaan käytännön syistä poikettiin ainakin loppuaikoina. Tuli muutaman kerran kuvattua huomattavasti nopeampi veturi kaksinvedossa johtoveturiksi kytkettynä. | |
| 11.05.2006 10:25 | Petri Nummijoki: | Jt:n mukaan kaksinvedossa tuli etummaisena olla junan vakituinen veturi. Jos kuitenkin vetureiden sallitut nopeudet erosivat huomattavasti toisistaan niin silloin se oli nimenomaan nopeampi, joka tuli laittaa johtoveturiksi. En tosin tiedä yhtään, miten tarkasti tätä käytännössä on noudatettu. | |
| 11.05.2006 10:46 | [Tunnus poistettu]: | Mikäs on sorajunan vakituinen veturi:-O. Varmaan lähdettiin aina kirjoista katsoon mikä veturi pitää olla ensimmäisenä riippumatta siitä mitä hankaluuksia se tuo tullessaan (:^)= Useiden vanhojen kuskien juttusilla olleena tuntui välillä, että elämän käytäntö oli sanellut monet asiat miten toimitaan riippumatta siitä miten kirjanoppineet ovat asiat kirjoihinsa pistäneet. Yksilöimättä tässä sen tarkemmin tuntui heitä kuunnellessaan, että terve järki voitti montaa kertaa. Vasta myöhemmin olen nähnyt kuinka asiat selitetään kirjoissa toisin. No silloinhan oli toinen aika, toinen kulttuuri tehdä asioita, Silloin yksilö pystyi päättämään monasti miten toimitaan eikä kaikkea oltu nyky-yhteiskunnan tapaan säännelty pilkuntarkasti, mikä tuntuu lyövän leimansa, kun jotkut nuoremmat ajettelat miten ennen on muka toimittu. | |
| 11.05.2006 13:28 | Petri Nummijoki: | Oikeastaan Jt:n osalta on käynyt jopa päinvastoin eli vanhat säännöt määrittelivät asiat paljon yksityiskohtaisemmin kuin nykyiset. Mutta ei niitä varmaan aina voinutkaan tosissaan ottaa, jos homman halusin jotenkin toimivan. Ehkä sen takia sääntöjä on aikojen saatossa yksinkertaistettukin. | |
| 11.05.2006 15:46 | [Tunnus poistettu]: | 40-vuoden kuluttua sen ajan ihmiset eivät pääse tämän ajan henkeen vaan näkevät tämän päivän asiat sen päivän hengen mukaan. Ja siinä on aina ristiriita. Eräänkin kokeneen veturinkuljettajan selvittäessä kerran mulle toimintatapoja kaksinvetotilanteessa, mulle selvisi vasta Ivaloa (Höyryveturit ja niiden hoito kirjaa) lukiessani kuinka siinä asiat selitettään juuri päinvastoin, miten elävässä elämässä oli toimittu. Eikä tää suinkaan ollut ainoa tapaus. - Kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu 5534 ihmetellään henkilökunnan poistumista höyryveturista vastoin sääntöjä?? Se oli niin tavallista kuin olla ja voi tuolloin. Valtion Rautateilla on leveäraidevetureilla sattunut yksi kattila räjähdys, kun veturimiehistö ei ollut paikalla. Ja hyvä niin sillä räjähdyksen syy oli materiaalivika. Tämän päivän ihmiset joutuvat elämään niin monenlaisten määräysten kanssa, että heidän on vaikea ymmärtää, että kerran oli aika, jolloin pystyttiin ja tehtiin monet asiat kokemuksen ja ammatin tuoman pätevyyden kautta, jolloin asiat saatiin tehtyä monen eri osapuolen kannalta järkevimmin. | |
| 11.05.2006 18:55 | Tapio Muurinen: | Parivedot ovat kaiketi olleet yleisempiä sotien jälkeen, jolloin sopivasta kalustosta oli pula, eikä raskaan sarjan vetureita ollut vielä riittävästi ja niiden toiminta-alue oli suppea. Eivätkä Ristot, Trumannit ja Pekat lisäapua tarvinneetkaan. Samat perusteet ne olivat silloinkin, eli parempi kiihtyvyys ja aikataulussa pysyminen, jos niin oli pakko. Uskoisin, että ammatillinen kokemus ja käytäntö sanelivat miten päin hommat hoidetaan. Jos ajatellaan esimerkiksi Paikkua tai Mörssiä Jumbon kanssa tavarajunan parivedossa, niin maalaisjärjellä ajatellen Jumbo keulalla tekee varsinaisen työn ja kakkosveturi avustaa. Teoriassa toisinpäin voisi käydä niin, että hitaampi veturi onkin jarruna, tai sitten se joutuu tulemaan ”ylikovaa”, mikä taas varmasti ei ole hyväksi kiertokangille ja laakereille. Videolla ”Riston voimaa” on pätkä, jossa 1009 ja 1033 ovat peräkkäin. Meno oli vauhdikkaan näköistä, ja Riston kanget säksättivät jo melko tiheään. - Vahva muistikuva on, että näkemässäni tapauksessa (yllä) Truman oli johtoveturina ja Pekka oli kakkosena. Tosin Truman olisi vetänyt yksinkin koko junan kevyesti, mutta Pekan suurille pyörille se olisi ehkä ollut liian raskas. Ja näitten vetureitten nopeuserohan oli nimellisesti lähes kaksinkertainen. (Ylläpito muokannut 29.12.09 14:02) |
|
| 12.05.2006 09:32 | Petri Nummijoki: | Tultiinko veturimiehiltä kattilaräjähdyksen jälkeen tivaamaan, että minkä takia nämä ovat vielä hengissä? Oman harkinnan käytössä on aina se varjopuoli, että voi joutua vaikeuksiin, jos kaikki ei sittenkään suju suunnitelmien mukaan. | |
| 12.05.2006 10:07 | Petri Nummijoki: | Jt:n laatija varmasti oletti, ettei (hitaamman veturin) sallittua nopeutta ylitetä. Ehkä joku oli laskenut ajon tapahtuvan keskimäärin taloudellisemmin, jos vauhti mitoitetaan nopeamman veturin mukaan. Vaikea sanoa, kun määräystä ei tältä osin perustella. | |
| 12.05.2006 10:59 | Tapio Muurinen: | Suomessa höyryjen parivedot ovat olleet yleensä poikkeustapauksia, joiden perusteella ei aikatauluja laadittu. Esimerkki oli teoreettinen. Ulkomaisissa filmeissa ja kirjoissa näkyy monivetoja raskailla junilla vuoristo-osuuksilla. Vetureita on saattanut olla pari keulassa ja kolmas vielä välissä tai perässa työntämässä. Ne olivat aivan säännöllisiä. | |
| 12.05.2006 11:04 | Tapio Muurinen: | Juhanilla on paljon hienoja sorajunakuvia parivedolla. Niille on kaiketi ollut omat aikataulunsa. Joitain tapauksia muistan, kuinka juna lähtee kokonaisena, mutta se jaetaan myöhemmin kahdeksi eri junaksi. |