??.??.1950 / Seesta
??.??.1950 Junaa odotellaan 40-50 luvun taitteessa Heinolan radan varressa Seestan laiturivaihteella. Kuvaaja tuntematon.
Kommentit
| 30.07.2006 00:29 | [Tunnus poistettu]: | Mainio kuva. Ja nuo mainokset. Niitä ei kyllä enää 1950-luvun loppupuolella noin runsaasti näkynytkään. Ja tuo Singer ompelukoneen "reklaami" esiintyy myös jo paljon vanhemmissakin kuvissa. Pikkupojan olemus viittaisi vahvasti 1940-luvulle ja mieluummin ei edes aivan sinne loppupuolelle. Kunpa naisilla olisi ollut hattuja päässä. Hattumuodista saa toisinaan esim 1940-luvun tunnistettua. Fillarikin oli ylellisyyttä yhteen aikaan 1940 luvulla. Eihän niitä tässä yhtä lukuun ottamatta näykkään. Ventataan muuten hyvin todennäköisesti nykytermein Hk1, 2 tai 3 sarjan vetämää henkilöjunaa. | |
| 30.07.2006 00:45 | Reijo Salminen: | Kylän rautatiehistoriaan kuuluu paitsi tämä nyt jo purettu asemarakennus, myös Kukkasjärven ja Salajärven kiskoja pitkin omalla vedollaan ylittänyt "Ruuhijärvi"-laiva. Mahtaako suomessa olla ollut vastaavia muuallakin? | |
| 30.07.2006 00:48 | Reijo Salminen: | Täsmennystä edelliseen - siis Kukkasjärven ja Salajärven välisen kannaksen kiskoja pitkin ylittänyt Ruuhijärvi-laiva. Pajulahden urheiluopisto on lähellä tuota 20-luvun lopulla toimineen laiva/juna-amfibiosysteemin rataosuutta. | |
| 30.07.2006 10:08 | Tapio Muurinen: | Kesällä 1972 olin opiskelijana kartoittamassa näitä maisemia. Muistan Seestan ja Mäkelän jotenkuten - ja taas kerran: Muistia parantaisi kummasti, jos olisi älynnyt silloin ottaa edes muutaman kuvan. Dv15 -vetoisia tavarajunia näkyi joskus liikkuvan. | |
| 30.07.2006 10:12 | Tapio Muurinen: | Tarkennus edelliseen - siis Vv15, eikä Dv15 vielä tuolloin. | |
| 30.07.2006 12:51 | Reijo Salminen: | Liittyikö tuo kartoitus moottoritien rakentamiseen? Hommahan tyssäsi aikoinaan rahapulaan, ja työt keskeytyi Järvenpäähän. Metsässä oli korkokeppejä tielinjauksella, ja nythän se vihdoin viimein on sitten rakennettu. Mäkelä sai kaiketi nimensä torpan mukaan, itse kylä on taas Vanaja. | |
| 30.07.2006 14:07 | Tapio Muurinen: | Ei suoranaisesti liittynyt siihen. Valtion "virkamopoilla" liikuttiin. Kaunista seutua tuo Salpausselkien välimaasto. | |
| 21.04.2007 19:43 | Reijo Salminen: | Tuosta Ruuhijärvi-laivasta oli ollut artikkeli Resiinan numerossa 2/1979. Sen mukaan pohjoismaissa oli ainoastaan yksi vastaavanlainen Boråsissa, Parkanoon oli suunniteltu kanssa mutta ei sitten toteutunut. Lisätietoa ko. kylän sivuilla. | |
| 08.05.2010 22:40 | Reijo Salminen: | Tuo Juhanin kommentti fillareiden ylellisyysstatuksesta 40-luvulla pitää varmasti paikkansa, pidän juuri käsissäni isälleni myönnettyä kansanhuoltolautakunnan ostolupaa jonka löysin ullakolta tässä vähän aikaa sitten, siinä lukee seuraavaa: "Polkupyörän ulkorenkaan ostolupa N: 044955 on myönnetty Kaarlo O. Salmiselle joka on töissä Viipurin Sähköasentajat Oy:llä". Proopuskassa sitten leima ja allekirjoitus, eli tiukkaa on ollut kun kaikesta on ollut pula. | |
| 09.02.2013 01:25 | Eljas Pölhö: | Kommenteissa mainitaan "Ruuhijärvi"-laiva ja sanotaan, että pohjoismaissa oli vain Boråsissa samanlainen. Tarkkaan ottaen se ei pidä paikkaansa, mikäli myös Tanska lasketaan pohjoismaaksi. Vuosina 1895-1899 Fiskebæk-Farum välinen kannas ylitettiin samanlaisella kiskoja pitkin kulkevalla laivalla. Itse asiassa laiva oli sama "Svanen", mikä oli aikaisemmin liikennöinyt Ruotsissa 1891-1892. Laivan radan raideleveys oli 1217mm. Tanskassa vuoden 1899 lopulla laivasta poistettiin pyörät ja toimi tavallisena matkustajalaivana vuoteen 1940, jolloin se muutettiin hinaajaksi Kööpenhaminaan. Kaksi vuotta myöhemmin se ajoi miinaan ja upposi. Ruotsin Wikistä löytyy vähän tietoja ja enemmän hakusanalla "ångaren Svanen". Laivan perusteellinen historia Tanskassa on esitetty Ruotsin Rautatiemuseon vuosikirjassa "Spår 2011". | |
| 08.09.2014 22:31 | Tapio Muurinen: | Tuo Singerin emaloitu mainoskilpi on tuttu. Muut ovat oudompia, mutta kyllä kaikista VR:lle mainostuloja karttui. Singer Sewing Machine Company´n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan mainoskilpi piti olla selvästi esillä kaikilla asemilla, pysäkeillä, laitureilla ja laiturivaihteilla. Jos kilpi oli huonossa kunnossa tai peräti puuttui, kehotettiin asemapäälliköitä ja pysäkinhoitajia tilaamaan uudet kilvet RH:n mainosjaostolta, ja korjaamaan tilanne (1948) |
|
| 09.09.2014 20:52 | Jouni Halinen: | No nyt itsekkin huomasin että kuvassa on Singer kilpi , Suomessa on kolme isompaa toimijaa hissialalla (muut ovat marginaalissa), eli Kone, Otis ja sitten se kolmas jonka nimi on minusta niin vaikea lausua ja muistaa etten muista siitä kuin kaksi ensimmästä kijainta eli Si, vaikeata se on myös kundeille jotka hissejä huoltavat. Yksi sanoi minulle, että alan miehet puhuvat tämän takia ko. hissistä Singer merkkisenä. | |
| 09.09.2014 20:55 | Topi Lajunen: | No... alkaa se s-kirjaimella ja ensimmäinen vokaali on i. Schindler. |