??.07.1973 / Valkeala, Hillosensalmi
??.07.1973 Tunneli on 418 m pitkä. Se valmistui 1970 eli pari vuotta kuvaa ennen. Tunnelin suulla on Loikanlahden seisakkeen liikennepaikkamerkki. EP 83 Savonia lähestyy tunnelia Sr12 2734:n vetämänä.
Kommentit
| 09.01.2007 00:15 | Kimmo Pyrhönen: | Ja edelliskuussa tuossa olisi ollut vielä Dm8. | |
| 09.01.2007 00:24 | Tapio Muurinen: | Niin, ensimmäiset EK:t aloittivat Ouluun ja Kuopioon touko/kesäkuun vaihteessa. Tässä sama kohde hieman lähempää http://vaunut.org/kuvasivu/18114 | |
| 09.01.2007 11:45 | [Tunnus poistettu]: | Oliko Savonia tosiaan alkuvaiheissaan EK? Minun muistiini (joka on hyvä, mutta lyhyt) ei ole jäänyt jälkeä sellaisesta. Kuvittelin, että Savonia oli alusta asti EP. | |
| 09.01.2007 12:28 | Teppo Niemi: | Junien tyyppihän oli alussa erikoiskiitojuna (EK), joka muutettiin myöhemmin erikoispikajunaksi (EP). | |
| 09.01.2007 12:32 | Teppo Niemi: | lisäyksenä edelliseen kommenttiin: asiasta on keskusteltu muvan http://vaunut.org/kuvasivu/24613 yhteydessä. | |
| 09.01.2007 18:04 | Petri Soronen: | Onneton tuo valonheitin tuikku. | |
| 09.01.2007 18:07 | [Tunnus poistettu]: | Kyllähän minä tokin muistan EK:t joita ajeltiin deeämmillä, en vain muista että Savonia, Polaria ja Lapponia olisivat olleet EK-tunnuksellisia. Siis en muista, en suinkaan väitä, etteivätkö olisi voineet olla. Harmillista, että olen hävittänyt noiden aikojet Turistini! | |
| 09.01.2007 18:31 | Tauno Hermola: | Onkohan tuossa http://jpl.yi.org/taulut/index.php?id=53 kaikki EK-junat (vuosi 1969)? Mikä sitten on 'Savonia' on taas minulle enempi epäselvää ;) | |
| 09.01.2007 18:36 | Tauno Hermola: | Vai kuis toi nyt meni, noi 'deeämmät' on aikataulussa MK-junia! | |
| 09.01.2007 18:54 | [Tunnus poistettu]: | No niihän tietysti olikin. Savonia-nimeä ei kai sentään Kuopion Dm8:lla sentään ollut? Pirttilahden mainioilla sivuilla seuraava aikataulu on vuodelta 85 - harmittavan monta vuotta uupuu välistä - jossa Savonian perillinen on 83/84-pari. Katsokaapas muuten ajoaikaa Kv-Mi-Kv -välillä. Savonia kulki (korjatkaas taas jos muisti pettää) aluksi vain Kuopioon, mutta sittemmin sen reitti jatkui Kontiomäelle. | |
| 09.01.2007 19:00 | [Tunnus poistettu]: | Kommentoinpa vielä tuota EK/EP-teemaa täällä aiemmin esitetyllä: http://vaunut.org/kuvasivu/18113 | |
| 09.01.2007 22:45 | Tapio Muurinen: | Petri: Ajovalojen käyttö vetureissa oli noihin aikoihin vasta kokeilua. Täysillä lukseilla ei vielä ajettu, tai ei ainakaan velvoitettu käyttämään kirkkaita valoja. Ensin kokeiltiin, mikä merkitys valoilla on havaittavuuden lisäämiseksi myös päivällä. | |
| 09.01.2007 22:49 | Tapio Muurinen: | Jos kenen hyllystä löytyy Resiina 2002/4, niin siinä Mikko Alameri kertoo EK-liikenteen aloittamisesta 28.5.1972. Siitä minäkin asioita tarkistin. | |
| 09.01.2007 23:52 | [Tunnus poistettu]: | tane: kohtuullisen mielenkiintoisia pointteja tossa sun antaman AK-linkin takaa löytyy: porkkanan ajoaika vuonna nappi ja tappi oli tosiaankin HPK-JY-välillä esim. MK 93:n suhteen se, että juna lähti Haapamäeltä klo 21.50 klo 22.56 samoilla pysähdyspaikoilla, joissa nykyiset Dm12:t/Dv12-vetoiset taajikset pysähtyvät. Tässä tulee kuitenkin muistaa se, että vielä tuolloin nappitappivuonna radan kiskotus oli 43 Kg/m, rata oli hiekkapohjaista nykyisen 54 Kg/m kiskopainoon ja sepelöintiin verraten, jolloin esim. poikittaiskiihtyvyyksiä voidaan sallia enemmän. Lisäksi tsekkilätän akselipaino lienee matalampi kuin perus-Porkkanan, jollin kaarrerajoituksetkaan eivät liene niin julmia. Samoin Dm12:n kiihtyvyys lienee toista luokkaa Dm12:n kuin taannoisten MK:ien suhteen. Kääntäen niin, että oliko aikataulut silloin liian tiukkoja ja nykyään liian löysiä? Nykyisin Hpk-Jy-välin taajiksen ajoaika on 1h 5min. | |
| 10.01.2007 10:59 | Juha Kutvonen: | Pertin tarkoittamista Dm8/9-kalustolla (ja aikaisemmin myös Dm4) ajetuista kiitojunista käytettiin tunnusta MK. Kun EK-junat otettiin käyttöön kesällä -72, poistuivat samalla MK-junat Vaasan kiitojunaa lukuunottamatta, jonka tunnukseksi muutettiin pelkkä K. EK-junista tuli EP-junia jo seuraavan aikataulukauden alussa, eli kesällä 1973. | |
| 11.01.2007 22:01 | [Tunnus poistettu]: | Miksi EK/EP-junia ajettiin alkuvuosina Sr12-vetureilla, eikä Hr13-vetureilla? | |
| 11.01.2007 23:40 | Tapio Muurinen: | Kenpä tuon osaisi tarkasti kertoa? Junahan oli normaalisti 5-vaunuinen, l. kevyt. Lapponia vedettiin Hr12:lla, joskus näytti olevan 2xSr12, Savonia aluksi Sr12:lla, mutta 1970-luvun lopulla Dr13:lla. Kareliassa oli omien puutteelisten havaintojeni mukaan yleensä Hr/Dr13. | |
| 12.01.2007 00:05 | [Tunnus poistettu]: | Yppis: Tää on mutua ja ihan tyylipuhdas arvaus, mutta voisko Sr12:ien käyttö johtua niissä olleista höyrynkehittimistä? Sitten kun kaikkiin kiitojunissa käytettyihin plootuihin saatiin mustan kullan keittimet, niin keulille voitiin valjastaa Vauhtipahvi? Jos oon väärässä, niin voi voi, tämän parempaan hypoteesiin en kuitenkaan pysty. Tapio: minä kun oon tunnetusti nuuka ja tarkka mies, niin minulle ei kelpaa mikään joko Hr13- tai Dr13-selitys junien vetojuhdasta - miten siis on, kummalla niitä kiitojunia vedettiin, vai poikkaistaanko peli tällä puheella päivämäärään 1.1.1976... ;-) | |
| 12.01.2007 09:33 | Tapio Muurinen: | Mikko, minä taas olen tunnetusti hieman suurpiirteinen lavean tien kulkija, ja minulle riittäisi aina Huru-13 tai Kymen Huru, mutta sovitaanko vaikka, että EK:t vedettiin vuoden verran Hr13:lla, sitten EP:t 1975 loppuun, ja sen jälkeen Dr13:lla (ne, mitkä tällä vetutityypillä vedettiin). IC:t jätetään nyt pois. | |
| 12.01.2007 11:44 | Petri Nummijoki: | EK/EP-junissa käytettiin yksinomaan teräsrakenteisia vaunuja ja niissähän yksikkölämmitys oli jo uutena. Lisäksi puuvaunujenkin lämmitys veturista saatavalla höyryllä lopetettiin noin 1973 eli aivan EP-junien historian alkutaipaleella. Ei siis tunnu uskottavalta, että Sr12-vetureita olisi suosittu höyrylämmityksen takia. Eiköhän kysymys ole siitä, että EP-junien perusrunko oli vain 5-vaunuinen, joten yksi Dv12 oli suorituskyvyn puolesta optimaalinen veturi. EP57/58:lla tosin oli sen verran tiukka aikataulu, että siinä tosiaan kai suosittiin Dr12-veturia tai Dv12-paria. |