19.06.2006 / Välillä Kouvola–Koria

19.06.2006 2895 (Dv12 2749+ Dv12 2748+ 10 Occ+ 2 Sag+ 9 Hbi+ Hbin+ Hbikk+ 2 Hbi+ Hbikk+ 3 Hbi+ Hbikk+ Hbi+ 5 Shimmn+ Hkba+ Vgk+ Vgobo) lähestyy Kouvolaa.

Kuvan tiedot
Välillä: Kouvola–Koria Ratakm: 188+000
Kuvaaja: Riku Outinen
Lisätty: 09.07.2006 00:00
Junatyyppi
T: 2895
Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

05.03.2014 19:05 Riku Outinen: Kuva on laadultaan surkea, mutta näin vajaan 8 vuoden jälkeen kokoonpano on melko mielenkiintoinen. Poissa ovat Lahden Lämpövoiman Vgobo, Be Group suom.kelavaunut, Loviisan argon-vaunut ja Heinolan kontit.
06.03.2014 00:55 Tero Korkeakoski: Mikä Loviisassa argonia käytti?
06.03.2014 16:29 Ari-Pekka Lanne: Hyvä kysymys. Kuukkelistakaan en ainakaan äkkiseltään löydä loviisalaista Agan tai Woikosken kaasupullottamoa tai vastaavaa laitosta. Sen sijaan Hästholmenin saarella näyttäisi olevan kaksi painevesijäähdytteistä ydinvoimalaitosta. Mutta mihin a t o m i v e l j e t voisivat tarvita argonia? Ydinvoimateollisuus on kautta aikain ollut mystillisyyden verhoama, eikä yksityiskohtaista, sensuroimatonta ydinteknillistä nippelitietoa ole helppo löytää. Sen verran Säteilyturvakeskus kuitenkin raottaa salaperäisyyden verhoa, että Loviisan voimalaitosten radioaktiivisten päästöjen hallitsevin osa on argon-41, jota pössäytellään menemään ympäristöön laitoksista korkeiden ilmastointipiippujen kautta. Argon-41:tä syntyy Säteilyturvakeskuksen mukaan reaktoripaineastian ja pääsäteilysuojan välisessä ilmassa olevasta luonnon argon-40:stä. Jospa Säteilyturvakeskus liioittelee sen verran, että paineastian ja teräksisen säteilysuojakuoren välisessä laipiossa ei olekaan ilmaa, vaan pelkkää argonia? Argonin voisi kuvitella täytyvän olla voimalan rakenteiden ja laitteistojen kannalta harmittomampi, radikaalisti vähemmän korrosoiva ollessaan intensiivisen ja kauttaaltaan läpitunkevan säteilyn jonisoimana kuin ilman hapen. Mutta tämä siis vain omaa pohdiskelua. Hypoteesiä tukee kuitenkin se, että ydinvoimalat tarvitsevat myös lahtivalaantraania, koska ilman sitä kauttaaltaan läpitunkeva jonisoiva säteily hapertaisi putkilinjojen ja muiden läpivientien oleellisen tärkeitä ilmantiiveyskumeja, jolloin ilma pääsisi suojakuoren sisälle jonisoitumaan ja korrosoimaan terästä.

Seuraavaksi Riku tai joku muu viisaampi kertonee meille virallisen selityksen siihen, mikä käyttää argonia Loviisassa?
06.03.2014 16:40 Riku Outinen: Äh, piti sanomani hiilidioksidi-vaunut. Elikkäs nämä http://vaunut.org/kuva/8159?tag0=11|Sag| Jäi jotenkin Hva kuvista Argon pyörimään päähäni, sori jätkät. 0)
06.03.2014 16:43 Ari-Pekka Lanne: Hitsi, ydinvoimateollisuus sai pisteen. (Mutta vain yhden monista...) Mutta siis seuraava knoppi meneekin atomiveljille.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!