??.??.1950 / Varkaus?
??.??.1950 Hv3 638 lähdössä henkilöjunana ehkä Varkauden asemalta Joensuun suuntaan. -> Hv3 varikkona on ollut mm. Pieksämäki. Tämä veturi oli sarjansa ensimmäinen vuodelta 1921, koko sarja hylättiin v. 1965. Kuvausaika ei ole tiedossa.
Kommentit
| 13.11.2006 13:21 | [Tunnus poistettu]: | Syvimmät kunnoitukseni Hindenburgin kuvaajalle! Näistä ei ole yhtään liikaa kuvia. Niistä kuvaajista kenen kuvia olen nähnyt, parhaat kuvat Hindenburgeista on ottanut suuri esikuvani Kauko Kuosma. Myös muutamat muut nimekkäät rautatiekuvaajamme ovat onnistuneet saamaan näitä kuviinsa. - Tämä 638 on ollut ensin Viipurin sitten Pieksämäen kirjoilla. Sotien jälkeen sen ajot olivat siis Pieksämäeltä joka suuntaan - Imatralle, Kouvolaan, Haapamäelle, Kontiomäelle ja Joensuuhun. Tämä kävi vielä vuonna 1962 Pieksämäeltä Hyvinkäällä asti konepajassa. Viimeinen ajo vuonna 1965 Iisalmessa, jossa sillä esim. vielä 1965 vedettiin P71:tä. Värikuvat näistä Schwartzkopffin kolmosista ovat äärimmäisen harvinaisia. (En oo vielä nähnyt yhtään värikuvaa ajossa, paitsi se upea rautatiemuseon kokoelmiin kuuluva maalausta lukuunottamatta). Itse oon kuvannut värille 643:n Pm:n jonossa kesällä 1967. Tämä 638 esiintyy muutamissa postikorteissa halkolämmitteisenä mm. kesällä 1939 Pieksämäellä. Knorrin esilämmittimen pönttökö se siinä käymäsillalla aitoon Hindenburgin tyyliin komeilee. Paras kuva, mitä näistä oon tähän mennesssä nähnyt, kun viiden Hindenburgin nokat pilkistää Pm:n tallista. - Varkaus ainakin sopii kuvauspaikaksi ja kuva henkii 1954-61 välistä aikaa. | |
| 13.11.2006 13:40 | Juha Kutvonen: | Jos kuva on Varkaudesta, niin juna on lähdössä ykköseltä itään ja ylittää juuri tehtaalle erkanevan raiteiston vaihdetta. Hv:t työskentelivät täällä raskaan kiskotuksen tuloon saakka, jolloin tilalle tulivat Tr1- ja Hr13-sarjat. Alsthomin ensimmäinen käynti Joensuussa oli talvella 1964. | |
| 13.11.2006 13:58 | [Tunnus poistettu]: | Korostettakoon kuitenkin, että viimeiset Hv:eet, joita Varkaudessa kävi eivät olleet suinkaan näitä Hindenburgeja! - Tämän pikku-veljistä Schwartzkopffin Hv2:sta löytyy jo varmaan enemmän värikuvia, koska liikkuivat Etelä-Suomessa ja ajallisesti pitempään kuin nämä uudemmat isoveljensä. Etelässä nämä Schwartzkopffin Hv2:t osuivat varmaan helpommin harrastajien kameroiden eteen. Itse kuvasin kuutisen Schwartzkopffin Hv2:ta Hangosta Tampereelle. Useimmat seisoivat jo tosin jouten ratapihojen laidoilla, mutta tässä esim yksi, jonka henki vielä pihisi http://vaunut.org/kuvasivu/31098. Tässä myös kuva, johon kotimaassa valmistettuun Hv3:een on kytketty Schwartzkopffin Hv3 644:n tenderi http://vaunut.org/kuvasivu/19648 Näiden molempien Schwartzkopff-sarjojen komeista valmistajalaatoista tuli sittemmin haluttua keräilytavaraa. Muutamia laattoja mäkin ihailin vielä 1974 Iisalmen eteläpuolisilla teollisuusraiteilla, jonne näiden Hindenburgien tendereitä oli jäänyt lojumaan. | |
| 13.11.2006 14:09 | [Tunnus poistettu]: | ||
| 13.11.2006 14:46 | [Tunnus poistettu]: | Ja hyvällä onnella saattoi tuolloin nähdä Varkaudessa vielä Wiskinkin. Joulukuussa 1964 siirrettiin Oulusta vielä Joensuuhun Pielisen itäpuolitse kuusi pieninumeroisinta Wilskiä. Veturit yöpyivät siirto-ajollaan Nurmeksessa. Näillä ajettiin Joensuusta esim Lieksaan, mutta varmasti muuallekin. Viimeinen näistä numeroltaan 618 (se Haapamäen museoyksilö muuten) oli ajossa Joensuussa huhtikuulle 1967, jolloin sille oli kertynyt vielä 2259 linja-kilometriä. | |
| 13.11.2006 15:08 | [Tunnus poistettu]: | Niin ja kävihän ne Trumpatkin vielä Pieksämäeltä Varkaudessa saakka, joten (linja)höyryjenkin osalta paikkakunta on ollut mitä mielenkiintoisin, (ja jossa mäkin oon vuodesta 1953 vuoteen 1977 asti säännöllisesti vieraillut). Oman lukunsa muodostavat myös nuo legendaariset Hv4 ajot raskaissa henkilöjunissa talvipakkasilla Pieksämäeltä Joensuuhun, ja joissa nää isompipyöräiset Hv:eet eivät olisi pärjänneetkään niin hyvin aikatauluissaan pysyen, radan mäkisyydestä johtuen. Mutta ne ajot taitavatkin olla jo toiseen asiayhteyteen kuuluvia. | |
| 13.11.2006 15:28 | Juha Kutvonen: | Juu, tuli kommentoitua taas vähän hätäisesti. Erilaisten höyryjen kirjo Varkaudessa on ollut laaja ja kiskotuksen uusiminen 1960-luvun alussa toi vielä raskaat sarjatkin sinne. | |
| 15.11.2006 09:42 | Petri Nummijoki: | Varkauteen on valmistunut raskas kiskotus 1955, joten esim. Tr1- ja Tr2-vetureita lienee käynyt siellä jo 50-luvun puolella. Syksyllä 1961 merkittiin myös Hr12 yhteen Pieksämäen ja Varkauden väliseen tavarajunaan ja ilmeisesti niitä käytettiinkin. Varkauden ja Joensuun välille raskas kiskotus tuli toki vasta 60-luvulla. | |
| 15.11.2006 09:52 | Juha Kutvonen: | Juurikin näin. Raskaiden junien vetoa Varkaudesta länteen helpotti vuonna 1960 toteutettu mäen tasoitus Lehtoniemen suoralla. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka säännöllisesti Hr12:ta käytettiin Varkaudessa ennen Hr13:n tuloa. Käsittääkseni sen jälkeen Hurujen käyttö oli satunnaista ennen pikajunien vetoa 1970-luvulta alkaen. | |
| 16.11.2006 09:43 | Petri Nummijoki: | Vuoden 1962 rautatietilaston mukaan dieselvetureilla on ajettu Huutokoskelta Pieksämäelle (31 km) tavarajunia 9000 junakilometrin verran. Tästä voitanee päätellä, että dieselvetureilla on käyty mainittuna vuonna Varkaudessa Pieksämäeltä käsin noin 300 kertaa. Tämä ei tosin todista Hr12-vetureiden käytöstä vielä mitään. Samalla radalla oli merkitty yhteen junaan myös Vr11, joita Pieksämäellä oli jo tuohon aikaan. Dieselvetoisten tavarajunien keskimääräinen paino on saman tilaston mukaan ollut kuitenkin 1101 t, kun yhdellä Vr11-veturilla tonniraja oli 12,5 promillen nousussa 750 t. Tämä ja eräät muutkin syyt puhuisivat sen puolesta, että mainitut junat olisivat olleet ainakin suurimmaksi osaksi Hr12-vetoisia. |