03.05.1975 / Lappeenranta, Rapasaari
03.05.1975 Minulle tuntematon, hyväkuntoisen näköinen paatti Rapasaaren satamassa ja varmastikin vesillelaskukunnossa.
Kommentit
| 01.02.2007 00:25 | Tapio Muurinen: | Pannaan nyt vielä kertauksena. Tämä oli sen "rautakanavan" toinen pää, kun Saimaan kanava oli pois pelistä sotien jälkeen vuoteen 1968. Toinen pää oli Haminassa, Hillon Lakulahdessa. | |
| 27.04.2011 13:40 | [Tunnus poistettu]: | Hieno harvinaisuus! Tämä nimenomainen alus näyttäisi olevan nostettu kunnostusta varten koska vaununa on noin heppoinen kokonaisuus jolla ylös-alas -siirtely kyllä sujuu mutta joka saattaisi klikata pahasti linjalla. Ihan luontevaa sinänsä. | |
| 27.04.2011 17:03 | Tapio Muurinen: | Tuon tapaisella rullalevetilla, mutta paljon jämerämpää tekoa, vetäistiin kaikuharausalus "Särkkä" Satamantien sillan ali Hillossa 7.1966, koska se ei Osa:n kyydissä sopinut korkeutensa puolesta. Laivan molemmissa päissä oli Ardelt-nosturit nostamassa. Sitten sillan alituksen jälkeen laiva taas Osa:n kyytiin ja Saimaaseen. Viimeisiä ellei viimeisen kerran tämä rautakanava oli "oikeassa" käytössä heinäkuussa 1968, kun Savonlinnan Pääskyniemen telakalta valmistunut Rauma-Repolan kalustoproomu "Apu" vietiin erikoiskuljetuksena Hillon Lakulahteen. - Sittenpä Saimaan kanavakin alkoi olla taas luvallisessa kulkukunnossa | |
| 28.04.2011 10:55 | [Tunnus poistettu]: | Minä sanoisin että tässä tapauksessa voisi olla kyseessä esmes pohjan maalaus koska paatti on tuettu paikalleen noilla tyltyillä ja köysillä. Myöskään vetovaijeria ei näy eli niin näyttäisi että paattia ei ole tarkoituskaan siirtää ylemmäs: työ tehdään tuossa paikassa ja ajan tullen menee taas veteen. | |
| 28.04.2011 10:58 | [Tunnus poistettu]: | Ai niin: eipä se kaukana ollut että tukialus Prismakin olisi jouduttu tuomaan rautakanavaa pitkin: oli kuulemma senttipeliä että mahtui Saimaan kanavien suluista vaikka kaikki johteet poistettiin siirron ajaksi. Se se vasta näky olisi ollutkin... mitähän sillekin paatille nykyisin kuuluu, viimeksi se oli kadettien majapaikkana remontin ajan koska mittauskäyttö on jo loppunut? | |
| 16.05.2011 20:51 | [Tunnus poistettu]: | Viimeisin tieto kertoo paatin makaavan Pansiossa odottamassa myyntiä. | |
| 23.02.2014 23:17 | Janne Pohjala: | Ellei kyseessä ole täysin identtinen kaksonen, niin sanoisin että kyseessä on Vana -niminen alus. Alus oli ensin höyryhinaaja, josta sitten nostettiin koneet pois ja siitä tehtiin polttopuuproomu. 1970 -luvulla sen osti Lappeenrantalainen yksityishenkilö ja rakensi proomusta huvialuksen. Aluksen kotisatama on edelleen Lappeenrannassa. Koska kuva on 1970 -luvun puolivälistä, niin tässä voisi olla menossa maalaus ennen aluksen vesillelaskua. Tässä kuva jossa alus on tulossa telakalle vuosi sitten kunnostukseen ja lisäksi se sai uuden italialaisen meridieselin vaihteistoineen. https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn2/t31/616943_10151126713339019_759312144_o.jpg |
|
| 01.03.2014 00:41 | Antti Kirmanen: | Paikka sekä paatti ovat hyvinkin tuttuja. Ehkä tätä foorumia kiinnostaa ensin paikka: Kuvassa tosiaan Rapasaaren kärki, josta aikoineen nostettiin sotakorvausaluksia vietäväksi Neuvostoliittoon. Koska osa vietävistä aluksista oli varsin korkeita, jouduttiiin muutaman kilometrin päässä olevaa nk. huokausten siltaa korottamaan jotta nostetut alukset saatiin kuljetettua. Omat kokemukseni Rapasaaresta ovat 1970 luvulta, jolloin kyseisen paatin kanssa pikkupoikana "auttelin" isääni keväthuoloissa. Lappeenrannan kaupunki vuokrasi tuohon aikaan nimellistä maksua vastaan Rapasaaren kärjen Vanan telakointia varten. Lavetti tai vaunu, oli meidän ja sillä nostettiin kuvan oikealle puolelle jäävän käsivinssin avulla laiva ensin parikymmentä senttiä ylöspäin lavetin päälle. Loppunosto ja lasku tehtiin sitten traktorin tai vetoauton avulla paljon kauempaa, jossa kiskojen välissä oli enemmän tasaista hiekkaa. Siirtoihin käytetty vaijeri näkyy kuvassa kiskojen välissä. Rapasaaren Saimaaseen laskevat kiskot olivat jo 1970 - luvulla varsin huonossa kunnossa. Rapasaaren kiskojen valuissa olevat vuosiluvut olivat muistaakseni 1860-1900. Nuo veden alla olevat osuudet kiskoista olivat saaneet veden ja jäiden kautta niin paljon siipeensä että nostokelkka oli usein vaikea saada pysymään kiskoillaan. Nosto vaatikin peilityynen sään, jolloin kelkan paikkaa voitiin vielä hienosäätää noston alettua. Kuvan alus on tosiaan Jannen tuntema Vana. Alus toimi Saimaalla hinaajana 1950 luvulle asti. 1920-1950 ajalta meillä on aluksesta vain yksi kuva (1934), joten jos jonkin harrastajan kuvista löytyy ko. hinaaja nimeltä "Veto" niin lähetä postia cale ( poista tämä ) iki.fi. Alus ei ole käynyt Pansiossa tai ollut myynnissä sitten 1960-luvun. |
|
| 01.03.2014 20:09 | Tapio Muurinen: | Jos tämä on paikallisten mukaan Rapasaaren kärki, niin käytetään sitä. Tämä penkka laskuraiteineen tehtiin kovalla kiireellä talvella 1945. Raide valmistui muistaakseni jo helmikuussa. Pistoraide oli pakko rakentaa, sillä rauhansopimuksen mukaan suomalaisten oli raivattava Suomenlahden miinoitteet, eikä merellä oleva kalusto olisi millään riittänyt operaation suorittamiseen määräajassa. Niinpä Saimaalta kuljetettiin rautateitse erikoiskuljetuksina 32 höyryhinaajaa avustamaan miinanraivauksessa. Suurin osa niistä tuotiin myös takaisin, kun tilanne sen salli. Tämän rautakanavan toinen pää oli Haminassa, Hillon Lakulahdessa (minulle tuttu paikka). Syksyllä 1946 alkoi Varkauden konepaja toimittaa sotakorvausaluksia Neuvostoliittoon. Se jatkui kesään 1952, johon mennessä oli kuljetettu 36 alusta. Suurin osa kuljetettiin runkoina tai puolivalmiina. Ne varusteltiin luovutuskuntoon Haminassa Ahlströmin Nuutniemen telakalla. Loppuvaiheessa alukset kuljetettiin täysin valmiina. Koska kiskot olivat liian keveät (K30) raskaille vetureille, käytettiin ylösvedossa kahta pienempää veturia. Tr1-veturi otti kuljetuksen Rapasaaren vaihteelta - ainakin joskus 1950 alkaen. Sotakorvausten lisäksi kuljetettiin muuta uivaa kalustoa runsain määrin koska Saimaan kanava ei ollut käytössä. Välillä 1945 - 1968 kuljetettiin Saimaalta Suomenlahdelle tai päinvastoin toista sataa erilaista alusta tai uivaa kappaletta. Tämä toiminta päättyi Saimaan kanavan avautumiseen kesällä 1968. |
|
| 01.03.2014 23:30 | Antti Kirmanen: | Jos kuljetettu alusmäärä on tosiaan tuo, niin Rapasaaren kiskoitus oli siihen nähden aikamoinen. Kärjen aallonmurtajalle oli kuitenkin n. 150-200 m matkalla kolmiraiteista kiskoa (siis kolme kiskoparia) ja muistaakseni sataman suuntaan lähti kaupunkia kohti vielä yksi kiskopari. Kiskot olivat kuitenkin tosi heppoista tavaraa, kuten Tapio kertoikin. Rapasaaren käytöstä löytyy runsaasti dokumentaatiota höyrylaivapiireistä. Oli muuten kiva leikki pikkupojalle vaihdella niitä käsikäyttöisiä ratavaihteita ja työnnellä vaunua eri raiteille kesää varten. |
|
| 02.03.2014 21:24 | Janne Pohjala: | Raskaasta kiskosta oli pulaa, kun sitä meni Ovakolta Imatralta paljon esimeriksi radan oikaisuun Elisenvaaran ohittamiseksi. Masuunin polttoaineesta oli pulaa, sotaromua oli kyllä saatavilla, mutta kaikesta oli pulaa niin että edes rautanauloja ei talotyömaille saatu vaan ne olivat kortilla (säännöstelykortilla). Menetettyjen talojen tilalle yritettiin kovasti uusia rakentaa. Silloin meni Vuoksenniska Oy:n uuniin myös monta pienempää alusta, kun rautaa piti saada sulatettavaksi (Rautainen leipäpuu, Vuoksenniska Oy:n historiikki). Sotaromua sulatettiin paljon, saatiinpa sitä ostettua jopa Afrikasta saakka, Rommelin sotaromua. Joskus oli jopa kranaatti putkessa juuttuneena, kun tykkiä oli yritetty tuhota tukkimalla putki ja laukaisemalla. Siinäpä irroteltavaa. Räjähdys teräsuunissa olisi ollut kohtalokas. Ei siis ihme että nuo Rapasaaren kiskot olivat kevyttä kiskoa 1800 -luvulta, jotka todennäköisesti on irrotettu muualta, esimeriksi uuden rajan katkaisemilta rataosuuksilta. Ei kuitenkaan Imatra-Elisenvaara -väliltä, koska muistaakseni ne olivat jo 1934-1937 rakennettuina raskaampaa kiskoa eivätkä vuosilta 1860-1900- |
|
| 02.03.2014 21:32 | Janne Pohjala: | Onkohan Veto/Vana mahtanut käydä merellä? | |
| 02.03.2014 22:22 | Antti Kirmanen: | Hyvin suurella varmuudella ei ole koskaan käynyt meren puolella, hinaajana se oli varsin heikkotehoinen 34 indikoidun hevosvoiman moottorilla. Myös katsastusvarustus oli sisävesikäyttöön hyväksytty eikä omistajalla, Kilkkisen puutavaraliikkeellä, ollut varmaankaan suurta tarvetta meren puolelle rakentaa. Rungon mielenkiintoisena yksityiskohtana voi mainita että se on 1920 luvulla hyvin todennäköisesti pidennetty ja korotettu. Korotuksen kohta näkyyy kuvassakin selvästi parikymmentä senttiä törmäyslistan alapuolella olevana levysaumana. Samasta kohtaa on jokainen kaari myös jatkettu sisäpuolelta. Kuvassa siis menossa kevätkunnostus ja pohja sekä kyljet saaneet uuden kerroksen maalia. Tuohon aikaan runkoa ei ollut vielä koskaan hiekkapuhallettu puhtaaksi vaan alta löytyi maalikerokset aina alkuperäiseen rakentamiseen saakka. |