18.09.2006 / Berliini, Lichtenberg, Saksa
18.09.2006 DR:n BR175 kiitojuna.
Kommentit
| 07.02.2007 12:11 | Jouni Hytönen: | Muotoilun asjallisuus! | |
| 07.02.2007 13:48 | Marko Nyby: | Enter Sandmann. Liikkuuko se omin voimin? | |
| 07.02.2007 17:25 | Jani Arponen: | Liikkuikos tämä 1930-luvun lopulla väliä Berliini-Hampuri? | |
| 07.02.2007 18:01 | Mika T. Polamo: | Noh, ei tämä mikään Fliegende Zug ole. Ihan DDR-kamaa vain. | |
| 08.02.2007 08:57 | Teppo Niemi: | En uskalla sanoa mitään Judgen kysymykseen, mutta olen nähnyt tällaisen liikkuvan muutamia vuosia sitten juuri Lichtenbergin aseman lähellä sijatsevan vetokalustovarikon raiteistolla kulkiessani RE-junalla ohi kiertäessäni junalla Berliinin ympäri suurelta osin Aussenringia pitkin | |
| 08.02.2007 10:58 | Mika T. Polamo: | Proto valmistui 1963, sarjatuotantoa about 1965-1968. Joten JA näki kyllä Hampurin matkallaan jotain muuta. :> | |
| 08.02.2007 11:00 | Jorma Toivonen: | Erään tiedon mukaan valmistettiin 8-yksikköä + 2 moott.vaunua varalle vuodesta 1963 ja niitä käytettiin vuoden 1989 kevääseen. Moottoreiden yht. teho n. 2000hv ja nopeus 160km/h, voimansiirto hydraulinen. Tiedon mukaan tämä yksikkö olisi "varastoitu" harrastajien toimesta. | |
| 08.02.2007 14:23 | Mika T. Polamo: | Rainer Zschech, Deutsches Lok-Archiv (trans press, 1993): sanoo että proto alkoi liikennöidä Berliini-Köpis 1964. Sarjatuotantokappaleiden toimitukset olivat 1965-1968. Kirja väittää että mosalla ajettiin jopa Malmöseen. Proto romutettiin 1981, muut paitsi tämä ilmeisesti 1993. Tämän yksilön ja vuosituhannen ajoista ei tämä kirja (vm -93) yllättäen tiedä mitään. Jos joku bongaa tästä kuvia skandinaviassa niin linkit tänne pyydän. | |
| 08.02.2007 15:01 | Petri Koskela: | Lisää tietoa: http://de.wikipedia.org/wiki/DR_Baureihe_VT_18.16 | |
| 14.03.2009 16:34 | Ari Lindroos: | Kököttääpi edelleen Lichtenbergin asemalla juurikin samassa paikassa | |
| 14.03.2009 17:11 | Eljas Pölhö: | Näillä liikennöitiin Malmö-Berliini-junaa "Berlinaren" vuosina 1969-1970. Minäkin matkustin tällaisella Malmöstä Berliiniin 5.8.1969, jolloin vaunuyksikkö oli VT 18.16.06. Mieleen jäi, että kyyti oli varsin mukavaa. Lähtö Sassnitzin satamasta oli 5min myöhäss, Sassnitzista 8min myöhässä ja tulo Berliiniin 9min myöhässä. Matkalla pysähdyttiin km:llä 246,3 10min 31s (junakohtaus) ja Stralsund-Rügendammissa 39s. Matka Sassnitzista Berliiniin oli 287,7km ja matka-aika 204min 35s pysähdykset mukaanlukien (ajoaika 194min 25s). Kulkunopeus oli enimmän osan matkaa hieman yli 120km/h km-tolpista mitaten. | |
| 14.03.2009 17:37 | [Tunnus poistettu]: | Hieno ei voi muuta sanoa! | |
| 18.10.2013 16:27 | Topi Pikkarainen: | Tyyltä! | |
| 18.10.2013 19:46 | Kimmo T. Lumirae: | Omalla tavallaan ihan tyylikäs juna. Tämä oli DDR:n DR:n (sic!) tapa "ratkaista porkkanaongelma" eli kehittää kaupunkienväliseen (myös kansainväliseen) liikenteeseen nopea moottorijuna, joka korvaisi kuvakommenteissakin sivutun 1930-luvun SVT-sarjan http://trains-worldexpresses.com/500/511-01bm.JPG (kuvassa hinataan kahta erikokoista yksikköä). Nämä eivät olleet mitään turhia prutkuttajia, vaan sn 160-junia, jotka saavuttivat luokkaa 125 km/h keskinopeuden jo 1930-luvun puolivälin tienoissa Berliinistä säteittäin lähtevillä reiteillä. Sotaa edeltävän ajan nopeiden moottorijunien huipentuma oli moottorijunavelho Franz Kruckenbergin omaa nimeä kantava proto SVT 137 155 http://www.hermann-foettinger.de/flugbahn/SVT137155_02.jpg, jonka muotoilu periytyi sodanjälkeisiin saksalaisjuniin, mutta juna itse ei selvinnyt; epäonninen juna saavutti ensin koeajolla nopeuden 215 km/h ja sitten myöhemmin hajosi niin, että sitä ei enää sodan aikana eikä sen jälkeen korjattu. Länsi-Saksan nopeat VT 11.5 -moottorijunat otettiin TEE-liikenteeseen 1957 http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/78/VT_11.5_in_Munich_(1970).jpg ja kun lännellä oli nopea moottorijuna niin piti itäisen puolenkin, "huonomman Saksankin" saada omansa ja tuloksena oli tämän kuvan juna. Sekä itä- että länsiversiossa on tosiaankin havaittavissa selvää yhtäläisyyttä Kruckenbergin SVT 137 155:n aikoinaan edistykselliseen muotoiluun vuodelta 1939. |